Ilmastorahoitus: varoja vähähiilistä ja ilmastonmuutoksen kestävää EU:ta varten

Vaihda kieli
Article Julkaistu 31.01.2017 Viimeksi muokattu 06.07.2017
Ilmastomme muuttuu. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, ja samalla on toteutettava toimenpiteitä, jotka auttavat meitä valmistautumaan nykyisiin ja tuleviin vaikutuksiin. Nämä molemmat toimintalinjat edellyttävät ennennäkemätöntä investointien suuntaamista uudelleen. Tämä tuotiin esiin Pariisin ilmastokokouksessa ja äskettäin Marrakeshin ilmastokokouksessa. Rahoitusala voi olla ja onkin keskeisessä roolissa, kun tuetaan EU:n muutosta vähähiiliseksi ja ilmastonmuutoksen kestäväksi kannalta yhteiskunnaksi.

 Image © Giulia Soriente, My City/EEA

EU:n on investoitava tuntuvasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.  Rahoitusala voi olla ja onkin keskeisessä roolissa, kun tuetaan EU:n muutosta vähähiiliseksi ja ilmastonmuutoksen kestäväksi kannalta yhteiskunnaksi.  Julkisen sektorin investoinnit eivät riitä muutoksen rahoittamiseen. Ne voivat kuitenkin auttaa saamaan yksityistä pääomaa liikkeelle ja hyödyntämään sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta investointeja voidaan uudelleenohjata tarvittavassa mittakaavassa. 

Hans Bruyninckx, EYK:n pääjohtaja

EU:n on investoitava huomattavasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Arviot tarvittavista määristä vaihtelevat huomattavasti. Alan, laajuuden tai käytettävän menetelmän mukaan summat voivat olla jopa satoja miljardeja euroja vuodessa. Rahoitusjärjestelmän yleiseen rahoituskapasiteettiin verrattuna nämä investoinnit ovat suhteellisen pieniä. Tällä hetkellä rahoitusjärjestelmä kuitenkin täyttää vain murto-osan koko rahoitustarpeesta.

Ilmastonmuutoksen kestävien investointien edistämisessä keskeisenä haasteena on esimerkiksi ratkaista rahoitusjärjestelmän nykyiset esteet ja rajoitteet, jotka pitkittävät ja edistävät kestämättömiä toimia. Lisäksi on ohjattava varoja uudelleen aloitteisiin, jotka edistävät ilmastonmuutoksen sietokykyä ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Johdonmukaisten ja tehokkaiden käytännön toimenpiteiden takaamiseksi investointitarpeita pitäisi käsitellä järjestelmällisesti kaikilla tasoilla – EU:n tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla. Tietoon perustuvien investointipäätösten tekeminen edellyttää, että yritykset paljastavat ilmastoriskit johdonmukaisesti ja täydellisesti. Ilmastoriskien avoimuuden parantamisen lisäksi pitkän aikavälin suunnittelu ja sitoutuminen antavat myös selkeän viestin sijoittajille.

Selkeät poliittiset merkit helpottavat pitkäaikaisinvestointeja

Vuoden 2015 Pariisin sopimuksessa on asetettu maailmanlaajuinen tavoite, jonka mukaan kaikki rahoitusvirrat sovitetaan vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan kehitykseen. Tämä tavoite vahvistettiin myös vuoden 2016 ilmastonmuutoskokouksessa Marrakeshissa.

Euroopan komission äskettäin ehdottamassa puhtaan energian paketissa vahvistetaan EU:n sitoutuminen vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksen kestävään muutokseen. Paketissa on otettu tavoitteeksi vähintään 40 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöihin, ja siinä ehdotetaan vähintään 30 prosentin tavoitetta energiatehokkuudelle ja vähintään 27 prosentin tavoitetta uusiutuvalle energialle vuoteen 2030 mennessä. Siinä myös korostetaan tärkeää tehtävää, joka investoinneilla puhtaaseen energiaan siirtymiseen on, sekä niiden taloudellisia sivuhyötyjä. Euroopan komission mukaan ehdotetun paketin avulla voidaan 177 miljardin euron vuosikohtaisilla julkisilla ja yksityisillä investoinneilla saada vuodesta 2021 alkaen aikaan yhden prosentin kasvu BKT:hen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja luoda 900 000 uutta työpaikkaa.

EU:n poliittinen kehys ja tavoitteet pannaan yleisesti täytäntöön jäsenvaltioissa toteutettavien strategioiden ja konkreettisten toimien avulla, muun muassa hiilen vähentämistä koskevien kansallisten kehittämisstrategioiden avulla. EYK:n näistä strategioista tekemä alustava arviointi osoittaa, että niiden soveltamisala, perusteellisuus sekä tavoitetaso vaihtelevat huomattavasti. Niissä on erittäin vähän tietoa rahoitustarpeista ja suunnitelmista investointien uudelleensuuntaamiseen. Lisäksi niistä puuttuu usein myös kansallisen tason pitkän aikavälin näkemys, joka olisi yhdenmukainen EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden kanssa. Monet maat ovat myös laatineet kansallisia sopeutusstrategioita ja toimintasuunnitelmia, mutta niiden rahoituksesta ei usein ole saatavissa tietoja. Sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi hiilen vähentämistä koskevia kehittämisstrategioita ja kansallisia sopeutussuunnitelmia pitäisi täydentää kansallisilla ilmastorahoitusstrategioilla.

Julkisen sektorin investoinnit eivät riitä muutoksen rahoittamiseen. Ne voivat kuitenkin auttaa saamaan yksityistä pääomaa liikkeelle ja hyödyntämään sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta investointeja voidaan uudelleenohjata tarvittavassa mittakaavassa. Vähintään 20 prosenttia EU:n vuosien 2014–2020 talousarviosta osoitetaan ilmastoon liittyviin toimiin. EU:n äskettäinen päätös laajentaa ja kasvattaa Euroopan strategisten investointien rahastoa ja äskettäin perustettu kestävää rahoitusta käsittelevä korkean tason työryhmä ovat tärkeitä askelia EU:n kestävyyttä edistävän rahoitusjärjestelmän luomisessa.

Innovatiivisia ratkaisuja tarjoava rahoitusjärjestelmä

Ilmastotoimien rahoitusstrategiat edellyttävät eri sidosryhmien – julkisten ja yksityisten – osallistumista kaikilla tasoilla, myös paikallisesti. Rahoitusjärjestelmän on myös kehityttävä, jotta sillä pystytään vastaamaan erilaisiin tarpeisiin ja kattamaan eri lähteet.

Joissakin eurooppalaisissa kunnissa on jo kehitetty innovatiivisia tapoja rahoittaa toimia yhdistämällä erilaisia rahoituslähteitä tai kehittämällä uusia lähteitä, esimerkkinä ilmastojoukkovelkakirjalainojen joukkorahoitus. EYK:n tulossa olevan arvioin mukaan monilla kunnilla on kuitenkin edelleen vaikeuksia löytää rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeville toimilleen. Muun muassa valmiuksien ja asiantuntemuksen puuttuminen lähteiden löytämisessä ja sopivimman rahoitustyypin käyttämisessä on merkittävä este. Monissa tapauksissa rahoituksesta päättävät tahot eivät myöskään vielä katso ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimenpiteitä ”kannattaviksi sijoituksiksi”.

Valistaminen ilmastoriskeistä ja sopeutumistoimenpiteiden lisähyödyistä (esim. elämänlaadun paraneminen ja kyseisistä toimenpiteistä hyötyvän paikan houkuttelevuuden lisääminen) voi muuttaa näkemystä siitä, mitä hyvällä sijoituksella tarkoitetaan.

EYK ja ilmastorahoitus

Koska ilmastorahoitus on olennaisen tärkeää, jotta EU:ssa saadaan aikaan tarvittava siirtyminen, EYK laatii arviointeja ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevien nykyisten ja tulevien toimien sekä rahoitus- ja verotusjärjestelmien välisistä yhteyksistä. Näiden yhteyksien ymmärtäminen on ennakkoedellytys sille, että ilmastorahoituksen esteet voidaan poistaa ja ohjata varoja uudelleen tukemaan vähähiilistä ja ilmaston kannalta kestävää siirtymistä. Kerromme havainnoistamme koko vuoden 2017 ajan.

Hans Bruyninckx
EYK:n pääjohtaja

Pääkirjoitus on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 4/16 joulukuussa 2016.

Asiaan liittyvää sisältöä

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Temporal coverage

Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100