seuraava
edellinen
kohdat

Article

Kestävät kaupungit: Euroopan kaupunkiympäristön muuttaminen

Vaihda kieli
Article Julkaistu 08.11.2021 Viimeksi muokattu 16.11.2021
3 min read
Photo: © Uno Raamat, Unsplash
EU on asettanut kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita hiilineutraaliudesta kiertotalouteen ja puhtaammasta ilmasta puhtaampaan liikenteeseen. Suurin osa eurooppalaisista asuu kaupungeissa. Siksi niillä on oltava ratkaiseva rooli EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Miten kaupungeista voidaan siis tehdä kestäviä?

Viron pääkaupunki Tallinna valittiin äskettäin vuoden 2023 Euroopan vihreä pääkaupunki ‑palkinnon voittajaksi. Palkinnon ovat aiemmin voittaneet muun muassa Tukholma, Hampuri, Kööpenhamina, Grenoble, Ljubljana, Lissabon ja Lahti. Green Leaf Award ‑palkinto on tarkoitettu 20 000–100 000 asukkaan kaupungeille, ja se myönnettiin Valongolle Portugalissa ja Winterswijkille Alankomaissa. Sain kunnian osallistua palkintoraatiin. Oli erittäin inspiroiva ja antoisa kokemus tutustua Euroopan kaupungeissa toimiin, jotka tekevät niistä kestävämpiä, kun ne valmistautuvat tuleviin haasteisiin. Kestävien kaupunkien rakentaminen ei ole kuitenkaan helppoa.

Noin kolme neljästä eurooppalaisesta asuu kaupungeissa. Kaupungit ovat monimutkaisia järjestelmiä, joissa yhteisöt elävät jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Kaupungit ovat niitä ympäröivien alueiden sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia keskuksia. Näistä yhtenevyyksistä huolimatta kaikki Euroopan kaupungit ovat ainutlaatuisia. Niiden yksilölliset erityispiirteet ovat kehittyneet historian saatossa, ja niitä ovat muokanneet niiden sijainti, asukkaat ja sosiaalis-poliittiset järjestelmät. Näin ollen myös kaupunkien haasteet vaihtelevat merkittävästi.

Joissakin kaupungeissa väestö ikääntyy tai vähenee, kun taas toiset kaupungit kasvavat. Talouden alan, kuten raskaan teollisuuden, matkailun tai kalastuksen, heikkeneminen voi heikentää vakavasti joidenkin kaupunkien taloutta, kun jotkin kaupungit voivat olla taloudellisen innovoinnin magneetteja ja vetää puoleensa nuoria lahjakkuuksia eri puolilta EU:ta. Vastaavasti myös ympäristövaikutukset voivat erota merkittävästi toisistaan.

Käyttämämme työkalut, kuten Euroopan ilmanlaatuindeksi ja Euroopan kaupunkien ilmanlaatuportaali, osoittavat, että emme hengitä kaikki samaa ilmaa. Tähän on eri syitä, ja seuraukset ovat erilaisia. Arvioinnit ja indikaattorit osoittavat, että ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri alueisiin – ja eri kaupunkeihin. Myrskyhyökyaaltojen riski on suurempi rannikolla ja erityisesti Luoteis-Atlantin rannikolla sijaitsevissa kaupungeissa, kun taas etelän kaupungit voivat kärsiä kuivuudesta tai metsäpaloista. Tutkimuksemme osoittavat myös, että jotkin yhteisöt ja väestöryhmät, erityisesti vanhukset, ovat tietyissä kaupungeissa muita haavoittuvammassa asemassa, koska he voivat kärsiä useista ympäristöongelmista, kuten ilman- tai melusaasteista.

Samaan aikaan kaikkien kaupunkien on ryhdyttävä – niiden yksilöllisistä erityispiirteistä ja haasteista riippumatta – toimiin ilmastovaikutuksiin valmistautumista varten. Kaikkien kaupunkien on edistettävä ilmastoneutraaliutta, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Samalla niiden on varmistettava puhtaampi ja terveellisempi ympäristö ja tarjottava parempia sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia asukkailleen.

Useimmissa Euroopan kaupungeissa on asuttu vuosisatojen ajan, mikä on havaittavissa kaduilla, naapurustossa ja rakennuksissa. Nykyinen infrastruktuuri määrittää osittain sen, miten nopeasti rakennuskanta voidaan korvata tai kunnostaa tai luoda uusia kuljetusvaihtoehtoja. Kestävyyden saavuttaminen näissä tapauksissa edellyttää huolellista harkintaa.

Kestävyyden saavuttaminen saattaa olla yhteinen tavoite, mutta matkalla sitä kohti on epäilemättä otettava huomioon kunkin kaupungin erityispiirteet ja haasteet. Euroopan ympäristökeskus on koonnut sidosryhmiä yhteen kehittämään yhteistä käsitteellistä viitekehystä. Se muodostaa viimeaikaisten raporttiemme ja selvitysteemme sekä tulevien aiheesta tehtävien arviointiemme perustan. Viitekehyksen tarkoituksena on auttaa kaupunkien viranomaisia ja päätöksentekijöitä kestävyyttä koskevan siirtymän suunnittelussa tarkastelemalla kaupungin kestävyyttä kuudesta eri näkökulmasta. Niitä ovat kiertotalouteen perustuva, häiriönsietokykyinen, vähähiilinen, vihreä, osallistava ja terveellinen kaupunkiympäristö.

Kaupungit voivat tehdä monia asioita siirtyessään kestävään kaupunkiympäristöön. Ne voivat esimerkiksi luoda kaupungin keskustaan viheralueita ja sinisiä alueita, integroida julkisen liikenteen aktiivisen liikkumisen järjestelmiin (pyöräily ja kävely) tai kehittää tehokkaampia kierrätysjärjestelmiä. Teknologisen kehityksen laajempi käyttöönotto hyödyntämällä esimerkiksi sähköajoneuvoja tai etätyöskentelyä voi vauhdittaa tätä prosessia. Euroopan vihreät pääkaupungit ‑hanke on osoittanut myös, että pitkän aikavälin johdonmukainen visio – jota tukevat asianmukaiset hallintorakenteet, tietämys ja data – voi muuttaa kaupunkia aidosti kestäväksi muutamassa vuosikymmenessä.

 

 Hans Bruyninckx

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu EEA:n uutiskirjeessä syyskuussa 2021.

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: european green capital
tallenna toimenpiteet