All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Elämä merissä, maapallon ilmasto sekä taloutemme ja yhteiskunnallinen hyvinvointimme ovat riippuvaisia terveistä meristä. Joitakin parannuksia on saatu aikaan, mutta arviointimme osoittavat, että Euroopan meriä ei edelleenkään käytetä kestävästi. Ilmastonmuutos ja kilpailu luonnonvaroista lisäävät entisestään meriympäristöön kohdistuvaa painetta. EU:n politiikalla ja toimenpiteillä voitaisiin saada vielä enemmän parannuksia aikaan, jos niiden täytäntöönpanossa käytetään ”ekosysteemiperustaisen hoidon” lähestymistapaa ja niitä tuetaan valtamerten hallinnointia koskevalla maailmanlaajuisella kehyksellä.
Vaarallisille kemikaaleille altistumisella on tunnetusti vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Miten voimme maailmanlaajuisen kemikaalituotannon kasvaessa ja uusia kemikaaleja kehitettäessä ja käyttöön otettaessa tietää, mikä on turvallista? Keskustelimme Xenia Trierin, EYK:n kemikaaliasiantuntijan kanssa kemikaalien turvalliseen käyttöön Euroopassa liittyvistä asioista sekä siitä, mitä EU tekee vähentääkseen kemikaalien mahdollisia sivuvaikutuksia.
Useimmille kiertotalous on abstrakti ellei jopa kaukainen käsite. Vaikka vihreä ajattelu on kasvava ja suosittu suuntaus kaikkialla maailmassa, monetkaan eivät vielä tiedä, miten paljon meidän on muutettava elämäntapaamme, jotta varmistamme kestävän tulevaisuuden ja pitkän aikavälin hyvinvointimme.
Euroopan ympäristökeskus julkaisi viime kuussa uusimman Euroopan ilmanlaatua käsittelevän raporttinsa, joka osoittaa ilmanlaadun paranevan hitaasti, vaikka ilmansaasteet ovat edelleen suurin yksittäinen ympäristöterveysvaara Euroopassa. Istahdimme keskustelemaan EYK:n ilmanlaatuasiantuntija Alberto González Ortizin kanssa raportin sisältämistä havainnosta ja siitä, miten satelliittikuvantamisen kaltaiset teknologiat auttavat parantamaan ilmanlaatua koskevaa tutkimusta.
Ilmastomme muuttuu. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, ja samalla on toteutettava toimenpiteitä, jotka auttavat meitä valmistautumaan nykyisiin ja tuleviin vaikutuksiin. Nämä molemmat toimintalinjat edellyttävät ennennäkemätöntä investointien suuntaamista uudelleen. Tämä tuotiin esiin Pariisin ilmastokokouksessa ja äskettäin Marrakeshin ilmastokokouksessa. Rahoitusala voi olla ja onkin keskeisessä roolissa, kun tuetaan EU:n muutosta vähähiiliseksi ja ilmastonmuutoksen kestäväksi kannalta yhteiskunnaksi.
Moderni yhteiskunta on riippuvainen tavaroiden ja ihmisten liikkumisesta, mutta nykyisillä liikennejärjestelmillämme on kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Keskustelimme tulevan sähköajoneuvoja koskevan raportin hankepäällikön Magdalena Jóźwickan kanssa ympäristöön liittyvistä haasteista ja eduista, jotka liittyvät sähkön käyttämiseen vaihtoehtona ajoneuvojen perinteisille polttoaineille.
Maailma asetti itselleen viime joulukuussa Pariisissa kunnianhimoisen tavoitteen: maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan reilusti alle kahteen asteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna. Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat aiemmin tässä kuussa järjestetyssä G20-huippukokouksessa sitoutuvansa virallisesti liittymään Pariisin sopimukseen. Se oli merkittävä askel eteenpäin kansainvälisissä ponnisteluissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tähän mennessä tekemät vähentämissitoumukset eivät kuitenkaan riitä tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Tulevaisuus näyttää valoisalta uusiutuville energialähteille, joiden merkitys kasvaa koko ajan, kun Euroopassa yritetään vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Keskustelimme puhtaan energian mahdollisuuksista ja haasteista Euroopan ympäristökeskuksen energia-asiantuntijan Mihai Tomescun kanssa.
Euroopan ympäristötietoon vaikuttavat asiat ovat muuttuneet huomattavasti neljän viime vuosikymmenen aikana. Ympäristön pilaantumisen monimutkaisuus edellyttää entistä systeemisempää analyysia, jonka perustaksi tarvitaan yhä olennaisempaa tietoa. Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) työssä on alettu viime vuosina tehdä yhä enemmän tällaisia systeemisiä analyyseja. EYK jatkaa esiin nousevien ongelmien määrittämistä ja auttaa levittämään ympäristötietämystä Euroopassa.
Euroopan metsät hyödyttävät meitä monin tärkein tavoin. Ne tarjoavat puhdasta ilmaa, puhdasta vettä, luonnollisen hiilivaraston, puuta, ruokaa ja muita tuotteita. Metsissä elää monia lajeja, ja niistä löytyy monia elinympäristöjä. Euroopan metsien haasteista keskusteltiin Euroopan ympäristökeskuksen metsä- ja ympäristöasiantuntijan Annemarie Bastrup-Birkin kanssa.
