seuraava
edellinen
kohdat

Article

Miten tekstiilien kulutuksesta ja tuotannosta voidaan tehdä kestävämpää?

Vaihda kieli
Article Julkaistu 23.08.2023 Viimeksi muokattu 23.08.2023
4 min read
Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, miten kulutuksemme vaikuttaa luontoon ja ilmastoon. Yksi keskeisistä kulutuskohteista on vaatteet ja muut tekstiilit. Haastattelimme Euroopan ympäristökeskuksen kiertotalouden, kulutuksen ja tuotannon asiantuntijaa Lars Mortensenia, joka on ollut mukana useissa tekstiileistä ja niiden ympäristövaikutuksista tehdyissä arvioissa.

Mitkä ovat tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset?

Tekstiilien tuotannolla ja kulutuksella on Euroopan unionissa merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon. Osana kiertotaloutta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa Euroopan ympäristökeskus arvioi tekstiilejä ja ympäristöä koskevassa katsauksessaan, että maailmanlaajuisen elinkaaren näkökulmasta ja valikoitujen ja mitattavissa olevien paineiden kannalta tekstiilien kulutus Euroopassa aiheuttaa keskimäärin neljänneksi suurimman paineen ympäristölle ja ilmastonmuutokselle asumisen, ruoan ja liikenteen jälkeen.

Käytännössä on osoitettu, että tekstiilien kulutus aiheuttaa kolmanneksi eniten maankäyttöä ja veden käyttöä arvoketjussa ja viidenneksi eniten raaka-aineiden käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tekstiilit aiheuttavat myös kemikaalien aiheuttamia paineita ja vaikutuksia, ja tänä vuonna tutkimme per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineiden) määriä ja vaikutuksia tekstiilialalla.

Tekstiilejä koskevat tuloksemme ovat muodostaneet tietämyspohjan kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskevalle EU:n strategialle, joka julkaistiin maaliskuussa 2022 ja jota Euroopan parlamentti käyttää tällä hetkellä laatiessaan lausuntoaan EU:n tekstiilistrategiasta.


Mitä EU:ssa hylätyille vaatteille tapahtuu nykyään?

Useimmat EU:ssa käytetyt tekstiilit hävitetään nykyään osana yhdyskuntajätettä ja poltetaan energian tuottamiseksi, mutta emme tiedä tämän jätevirran tarkkaa määrää. Keskimäärin 38 prosenttia tekstiileistä lahjoitetaan uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten, mutta vain noin 10 prosenttia lahjoitetuista vaatteista myydään samassa EU-maassa ja 10 prosenttia muissa EU-maissa. Suurin osa lopuista lahjoitetuista tekstiileistä viedään eteenpäin Afrikkaan ja Aasiaan.

Tuoreimmassa katsauksessa, jossa käsiteltiin EU:sta vietyjä käytettyjä tekstiilejä Euroopan kiertotaloudessa, kävi ilmi, että EU:n käytettyjen tekstiilien vienti on kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä lähes 1,7 miljoonaan tonniin vuodessa vuonna 2019.

Kokonaismäärästä noin 46 prosenttia vietiin Afrikan maihin (lähinnä Tunisiaan, Ghanaan ja Kameruniin), joissa hieman yli puolet käytettiin uudelleen, loput päätyivät kaatopaikalle. Noin 41 prosenttia viennistä suuntautui Aasiaan (lähinnä Pakistaniin, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja Intiaan), jossa osa tekstiileistä kierrätetään mekaanisesti ja osa jälleenviedään muihin maihin Aasiassa ja Afrikassa.

Yleisesti ottaen tästä viennistä ja siitä, mitä käytetyille tekstiileillemme tapahtuu Afrikassa ja erityisesti Aasiassa, vallitsee valtava epävarmuus. Tällä hetkellä asiaan kohdistuu paljon sekä mediakiinnostusta että poliittista kiinnostusta. Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus kerätä tekstiilit erikseen vuoteen 2025 mennessä, minkä jälkeen uudelleenkäyttöä varten kerättyjen tekstiilien määrän odotetaan kasvavan.


Mitä päättäjät, yritykset ja kuluttajat voivat tehdä vähentääkseen käytettyjen tekstiilien vaikutuksia ja vientiä?

