seuraava
edellinen
kohdat

Article

Haastattelu – Miten Euroopasta saadaan saastuttamaton?

Vaihda kieli
Article Julkaistu 02.05.2022 Viimeksi muokattu 05.05.2022
4 min read
Euroopan unionilla on kunnianhimoisia suunnitelmia päästöjen ja saastumisen merkittävästä vähentämisestä tulevina vuosikymmeninä. Äskettäin käyttöön otettiin saasteettomuustoimintasuunnitelma, jossa keskitytään ilman, veden ja maaperän pilaantumisen vähentämiseen tasolle, jota ei pidetä haitallisena ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Keskustelimme aiheesta Euroopan ympäristökeskuksen ympäristö-, terveys- ja hyvinvointiasiantuntija Ian Marnanen kanssa. Hän valmistelee parhaillaan Euroopan ympäristökeskuksen tulevaa saasteettomuusraporttia, joka on määrä julkaista myöhemmin tänä vuonna.

EU:n vuoden 2050 tavoitteista, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja päästöttömyyteen pyrkimisestä on puhuttu paljon. Miten EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelma liittyy näihin toimiin?

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tuetaan useilla kunnianhimoisilla aloitteilla, ja saasteettomuustoimintasuunnitelma on tärkeä osa niitä. Siinä esitetään toteutussuunnitelma, jonka avulla ehkäistään terveyteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia merkittäviä saastumisvaikutuksia .

Toimintasuunnitelmalla on monia yhteisvaikutuksia muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisten poliittisten toimenpiteiden, kuten Pellolta pöytään -strategian, kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, biodiversiteettistrategian, maaperän suojelua koskevan teemakohtaisen strategian ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian kanssa. Yksi toimintasuunnitelman päätavoitteista on sisällyttää ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen kaikkiin olennaisiin politiikan aloihin.

Vaikka ilmastonmuutos ei nimenomaisesti kuulu saasteettomuustoimintasuunnitelman soveltamisalaan, on selvää, että toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen auttaa meitä etenemään lähemmäs nollanettopäästöjä koskevia tavoitteita. Vastaavasti ilmastonmuutoksen torjunta auttaa vähentämään saasteiden määrää.

Saasteettomuustoimintasuunnitelmalla tuetaan myös laajempia kansainvälisiä toimintasuunnitelmia, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuodelle 2030. Siinä todetaan, että saastuminen ei pysähdy rajoille ja että esimerkiksi kulutus- ja jätehuoltotottumuksemme Euroopassa vaikuttavat saastemääriin maailmanlaajuisesti.

Mitä saasteettomuustoimintasuunnitelma tarkalleen ottaen sisältää?

Aihe on hyvin laaja, ja sitä on vaikea määritellä, mutta yksi keskeisistä tavoitteista on kannustaa ja edistää pilaantumisen ehkäisemisen sisällyttämistä kaikkiin olennaisiin EU:n politiikkoihin. Suunnitelman muita keskeisiä osatekijöitä ovat eriarvoisuuden vähentäminen saasteille altistumisessa, täytäntöönpanon ja valvonnan parantaminen, kollektiiviset toimet ja muutokset kaikkialla yhteiskunnassa, maailmanlaajuisen siirtymän edistäminen kohti saasteettomuutta ja yhtenäisemmän lähestymistavan kehittäminen saastumisen seurantaan.

Toimintasuunnitelmassa todetaan myös, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on varmistettava, että poliittiset toimenpiteet perustuvat pilaantumisen ehkäisemiseen sen lähteellä ja että sellaiset käsitteet kuin ympäristön pilaantumisen korjaaminen ja saasteiden poistaminen prosessin loppupäässä ovat vähemmän kestäviä pitkän aikavälin toimenpiteinä.

Suunnitelma sisältää kattavan luettelon erityistoimista, jotka on toteutettava saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi (ja aikataulut näille toimille), ja siinä esitetään ja määritellään myös yhdeksän lippulaivahanketta. Esimerkiksi lippulaivahanke 1:n aiheena on ”terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen saasteettomuuden avulla”.

Toimintasuunnitelman aikataulu ulottuu vuoteen 2050 saakka. Suunnitelmaan sisältyy kuitenkin myös useita tavoitteita vuodelle 2030, jotta saasteettomuustavoitteen toteuttamiseen saadaan alkuvauhtia.

