All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ensisijaista ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa. Tämä koskee erityisesti metaanikaasupäästöjä, joiden vähentämistä pidetään EU:n päästövähennystoiminnan erittäin tärkeänä. EEA julkaisi hiljattain EU:n metaanipäästöjä koskevan katsauksen, johon sisältyy uusi tietojen visualisointiväline. Ricardo Fernandez on EEA:n ilmastonmuutoksen torjunnan asiantuntija ja YK:n ilmastosopimukseen liittyvän EU:n kasvihuonekaasuinventaarion koordinaattori. Pyysimme häntä kertomaan katsauksesta sekä siitä, miksi metaanipäästöjen vähentäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillintätoimien tehostamiseksi.
Pelissä on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Planeettamme lämpeneminen ja lajikato ovat hälyttäviä. Viime kuukausina järjestetyt kaksi maailmanlaajuista konferenssia kokosivat ihmisiä eri puolilta maailmaa käsittelemään kaikille yhteistä aihetta: ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta. Molempiin liittyvät haasteet ovat seurausta samasta ongelmasta eli tuotannon ja kulutuksen kestämättömyydestä. Vaikka neuvottelut ovat monimutkaisia, ne ovat ratkaisevan tärkeitä maailmanlaajuisen tietoisuuden, yhteisymmärryksen ja kiireellisten toimien kannalta.
Keitä energian tuottajakuluttajat ovat, ja millainen rooli heillä voi olla uusiutuvan energian käytön edistämisessä eri puolilla Eurooppa? Keskustelimme Euroopan ympäristökeskuksen energia- ja ympäristöasiantuntija Javier Esparragon kanssa siitä, miten kansalaiset, instituutiot ja yritykset voivat auttaa nykyisen energiakriisin ratkaisemisessa ryhtymällä tuottajakuluttajiksi, jotka sekä tuottavat että käyttävät uusiutuvaa energiaa. Euroopan ympäristökeskus julkaisi aiemmin tässä kuussa raportin, jossa esitetään yleiskatsaus uusiutuvan energian tuottajakuluttajien roolista ja sen yleistymisestä paremman ja edullisemman teknologian ja sitä edistävän politiikan seurauksena.
Pandemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset helleaallot ja kuivuus, inflaatio, sota ja energiakriisi – nämä kriisit ovat toinen toisensa jälkeen koetelleet kansalaisia. Tulevaa talvea leimannee jatkuva epävarmuus ja huomattava epävakaus maailmanmarkkinoilla, kuten energia- ja elintarvikemarkkinoilla. Ne vaikuttavat joihinkin maihin ja ryhmiin muita enemmän. Näiden kriisien ratkaiseminen edellyttää erityisesti pitkällä aikavälillä järkkymätöntä poliittista sitoutumista ja investointeja kestävyyteen yhteiskuntiemme kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Liikenne yhdistää ihmisiä, paikkoja, kulttuureja ja talousalueita mutta se myös kuormittaa huomattavasti ympäristöä ja ilmastoa. Keskustelimme kahden Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) liikenne- ja ympäristöasiantuntijan, Rasa Narkeviciuten ja Tommaso Sellerin, kanssa Euroopan liikennejärjestelmän kestävyyden parantamiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä äskettäin julkaisemastamme raportista.
Ympäristön pilaantuminen vaikuttaa terveyteen ja elämänlaatuun. Euroopan ympäristökeskuksen arvioinneissa on korostettu näitä vaikutuksia ja mahdollisia hyötyjä, joita voisimme saada puhtaammasta ympäristöstä. Voimme muun muassa ehkäistä syöpää sekä yleisesti parantaa elämänlaatuamme kaikilla toimilla, jotka edistävät nollapäästötavoitteen saavuttamista Euroopassa.
Euroopan unionilla on kunnianhimoisia suunnitelmia päästöjen ja saastumisen merkittävästä vähentämisestä tulevina vuosikymmeninä. Äskettäin käyttöön otettiin saasteettomuustoimintasuunnitelma, jossa keskitytään ilman, veden ja maaperän pilaantumisen vähentämiseen tasolle, jota ei pidetä haitallisena ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Keskustelimme aiheesta Euroopan ympäristökeskuksen ympäristö-, terveys- ja hyvinvointiasiantuntija Ian Marnanen kanssa. Hän valmistelee parhaillaan Euroopan ympäristökeskuksen tulevaa saasteettomuusraporttia, joka on määrä julkaista myöhemmin tänä vuonna.
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan muutti ukrainalaisten elämän hetkessä. Tämän oikeuttamattoman sodan vaikutukset tuntuvat vuosia paitsi Ukrainassa myös sen rajojen ulkopuolella ja ulottuvat jopa tuleviin sukupolviin.
Euroopan ympäristökeskus (EEA) ja Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) julkaisivat äskettäin Euroopan meriliikenteen ympäristöraportin (EMTER), joka on yhteinen arviointi Euroopan meriliikenteen ympäristövaikutuksista. Haastattelimme EEA:n vesiasioita ja mereen liittyviä kysymyksiä käsittelevän ryhmän päällikköä Stéphane Isoardia, joka johti raportin laatimiseen osallistunutta EEA:n työryhmää.
EU on asettanut kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita hiilineutraaliudesta kiertotalouteen ja puhtaammasta ilmasta puhtaampaan liikenteeseen. Suurin osa eurooppalaisista asuu kaupungeissa. Siksi niillä on oltava ratkaiseva rooli EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Miten kaupungeista voidaan siis tehdä kestäviä?
Politiikan käytäviltä aina akateemisille foorumeille keskustelua maailmanlaajuisista kriiseistä käydään ympäri maailman: aiheina ovat niin terveyskriisit, talous- ja rahoituskriisit, ilmastokriisit kuin luontokriisitkin. Viime kädessä ne ilmentävät kaikki samaa ongelmaa eli kestämätöntä tuotantoa ja kulutusta. Covid-19-kriisi on kuitenkin paljastanut maailmantalouden ja yhteiskunnan eriarvoisuudesta kumpuavan järjestelmien heikkouden.
Sen lisäksi, että Euroopan ympäristökeskus (EEA) tarjoaa luotettavaa tietoa ympäristöstä ja ilmastosta, se pyrkii parantamaan myös organisaationsa ympäristönsuojelun tasoa. Haastattelimme Melanie Sporeria, joka koordinoi näitä toimenpiteitä EEA:ssa. Siihen käytetään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS).
Euroopassa on eletty jo vuoden ajan covid-19-pandemian ja sen vaikutusten kanssa, mutta samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvien toimenpidepakettien kunnianhimoisia tavoitteita on viety eteenpäin. On tärkeää pysyä tavoitteissa ja varmistaa, että Eurooppa on vuonna 2050 palautumiskykyinen ja solidaarinen sekä tarjoaa kansalaisilleen myös terveellisen ympäristön.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on Euroopan unionille ensisijaisen tärkeä tavoite. Miten kaupungit saadaan toteuttamaan tärkeitä toimenpiteitä, joilla näitä vaikutuksia lievennetään ja parannetaan kaupunkialueiden kestävyyttä ja kykyä sietää ilmastonmuutosta? Kysyimme Euroopan ympäristökeskuksen kaupunkien kestävän kehityksen asiantuntijalta Ivone Pereira Martinsilta, mitä virasto tekee auttaakseen tässä ensiarvoisessa työssä.
Ilmansaaste, melusaaste ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat keskeisiä riskejä eurooppalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Selvitimme Catherine Ganzlebeniltä, Alberto Gonzálezilta ja Eulalia Perisiltä, mitä EEA tekee lisätäkseen tietämystä näistä tärkeistä aiheista. Catherine Ganzleben on ilmansaasteita, ympäristöä ja terveyttä käsittelevän ryhmän päällikkö, Alberto González ilmanlaatuasiantuntija ja Eulalia Peris melusaasteasiantuntija.
Yhteinen strategiamme osoittaa kulkusuuntamme. Se esittelee uuden tavan työskennellä yhdessä ja luoda tietämystä – entistä ketterämmin, responsiivisemmin, ennakoivammin, toteuttamiskelpoisemmin – kohtaamiemme haasteiden ja tulevalla vuosikymmenellä tarvitsemamme tietämyksen mukaisesti.
Covid-19-pandemia on osoittanut selkeästi, miten hauraita yhteiskuntamme ja taloutemme voivat olla, kun niitä kohtaa merkittävä isku. Ympäristön tilan heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi tällaisten iskujen odotetaan lisääntyvän ja tulevan entistä ankarammiksi. Epävarma tulevaisuus ja haasteiden moninaisuus pakottavat meidät varmistamaan, että kaikki tänä kriittisenä aikana tekemämme päätökset edistävät yhteiskuntaa ja kestävyyttä koskevien tavoitteidemme saavuttamista.
Muovisaasteen ja muovijätteen tiedetään olevan iso ympäristöongelma. Viime vuosina markkinoille on tullut uusia muovituotteita, joiden väitetään olevan ympäristöystävällisempiä. Äskettäin julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksessa niitä arvioidaan ympäristön näkökulmasta. Asian selvittämiseksi lähemmin tapasimme Almut Reichelin, joka työskentelee Euroopan ympäristökeskuksen kestävän resurssien käytön ja jätealan asiantuntijana.
Miten voimme tehdä maailmasta nykyistä kestävämmän ja selviytymiskykyisemmän koronaviruksen aiheuttaman kriisin jälkeen? Tänä kriittisenä aikana, kun tehdään tulevaisuuttamme muovaavia tärkeitä elvytyspäätöksiä, Euroopan ympäristökeskus kokoaa yhteen koronavirukseen ja ympäristöön liittyvää tietoa ja osallistuu tietoon perustuvaan keskusteluun.
Euroopan ympäristökeskus (EEA) on äskettäin julkaissut raportin muutoksentekijöistä, jotka vaikuttavat Euroopan ympäristöä ja kestävyyttä koskeviin tulevaisuudennäkymiin. Haastattelimme raportin hankepäällikköä Lorenzo Beniniä, joka työskentelee ympäristövirastossa järjestelmien arvioinnin ja kestävyyden asiantuntijana.
For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/articles/all-articles or scan the QR code.
PDF generated on maanantai 05. kesäkuuta 2023, 14.39
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 12 March 2023 21:56 from version 23.1.28
Software version: EEA Plone KGS 23.3.11
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa