seuraava
edellinen
kohdat

Article

Miten Euroopan kaupungeissa on edistytty ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja kestävään tulevaisuuteen siirtymisessä?

Vaihda kieli
Article Julkaistu 06.04.2021 Viimeksi muokattu 11.05.2021
4 min read
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on Euroopan unionille ensisijaisen tärkeä tavoite. Miten kaupungit saadaan toteuttamaan tärkeitä toimenpiteitä, joilla näitä vaikutuksia lievennetään ja parannetaan kaupunkialueiden kestävyyttä ja kykyä sietää ilmastonmuutosta? Kysyimme Euroopan ympäristökeskuksen kaupunkien kestävän kehityksen asiantuntijalta Ivone Pereira Martinsilta, mitä virasto tekee auttaakseen tässä ensiarvoisessa työssä.

Mitä Euroopan unioni ja Euroopan ympäristökeskus tekevät ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja erityisesti kaupunkien kestävän kehityksen osalta?


Euroopan komissio hyväksyi äskettäin EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Siinä ehdotetaan toimia, joilla voidaan lisätä sopeutumista koskevaa tietämystä, jotta ilmastoon liittyvistä riskeistä ja menetyksistä voidaan kerätä enemmän ja korkeatasoisempaa tietoa. Asialla on suora yhteys ClimateADAPTiin, joka on Euroopan ympäristökeskuksen ylläpitämä ja kehittämä eurooppalainen alusta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalle tietämykselle.

ClimateADAPT-portaalilla on tietoa useista hyvistä käytännöistä, joita sopeutumistoimenpiteitä toteuttaneet kaupungit ovat soveltaneet. EU:n strategiassa tunnustetaan ensimmäistä kertaa yksiselitteisesti, että sopeutuminen edellyttää suunnitelmia ja toimia kaikilla hallinnon tasoilla. Siinä esitettyjä ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten sopeutumistoimien tunnustaminen, luontopohjaisiin ratkaisuihin tukeutuminen sopeutumisessa ja sopeutumista koskevien näkökohtien nivominen osaksi makrotaloudellista politiikkaa ja finanssipolitiikkaa. Kaupunkien toimintatapoja käsitellään kokonaisvaltaisesti Euroopan ympäristökeskuksen kaupunkien kestävyyttä käsittelevässä raportissa ”Urban sustainability in Europe – What is driving cities’ environmental change”, joka julkaistaan lähiviikkoina. Raportin yhteydessä julkaistaan lyhyt katsaus, jossa tarkastellaan alustavasti covid-19-pandemian keskeisiä vaikutuksia kaupunkien kestävän kehityksen toimiin.


Mitkä ovat uuden raportin tärkeimmät opetukset?


Euroopan ympäristökeskus on työskennellyt jo pitkään kaupunkialueita koskevien aihepiirien parissa. Työssä on edetty aihepiirikohtaisesti eli on tutkittu sellaisten suuntausten kehittymistä kuten kaupungistuminen ja saastuminen tai kaupunkien ilman laatu, melusaaste ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa. Uusi raportti on ensimmäinen arviointiraporttien sarjassa, jossa käsitellään yhdennetyllä tavalla kaupunkien osuutta ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Tässä raportissa huomio kohdistuu suoraan kaupunkeihin, ja niitä on tutkittu kyselytutkimusten ja haastattelujen avulla. Raportin tavoitteena on ymmärtää, millä tavalla kaupunkiympäristön muutoksella voidaan edistää kaupunkialueiden siirtymistä kestävämpään yhteiskuntaan. Kyse on esiselvityksestä, jonka avulla voidaan arvioida, mitkä ovat kaupunkien näkökulmasta kestävän siirtymän keskeisiä liikkeellepanevia voimia ja esteitä.

Kaikkia tässä tutkimuksessa todettuja edistäviä tekijöitä tarkasteltaessa erottuu tiettyjä yksittäisiä tekijöitä. Selväksi käy, että kaikille sopivaa lähestymistapaa ei ole. Sekä liikkeellepanevia voimia että esteitä tunnistettiin seitsemällä keskeisellä alueella (olosuhteet, hallinto, tietämys, kulttuuri, teknologia, data ja tiedot sekä rahoitus). Tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan ympäristökeskus tekee suoraan kaupunkialueisiin kohdistettua selvitystyötä käyttämällä muotoiluajattelun mallia, jonka avulla saatuja tuloksia voidaan seurata.


Miten covid-19-pandemia on vaikuttanut kaupunkeihin?


Covid-19-pandemian vaikutusta kaupunkien kestävyyteen ei voida vielä täysin arvioida. Pandemia on muuttanut elintapojamme esimerkiksi lisäämällä digitaalisten laitteiden käyttöä ja etätyötä. Tämä on muuttanut kaupunkiympäristöjä, ja sillä on pysyvä vaikutus liikenteeseen ja päivittäiseen työmatkailuun. Todennäköisesti myös asuntojen ja toimistojen käytön kysyntä muuttuu. Se voi parantaa ilman laatua ja vähentää melua, koska liikenne vähenee.

