All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Euroopan maissa toteutetaan äärimmäisiä toimenpiteitä, jotta rajoitettaisiin covid-19-viruksen vaikutukset eurooppalaisten terveyteen ja talouteen. Tällaisilla kriiseillä on yleensä välittömiä ja vakavia vaikutuksia koko väestöön ja talouteen. Koska koronaviruskriisi voi vaikuttaa talouden keskeisiin sektoreihin, kriisin odotetaan vähentävän myös joitakin taloudellisen toiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Yhteiskunnalle kalliit ja odottamattomat sokit eivät kuitenkaan ole se tapa, jolla Euroopan unioni on sitoutunut muuttamaan talouttaan ja saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja äskettäin ehdotetussa eurooppalaisessa ilmastolaissa vaaditaan sen sijaan vähentämään päästöjä peruuttamattomasti ja vaiheittain sekä varmistamaan oikeudenmukainen siirtymä, jossa tuetaan niitä, joihin muutos vaikuttaa.
Melusaaste on kasvava ongelma kaikkialla Euroopassa, eivätkä ihmiset ole useinkaan tietoisia sen terveysvaikutuksista. Pyysimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ympäristömelun asiantuntijaa Eulalia Peristä kommentoimaan EEA:n aiemmin tässä kuussa julkaiseman raportin ”Environmental noise in Europe – 2020” keskeisiä havaintoja.
Euroopan ympäristökeskus julkaisi aiemmin tässä kuussa Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 käsittelevän raporttinsa (SOER 2020). Sen mukaan Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, jos seuraavan kymmenen vuoden aikana ei puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Raportissa esitettiin myös joitakin keskeisiä ratkaisuja, joiden avulla Eurooppa voisi jälleen edetä kohti tavoitteitaan. Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen SOER-raportin koordinoinnin ja arvioinnin asiantuntijan Tobias Lungin, ja kysyimme häneltä vuoden 2020 raportin merkityksestä.
Vuosi 2019 tullaan muistamaan käännekohtana ilmasto- ja ympäristötoimissa Euroopassa. Miljoonat ihmiset Euroopassa ja ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään ja kehottaneet päätöksentekijöitä ryhtymään toimiin. Näyttöön perustuvat tieteelliset arviot painottavat, kuinka laajoja edessä olevat haasteet ovat ja että toimiin on ryhdyttävä viivyttelemättä. Yksi näistä arvioista on Euroopan ympäristökeskuksen raportti ympäristön tilasta (SOER 2020). Nämä vaatimukset ollaan nyt muuttamassa uudeksi toimintasuunnitelmaksi. Euroopan komission esittämä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on lupaava alku tulevalle kriittiselle vuosikymmenelle.
Euroopan komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen on vahvistanut johtamansa komission poliittiset suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Hänen ohjelmansa ydin muodostuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (European Green Deal), jossa esitetään entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyviä toimia. EU:n politiikan avulla on torjuttu jo pitkään ympäristön tilan heikkenemistä ja ilmastonmuutosta. Osa toimista on onnistunut, osa ei. Uusi toimikausi sekä uusi Euroopan komissio ja parlamentti tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa ja vauhdittaa ympäristöystävällistä ja oikeudenmukaista muutosta Euroopassa. Tätä tukee myös suuren yleisön vaatimukset tällaisille toimille.
Viime kesän helleaallot ja äärimmäiset sääilmiöt ovat rikkoneet ennätyksiä Euroopassa ja vahvistaneet käsitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkityksestä. Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijan, Blaz Kurnikin, keskustellaksemme aikaisemmin tässä kuussa julkaistusta EEA:n raportista, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen Euroopassa.
Miltä Euroopan ympäristö näyttää 25 vuoden kuluttua? Olemmeko saavuttaneet yhteisen visiomme ”hyvästä elämästä maapallon resurssien rajoissa”? Pystymmekö rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja rakentamaan kaupunkeja, jotka kestävät ilmastonmuutosta ja joita ympäröivä luonto on terve? Tämä huolettaa eurooppalaisia yhä enemmän, kuten äskettäiset Euroopan parlamentin vaalit osoittavat. Myös Euroopan seuraava sukupolvi vaatii ryhtymään heti toimiin, mutta miten heidän vaatimuksensa kestävästä tulevaisuudesta vaikuttavat Euroopan ympäristö-, yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan? EEA pohtii 25. vuosipäivänään, miten Euroopan ympäristötietämys ja -politiikka ovat kehittyneet kuluneiden 25 vuoden aikana ja miten EEA pystyy yhdessä verkostojensa kanssa tukemaan kestävyyttä edistäviä toimia seuraavien 25 vuoden aikana.
Muovijäte on valtava ongelma, joka vain pahenee. Mitä Euroopan unioni on tehnyt asialle? Ioannis Bakas, joka on EEA:n jätteen synnyn ehkäisyn asiantuntija, esittää pääkohdat muovijätteen synnyn ehkäisyä Euroopassa käsittelevästä EEA:n raportista, joka julkaistiin aiemmin tässä kuussa.
Tarvitaan kohdennettuja toimia, jotta Euroopan haavoittuvimmassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten köyhiä, ikääntyneitä ja lapsia, voitaisiin suojella paremmin ympäristöhaitoilta, kuten ilmansaasteilta, melusaasteelta ja äärilämpötiloilta. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ilmastonmuutosasiantuntija Aleksandra Kazmierczak kertoo, mitkä ovat tärkeimmät havainnot ympäristökeskuksen uudessa raportissa, jossa arvioidaan sosiaalisen epätasa-arvon ja ilmansaasteille, melulle ja äärimmäisille lämpötiloille altistumisen välisiä yhteyksiä.
Maapallolla on ennennäkemättömiä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä haasteita, jotka yhdessä uhkaavat hyvinvointiamme. Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä ryhtyä päättäväisiin toimiin. Tehtävä voi vaikuttaa lannistavalta, mutta edelleenkin on mahdollista kääntää joitakin kielteisiä suuntauksia, tehdä muutoksia haittojen minimoimiseksi, palauttaa elintärkeät ekosysteemit ja suojella jäljellä olevia ekosysteemejä entistä tehokkaammin. Pitkän aikavälin kestävyys edellyttää, että ilmastoa, taloutta ja yhteiskuntaa käsitellään saman kokonaisuuden erottamattomina osina.
Ovatko sähköajoneuvot ilmaston ja ilmanlaadun kannalta parempia kuin bensiini- tai dieselautot? Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) liikenne- ja ympäristöasiantuntijan Andreas Unterstallerin ja keskustelimme sähköautoista sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista. Sähköautot ovat EYK:n viimeisimmän raportin pääaihe.
Euroopan unionin (EU) ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisimpia maailmassa ja kattavat useita eri politiikanaloja ilman laadusta, jätteistä ja veden laadusta energiaan ja liikenteeseen. Jäsenvaltioiden raportoimien tietojen perusteella Euroopan ympäristökeskus (EEA) auttaa seuraamaan etenemistä ja tunnistamaan aloja, joilla tarvitaan lisätoimia. Perustamisestaan lähtien 25 vuotta sitten EEA on kehittänyt tietoja ja tietämystä koskevaa työtään tukeakseen EU:n päätöksentekoa.
Monet ihmiset yhdistävät elohopean edelleen lämpömittareihin, ja useimmat myös tietävät sen olevan myrkyllistä. Euroopassa elohopeaa ollaan vähitellen jättämässä pois tuotteista. Sitä esiintyy kuitenkin edelleen runsaasti ilmassa, vedessä, maaperässä ja ekosysteemeissä. Onko elohopea edelleen ongelma ja miten se ratkaistaan? Haastattelimme Ian Marnanea, joka toimii EYK:ssa kestävän resurssien käytön ja teollisuuden asiantuntijana.
Ilmastonmuutos on aikamme merkittävimpiä haasteita. Sen vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, ja ne koskevat niin ihmisiä, luontoa kuin talouttakin. Ilmastonmuutoksen lieventämiseksi maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä huomattavasti. Jotta tämä yleinen tavoite voitaisiin toteuttaa konkreettisina toimenpiteinä, on ymmärrettävä monimutkaista järjestelmää, jossa eri lähteistä peräisin olevat päästöt liittyvät kansallisiin ja alueellisiin vaikutuksiin, globaaliin hallintoon ja mahdollisiin sivuhyötyihin. Euroopan ympäristökeskus pyrkii jatkuvasti lisäämään tietämystä, jota tarvitaan tehokkaiden käytännön toimenpiteiden suunnitteluun.
Euroopan komissio on hiljattain hyväksynyt säädösehdotuspaketin, jolla edistetään kestävää rahoitusta Euroopan unionissa (EU). Komission ehdotukset perustuvat suosituksiin, jotka on antanut kestävää rahoitusta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä joka muodostui kansalaisyhteiskunnan, finanssialan, yliopistomaailman sekä EU:n toimielinten ja kansainvälisten organisaatioiden asiantuntijoista . Haastattelimme Euroopan ympäristökeskuksen edustajaa asiantuntijaryhmässä, Andreas Barkmania, jonka työ koskee ilmastonmuutoksen ja energia-asioiden strategista neuvontaa.
Ympäristöpoliittinen päätöksenteko ei ole helppo tehtävä. Eurooppalaiset haluavat nauttia eduista, joita hyvin toimiva talous tarjoaa. Toisaalta elämäntapavalinnoista aiheutuu merkittäviä ympäristö- ja terveyskustannuksia. Parhaiden poliittisten vaihtoehtojen tunnistamiseksi on olennaisen tärkeää ymmärtää, miten luonto, talous ja ihmisten terveys toimivat yhdessä kokonaisuutena. Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan päätöksentekoa tarjoamalla juuri tällaista tietoa.
Euroopan ympäristökeskus (EYK) julkaisi äskettäin liikenne- ja ympäristöraportoinnin järjestelmän (TERM) vuosiraporttinsa, jossa on keskitytty tänä vuonna lento- ja laivaliikenteeseen. Molemmat alat kasvavat nopeasti, mikä vaikuttaa myös ympäristöön, erityisesti päästöihin. Pyysimme EYK:n ilmansaasteasiantuntija Anke Lükewilleä kertomaan tämän vuoden TERM-raportin tärkeimmistä asiakohdista.
Euroopassa kerätään jatkuvasti enemmän dataa, joka lisää tietoamme ympäristöstä. Euroopan unionin Copernicus-ohjelmassa saatava maanhavainnointidata merkitsee uusia haasteita ja tarjoavat mahdollisuuksia parantaa ympäristötietouttamme. Euroopan ympäristökeskus yhdistää ajantasaiset Copernicus-tiedot tietopohjaansa ja pyrkii siten parantamaan päätöksentekijöiden ja kansalaisten mahdollisuuksia ryhtyä toimiin, joilla voidaan vastata paikallisiin, valtakunnallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin koko Euroopassa.
Lainsäädäntö, teknologia ja saastuttavien fossiilisten energialähteiden vähentäminen useissa maissa on parantanut Euroopan ilmanlaatua viime vuosikymmeninä. Ilmansaasteet vaikuttavat kuitenkin yhä kielteisesti ihmisten terveyteen erityisesti kaupungeissa. Ilmansaasteiden vähentäminen on monimutkaista, joten siihen tarvitaan koordinoituja toimia monella eri alalla. Kansalaisten saamiseksi mukaan on tärkeää tarjota ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa. Uusi Euroopan ilmanlaatuindeksi on tehty juuri tätä varten. Ilmanlaadun paraneminen ei hyödytä ainoastaan terveyttämme, vaan se voi myös auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan unioni on sitoutunut moniin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan energiatehokkuutta ja tehostamaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Miten Euroopan ympäristökeskus aikoo seurata EU:n jäsenvaltioiden edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Pyysimme Melanie Sporeria, EYK:n ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiatalouden asiantuntijaa, valaisemaan EYK:n roolia tässä tehtävässä. Hän on kertonut vuosittaisesta edistymisestä viimeisimmässä Trends and Projections -raportissa.
For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/articles/all-articles or scan the QR code.
PDF generated on perjantai 09. kesäkuuta 2023, 21.37
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 12 March 2023 21:56 from version 23.1.28
Software version: EEA Plone KGS 23.3.11
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa