seuraava
edellinen
kohdat

Article

Tulevaisuuteen suuntautuvia arviointeja, joilla parannetaan kestävyysnäkymiä koskevaa ymmärrystä

Vaihda kieli
Article Julkaistu 26.06.2020 Viimeksi muokattu 14.08.2020
4 min read
Photo: © drmakete lab on Unsplash
Euroopan ympäristökeskus (EEA) on äskettäin julkaissut raportin muutoksentekijöistä, jotka vaikuttavat Euroopan ympäristöä ja kestävyyttä koskeviin tulevaisuudennäkymiin. Haastattelimme raportin hankepäällikköä Lorenzo Beniniä, joka työskentelee ympäristövirastossa järjestelmien arvioinnin ja kestävyyden asiantuntijana.

Mikä on tehtäväsi EEA:ssa ja mitä työtä siihen kuuluu?

Työskentelen EEA:n kestävyyden yhdennettyjä arviointeja koskevassa ohjelmassa, jossa laaditaan yhdennettyjä ympäristöarviointeja, kuten Euroopan ympäristön tilaa koskeva raportti (SOER). Omassa työssäni keskityn erityisesti kehittämään järjestelmiä koskevia arviointeja, joissa analysoidaan kestävyyden haasteita ja mahdollisuuksia Euroopassa. Siinä muun muassa tarkastellaan yhteyksiä eri tasoilla olevien sosioekologisten ja sosioteknisten järjestelmien välillä tulevaisuuteen suuntautuvasta näkökulmasta. Kaikessa työssä tiedostetaan tietämyksemme epävarmuus.

Mitä ovat tulevaisuuteen suuntautuvat arvioinnit?

EEA:n tulevaisuuteen suuntautuvissa arvioinneissa tarkastellaan mahdollista tulevaa kehitystä, esimerkiksi ympäristöä ja kestävyyttä koskevissa tulevaisuudennäkymissä. Ne perustuvat yhdistelmään vakiintunutta tietämystä aikaisemmista suuntauksista ja dynamiikasta, ymmärrykseemme eri ilmiöiden välisistä vuorovaikutuksista sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tutkintaan. Tulevaisuus on aina epävarmaa. Sitä se on etenkin tämän päivän maailmassa, joka on yhä epävakaampi, monimutkaisempi ja moniselitteisempi.

Maailma on entistä yhteenliittyneempi, ja tapahtumat yhdessä maailman osassa voivat vaikuttaa myös Eurooppaan. Covid-19-kriisi on siitä valitettavan karu muistutus.

Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voidaan kuitenkin edelleen kuvitella, niistä voidaan keskustella ja niitä voidaan tavoitella. Tämä tarkoittaa erilaisten määrällisten ja laadullisten ennakointitutkimusten hyödyntämistä sekä yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa. Näin saadaan aikaan tietämystä, jolla voidaan tukea kestävyyteen tähtääviä poliittisia toimia. Me teemme sen yhdessä jäsenmaiden verkostomme (Eionet), päätöksentekijöiden, eri alojen asiantuntijoiden ja taustavaikuttajien sekä kasvavassa määrin kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Mitä EEA:n uusi raportti meille kertoo?

Euroopan ympäristön ja kestävyyden kannalta merkittäviä muutoksentekijöitä käsittelevässä raportissa selvitetään useita liikkeellepanevia voimia, jotka voivat vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen, ja erityisesti niitä, jotka vaikuttavat Euroopan ympäristö- ja kestävyystavoitteisiin. Yleisesti ottaen raportissa pyritään antamaan kattava kuva maailmanlaajuisista sekä Euroopassa tapahtuvista muutoksista, niiden välisistä yhteyksistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista.

Monet tekijät vaikuttavat Euroopan ympäristöä ja kestävyyttä koskeviin tulevaisuudennäkymiin ja luovat sekä uusia riskejä että uusia mahdollisuuksia. Maailma on entistä yhteenliittyneempi, ja tapahtumat yhdessä maailman osassa voivat vaikuttaa myös Eurooppaan. Covid-19-kriisi on siitä valitettavan karu muistutus. Vaikka Euroopan asema maailmannäyttämöllä on muuttumassa, EU voi asemoida itsensä uudelleen tulevien ympäristöä ja kestävyyttä koskevien sekä strategisten haasteiden etulinjaan ja tarttua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin entistä kestävämmän tulevaisuuden luomiseksi.

Miten muutoksentekijät määritetään?

Muutoksentekijät ovat erilaisia niiden sijainnin ja aikaskaalan, alkuperän, voimakkuuden ja mahdollisen vaikutuksen osalta. Esimerkiksi globaalit megatrendit, kuten maailman väestönkasvu tai ilmastonmuutos, ovat maailmanlaajuisia pitkäaikaisia suuntauksia, jotka muodostuvat hitaasti mutta joiden vaikutus on merkittävä. Jotkin suuntaukset ovat vakiintuneita ja ominaisia erityisesti Euroopalle, esimerkiksi ikääntyminen tai muuttoliike idästä länteen. Toiset suuntaukset ovat kehittymässä mutta eivät vielä vakiintuneet, kuten teknologinen lähentyminen ja ”neljäs teollinen vallankumous”. On myös niin sanottuja jokerikortteja, jotka tarkoittavat epätodennäköistä mutta mahdollisesti mullistavaa tulevaa kehitystä. Niissä voi olla kyse merkittävistä teknologisista läpimurroista, pölyttäjäkannan romahduksesta tai tartuntatautien puhkeamisesta.

Miten joidenkin näistä suuntauksista odotetaan kehittyvän?

Voidaan sanoa, että maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet ovat lisääntyneet 50 viime vuoden aikana ja että saastumisen maantiede on muuttumassa koko maailmassa talouskasvun ja geopoliittisen vallan siirtymisen sekä kulutustasojen kasvun vuoksi. Samalla maailmasta on kuitenkin tulossa yhteenliitetympi kuin koskaan, sillä resurssit, ihmiset ja tieto virtaavat. Tämän vuoksi maailmanlaajuisen ympäristönhoidon takaaminen on entistä vaikeampaa.

Eurooppa on jatkuvasti riippuvaisempi keskeisistä resursseista, ja samalla se ulkoistaa merkittävää osuutta ympäristöpaineistaan. Uudet teknologiat luovat sekä mahdollisuuksia että riskejä terveyden, ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta. Arvot, elämäntavat ja hallintomallit muuttuvat kaikkialla maailmassa. Vaikka kulutus lisääntyy erityisesti kehittyvien talouksien maissa, jotkin väestöosat kuitenkin tarttuvat uusiin ideoihin, ja kansalaiset vaativat lisää toimia ympäristö- ja kestävyyshaasteisiin vastaamiseksi sekä Euroopassa että muualla.

Miten ennakointianalyysia käytetään Eu:n päätöksenteossa ja kansallisessa päätöksenteossa?

Ympäristön ja kestävyyden alalla ennakointiprosesseja käytetään usein mahdollisien riskien arvioimiseen ja tunnistamaan tilaisuuksia edistää ympäristö- ja kestävyyspolitiikkaa. Euroopan komissio esimerkiksi on perustanut ennakointijärjestelmän (FORENV), jonka tarkoituksena on tunnistaa kehittyvät ympäristöongelmat. Näin voidaan lisätä tietoisuutta niiden mahdollisista vaikutuksista ja auttaa päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä puuttumaan niihin. Vastaavia esimerkkejä on EEA:n jäsenvaltioissa. Strategisen ennakoinnin merkitys kasvoi EU:n päätöksenteossa äskettäin, kun nimitettiin toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava komission jäsen — varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič — ja perustettiin EU:n strategisen ennakoinnin verkosto.

Ympäristön ja kestävyyden alalla ennakointiprosesseja käytetään usein mahdollisien riskien arvioimiseen ja tunnistamaan tilaisuuksia edistää ympäristö- ja kestävyyspolitiikkaa.

Mitä EEA tekee tämän aiheen osalta lähitulevaisuudessa?

EEA osallistuu aktiivisesti FORENV-prosessiin yhdessä jäsenmaidemme ja tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen ja palvelujen kansallisten asiantuntijalaitosten (NRC-FLIS) ennakoinnin asiantuntijoiden kanssa. EEA on mukana myös useissa ennakointiin liittyvissä hankkeissa, usein yhteistyössä jäsenmaiden ja muiden EU:n toimielinten kanssa. Pyrimme tuottamaan arviointeja muutostekijöiden vaikutuksista Euroopan kestävyysohjelmalle, laatimaan tulevaisuutta kartoittavan prosessin, jolla voidaan määrittää kehittyviä suuntauksia, ja kehittämään tätä tietämyspohjaa seuraavaa Euroopan ympäristön tilaa koskevaa raporttia varten.

Lorenzo Benini
Järjestelmän arviointien ja kestävyyden asiantuntija
Euroopan ympäristökeskus

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Tagit

tallenna toimenpiteet