Poliittiset päättäjät pyrkivät jo nyt selvittämään, miten käytettyjen tekstiilien vientivaikutuksia voitaisiin parhaiten vähentää. EU-maat ovat parhaillaan ottamassa käyttöön laajennettua tuottajan vastuuta koskevia järjestelmiä, mikä toivottavasti auttaa, samoin kuin tekstiilien sisällyttäminen tarkistettuun ekologista suunnittelua koskevaan direktiiviin, jonka tavoitteena on tehdä tekstiileistä turvallisia ja kestävämpiä niiden suunnittelun avulla.

Myös parempi lajittelu uudelleenkäytettävien tekstiilien ja tekstiilijätteen erottamiseksi toisistaan voisi olla hyödyllistä. Yritykset voivat myös parantaa tekstiiliensä laatua, kestävyyttä ja korjattavuutta, jotta ne kestävät pidempään. Kuluttajat voivat ostaa korkealaatuisia tekstiilejä, jos heillä on siihen varaa, käyttää niitä pidempään ja esimerkiksi ostaa uudelleenkäytettyjä tekstiilejä.


Millainen rooli biopohjaisella kuidulla voi olla tekstiilien kestävyyden parantamisessa?

Vaatetuksessa ja muissa tekstiilituotteissa käytettyjä biopohjaisia kuituja pidetään usein kestävämpinä vaihtoehtoina, mutta EEA:n Euroopan kiertotalouden ja resurssien käytön teemakeskuksen tekninen raportti osoittaa, että tähän mielikuvaan on suhtauduttava varauksella.

Biopohjaiset kuidut tarjoavat mahdollisuuksia siirtyä pois synteettisistä tekstiileistä, jotka valmistetaan muovista (joka puolestaan valmistetaan pääasiassa öljystä ja kaasusta). Ne kuitenkin aiheuttavat muita ympäristöpaineita, esimerkiksi veden ja maan käytön osalta liittyen maataloustoimintaan, metsäkatoon ja kuitujen jalostukseen.


Mitä Euroopan unioni tekee tekstiilien kielteisten vaikutusten torjumiseksi?

Euroopan ympäristökeskuksen ja muiden tahojen toimittaman tiedon perusteella Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa 2022 kunnianhimoista strategiaa, joka koskee kestäviä tuotteita. Strategia sisältää melko suuren määrän konkreettisia poliittisia aloitteita tekstiiliteollisuuden sääntelemiseksi.

Tärkeä osa tätä on tekstiilien sisällyttäminen tarkistettuun EU:n ekologista suunnittelua koskevaan direktiiviin, mikä toivottavasti mahdollistaa turvallisen ja kestävämmän suunnittelun. Toinen on tekstiilien sisällyttäminen EU:n tuotepassiin. Tärkeää on myös laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien käyttöönotto EU:n jäsenvaltioissa. Euratexin mukaan on olemassa kaiken kaikkiaan yli 16 säädöstä, jotka liittyvät tekstiileihin ja sääntelevät niitä EU:n markkinoilla tulevina vuosina.


Onko olemassa lupaavia aloitteita, joiden avulla päästään eroon pikamuodista Euroopan laajuisesti?

EU:n tekstiilistrategiassa on visio siitä, että pikamuoti on poissa muodista vuoteen 2030 mennessä. Sanoisin, että tällä hetkellä valtaosa markkinoille tulevasta muodista on pikamuotia. Sellaisella muodilla, joka ei ole pikamuotia, vaan korkealaatuista, korjattavissa olevaa ja ajattomaksi suunniteltua, on edelleen hyvin pieni osuus markkinoista.

On olemassa lupaavia aloitteita, mutta niiden laajentaminen ja kilpailu pikamuodin kanssa on vaikeaa. Uskon ja luotan siihen, että EU:n tekstiilistrategian täytäntöönpano ja mahdollisesti myös maailmanlaajuinen poliittinen keskittyminen tekstiileihin auttavat teollisuutta siirtymään pikamuodista kohti kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää tekstiilien kulutus- ja tuotantojärjestelmää.

 

Lars Mortensen
EEA:n kiertotalousasiantuntija

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: production, textiles, consumption
tallenna toimenpiteet