Paljon riippuu siitä, minkälaisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia Euroopan maat laativat, ja etenkin siitä, minkälaisina toimijoina kaupungit suunnitelmissa nähdään. Kaupungit ovat tukeneet asukkaitaan merkittävästi pandemian aikana, ja paikallisviranomaisilla on tärkeä tehtävä elpymisessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa. Tulevassa Euroopan ympäristökeskuksen katsauksessa analysoidaan pandemian ensimmäisiä vaikutuksia ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Siinä käsitellään liikkuvuutta ja saavutettavuutta, perusparannusaaltoa ja rakennusten peruskorjausta, vihreiden alueiden merkitystä, luontopohjaisia ratkaisuja ja paikallisten, kaupunkialueelta saatavien elintarvikkeiden asemaa.


Saavatko Euroopan kaupungit arvioinneista teknisiä ja käytännön neuvoja tai ohjeita kestävyyden saavuttamiseen?


Euroopan ympäristökeskuksessa tehtävällä työllä on laaja kohdeyleisö. Työskentelemme maiden, EU:n toimielinten ja organisaatioiden sekä Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa yleisesti. Vaikka suoraan kaupunkien kanssa työskentely ei kuulu Euroopan ympäristökeskuksen toimeksiantoon, noin 75 prosenttia Euroopan väestöstä elää kaupungeissa. Tulevien arviointiemme tavoite on kahtalainen: käsitellään paikallistason merkitystä ja kaupunkien merkitystä EU:n asettamien erittäin kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Työmme osoittaa myös, että kaupungit ovat erittäin sitoutuneita täytäntöönpanoon, ja ne ovat joskus jopa kansallista tasoa kunnianhimoisempia. Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman mukaisessa uusimmassa ympäristölainsäädännön arvioinnissa (2018) todettiin, että 70 prosenttia EU:n ympäristölainsäädännöstä pannaan täytäntöön paikallistasolla.


Mitkä ovat olleet esiselvityksen tärkeimmät opetukset tähän mennessä?


Raportissa on saatu tutkimukseen osallistuneilta kaupungeilta erittäin kiinnostavia näkemyksiä, joilla on suora vaikutus EU:n toimintalinjoihin. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista seikoista on se, että EU:n laeilla ja toimintapoliittisilla kehyksillä katsotaan olevan keskeinen rooli kaupunkien kestävän muutoksen nopeuttamisessa. Ensiarvoisen tärkeää on myös EU:n, kansallisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus. Lisäksi kaupunkien verkostot ja kohdennetut kumppanuudet ovat erittäin tärkeitä, jotta kaupunkien kestävyyteen tähtäävistä toimista saadaan lisäarvoa. Kaupungit ovat kuitenkin erilaisia, ja kestävyyteen siirtyminen edellyttää mukauttamista paikallisiin olosuhteisiin. Tulevan toiminnan perustaksi on saatava näkemyksiä ja strategisia suunnitelmia kestävyydestä paikallistasolta.


Mitä muuta työtä tällä alalla suunnitellaan?


Työstettävänä on neljä toimintalinjaa. Yksi on koko Euroopan ympäristökeskuksessa tehdyn työn jatkaminen. Siihen kuuluu ilmastonmuutokseen sopeutumisen, ilman laadun ja melusaasteen arvioinneista kaupunkiympäristössä käynnissä oleva työ, Copernicus-ohjelmaa ja sen Urban Atlas -maankäyttöaineiston paikallista osatekijää koskeva työ, luontopohjaiset ratkaisut, liikkuvuus/saavutettavuus ja asuntojen peruskorjaus tai kiertotalousratkaisut. Tulevassa raportissa esitellään ote tästä työstä, jota kutsutaan ylhäältä alaspäin suuntautuvaan analyyttiseen näkökulmaan perustuvaksi neksusanalyysiksi. Analyysissa keskitytään kahdeksaan kaupunkien ja ympäristön kestävyyttä koskevaan kysymykseen, jotka on sidosryhmien johtamassa prosessissa valittu keskeisiksi kysymyksiksi. Keskitymme kykyyn sietää ilmastonmuutosta, elämän laatuun, saavutettavuuteen, terveelliseen ympäristöön, elintarviketurvaan, kiertotalouteen, puhtaaseen energiaan ja kestäviin rakennuksiin – tämä kaikki kaupunkien tasolla.

Haluamme myös vahvistaa yhteyttä asiaankuuluviin sidosryhmiin. Tämän osalta aiomme tehostaa verkostoitumista luomalla yhteistyöhön perustuvan kaupunkien kestävän kehityksen foorumin, jossa voidaan vaihtaa tietoja, verkostoitua ja luoda kohdennettuja kumppanuuksia. Euroopan ympäristökeskus ottaa huomioon myös muut EU:n johtamat aloitteet ja arvioi, miten kaikki tämä tietämys ja asiantuntemus voidaan välittää ja jakaa vielä kattavammin.

Ivone Pereira Martins
Kaupunkien kestävän kehityksen asiantuntija

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

tallenna toimenpiteet