Mikä on Euroopan ympäristökeskuksen rooli saasteettomuustoimintasuunnitelmassa?

Meidän on voitava seurata tehokkaasti saasteettomuuden saavuttamisen edistymistä, jotta voimme ymmärtää, missä edistytään hyvin, missä edistyminen on hitaampaa ja mistä on kerättävä lisää tietoa. Tämä auttaa edistämään suunnitelman tavoitteiden saavuttamista tulevina vuosina.

Toimintasuunnitelmaan sisältyy vaatimus, jonka mukaan Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) on laadittava arvio saasteettomuuden seurannasta ja asiaan liittyvistä näkymistä. Euroopan ympäristökeskus vastaa erityisesti seurannan arvioinnin valmistelusta. Ensimmäinen arvio on määrä toimittaa vuoden 2022 lopulla ja jatkoarviointi vuonna 2024.

Arviossa esitetään kokonaisvaltainen arvio viimeaikaisista saastesuuntauksista ja siitä, antaako nykyinen toimintamme hyvät edellytykset saavuttaa vuoden 2030 saasteettomuustavoitteet sekä muut nykyiset poliittiset tavoitteet. Siinä tarkastellaan myös mahdollisuutta saavuttaa vuodelle 2050 asetetut pitkän aikavälin tavoitteet.

Miten Euroopan ympäristökeskus seuraa edistymistä?

Myöhemmin tänä vuonna annettava arvio toimii lähtökohtana tulevan edistymisen mittaamiselle. Raportti perustuu käytettävissä oleviin indikaattoreihin, jotka kertovat päästöjen ja niiden vaikutusten viimeaikaisesta kehityksestä. Näiden tietojen avulla voimme esittää alustavan analyysin siitä, onko vuoden 2030 erityistavoitteiden saavuttamisessa edistytty toivotusti ja onko kulkusuunta muilla aloilla linjassa nykyisten poliittisten tavoitteiden kanssa.

Analyysissa voidaan todennäköisesti myös yksilöidä aloja, joilla tietämyksemme on puutteellista ja joilla meidän on kehitettävä tietoja ja indikaattoreita, joita voidaan käyttää tulevissa arvioinneissa. Käytämme myös muita tietolähteitä (kuten maakohtaisia arviointeja tai tutkimuksia), joiden avulla voidaan tunnistaa esiin nousevia kysymyksiä ja antaa ennakkovaroituksia keskeisistä tulevista kysymyksistä, joihin on puututtava.

Toinen arviointi, joka on määrä toimittaa vuonna 2024, perustuu vuoden 2022 raporttiin ja sisältää muita saatavilla olevia indikaattoreita ja tietoja, joiden tarkoituksena on lisätä ymmärrystämme siitä, miten edistymme saasteettomuustavoitteiden saavuttamisessa. Euroopan komissio hyödyntää tätä työtä laatiakseen toimintapoliittisia katsauksia, joiden tarkoituksena on antaa tietoa ja ohjata saastumiseen liittyvää politiikkaa.

Kuinka realistista on, että saasteet saadaan nollatasolle?

Saasteettomuustoimintasuunnitelmassa asetettu tavoitetaso on hyvin korkea, ja jotkut saattavat kyseenalaistaa sen saavuttamisen realistisuuden. Asettamalla riman korkealle saamme kuitenkin aikaan selkeän näkemyksen systeemisen muutoksen tarpeesta ja yhtenäisemmän lähestymistavan saastumisen ja sen vaikutusten torjumiseksi.

Toimintamme ylittää jo nyt maapallon sietokyvyn. Ilman, maaperän ja veden pilaantumisella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja ekosysteemeihin. Biodiversiteettipaneelin (IPBES) biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan maailmanlaajuisen arviointiraportin kaltaiset tutkimukset osoittavat, että ihmisen nykyinen toiminta vaikuttaa kielteisesti juuri niihin ekosysteemeihin, joista olemme riippuvaisia, eikä tällainen toiminta ole selvästikään kestävää. Siksi meidän on tehtävä lujasti työtä saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen eteen, jotta yhteiskunnastamme tulee kestävämpi.

Ian Marnane, EEA environment, health and well-being expert

Ian Marnane
Euroopan ympäristökeskuksen ympäristö-, terveys- ja hyvinvointiasiantuntija

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: zero pollution, pollution
tallenna toimenpiteet