Resurssien käyttö ei ole nykyisellään kestävää, vaan kuormittaa planeettaamme. Siirtymistä vihreään kiertotalouteen on edistettävä katsomalla jätehuoltopolitiikkaa kauemmas ja keskittymällä ekologiseen suunnitteluun ja innovointiin sekä ekologisiin investointeihin. Tutkimuksella voidaan tukea paitsi tuotannon innovaatioita myös innovatiivisia liiketoimintamalleja ja rahoitusmekanismeja.
Maa ja maaperä ovat olennaisia luonnonjärjestelmille ja yhteiskunnille, mutta ihmisen toiminta uhkaa kaikkien maavarojen, myös maaperän, toimintaa. Miksi näin käy? Miten EU:ssa pyritään estämään tätä? Vuosi 2015 on julistettu kansainväliseksi maaperän vuodeksi. Seuraavat kysymykset esitettiin Euroopan ympäristökeskuksessa työskentelevälle Geertrui Louwagielle, joka vastaa maaperän arviointia ja raportointia koskevista hankkeista.
Vihreä infrastruktuuri tarjoaa houkuttelevia ratkaisuja ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviin ongelmiin, ja se onkin sisällytettävä täysin eri politiikanaloihin. EYK valmistautuu julkaisemaan raportin vihreän infrastruktuurin asemasta sään ja ilmaston muuttumisesta johtuvien luonnonuhkien vaikutusten lieventämisessä. Haastattelimme raportin pääasiallista laatijaa, Gorm Digea, joka vastaa alueellista ympäristöä, toimintalinjoja ja talousanalyysia koskevista hankkeista.
Tämän vuoden elokuussa yli 190 maata pääsi yhteisymmärrykseen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta. Myöhemmin samassa kuussa valtionpäämiehet hyväksyivät toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteet New Yorkissa. Aiemmista tavoitteista poiketen uudet kestävän kehityksen tavoitteet koskevat sekä kehitysmaita että teollisuusmaita, ja niissä keskitytään useampiin kestävään kehitykseen liittyviin aiheisiin. Monet näistä 17:sta kestävän kehityksen tavoitteesta sisältävät ympäristöön, luonnonvarojen käyttöön tai ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia.
Euroopan maatalous perustuu voimaperäiseen maatalouteen, jotta elintarvikkeita voidaan tuottaa riittävät määrät. Mutta maatalous vaikuttaa ympäristöön ja terveyteemme. Voidaanko Euroopassa löytää ympäristöystävällisempi tapa tuottaa elintarvikkeita? Kysyimme tätä Ybele Hoogeveenilta, joka johtaa Euroopan ympäristökeskuksessa työryhmää, joka käsittelee resurssien käytön vaikutusta ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin.
Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutukset tuntuvat Euroopassa edelleen. Työttömyys ja palkkojen leikkaukset ovat koskettaneet miljoonia ihmisiä. Kun vastavalmistuneet eivät saa töitä vauraimmissakaan maissa, onko paikallaan puhua ympäristöstä? Euroopan unionin uudessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa puhutaan nimenomaan ympäristöstä mutta paljon muustakin. Toimintaohjelmassa ympäristö määritellään olennaiseksi ja erottamattomaksi taloutta ja ihmisten terveyttä.
”Hyvä uutinen on se, että tilanne on viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti useille ilmansaasteille altistumisen osalta. Saasteet, joita olemme onnistuneet vähentämään eniten, eivät kuitenkaan ole niitä, jotka vahingoittavat eniten ihmisten terveyttä ja ympäristöä”, sanoo Valentin Foltescu, joka työskentelee Euroopan ympäristökeskuksessa (EYK) ilmanlaadun arvioinnin ja tulosten raportoinnin parissa. Kysyimme Valentinilta, mitä EYK tekee ilmanlaadun alalla ja mitä tuoreimmista tiedoista selviää.
Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kuinka voisimme ohjata näitä parhaillaan tapahtuvia muutoksia, jotta saavuttaisimme maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen vuoteen 2050 mennessä? Kuinka löydämme tasapainon talouden ja ympäristön, lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteiden välillä? Vastaus on siinä, kuinka hyvin selviämme siirtymävaiheesta lukitsematta itseämme kestämättömiin järjestelmiin.
Väestön kasvu, kaupungistuminen ja talouskehitys lisäävät puhtaan veden tarvetta kaupunkialueilla kaikkialla Euroopassa. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos ja saastuminen vaikuttavat kaupunkien asukkaiden veden saantiin. Miten Euroopan kaupungit voivat vastedeskin tarjota puhdasta vettä asukkailleen?
Tarvitsemme ruokaa, ja sen tuottamiseen tarvitsemme puhdasta vettä. Ihmisen toimet ja ilmastonmuutos ovat johtaneet yhä suurempaan veden kysyntään – niinpä erityisesti etelässä sijaitsevat alueet joutuvat ponnistelemaan löytääkseen riittävästi puhdasta makeaa vettä. Miten ruoantuotanto voi jatkua siten, ettei luonto kärsi puhtaan veden puutteesta? Aikaisempaa tehokkaammasta vedenkäytöstä maataloudessa olisi varmasti hyötyä.
For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/articles/all-articles or scan the QR code.
PDF generated on torstai 01. kesäkuuta 2023, 22.34
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 12 March 2023 21:56 from version 23.1.28
Software version: EEA Plone KGS 23.3.11
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa