Maankäyttö

Vaihda kieli
Sivu Viimeksi muokattu 24.07.2017
Eurooppa on yksi maailman tehokkaimmin hyödynnetyistä maanosista, sillä sen asutukseen, tuotantojärjestelmiin (mukaan lukien maa- ja metsätalouteen) ja infrastruktuuriin käytetyn pinta-alan osuus on maailman suurin (80 prosenttia). Usein maankäyttötarpeet ovat ristiriitaisia, ja on tehtävä päätöksiä, jotka edellyttävät vaikeiden kompromissien tekemistä. Maankäytön lisäämiselle Euroopassa on monia tärkeitä syitä: henkilöä kohti laskettavan elintilan kasvava tarve sekä taloustoiminnan, liikkuvuuden lisääntymisen ja liikenneinfrastruktuurin kasvun välinen yhteys johtaa usein maan ottamiseen infrastruktuurikäyttöön. Maa on rajallinen luonnonvara: sen käyttötavat muodostavat yhden merkittävimmistä syistä ympäristön muutokseen ja vaikuttavat merkittävällä tavalla elämänlaatuun ja ekosysteemeihin, samoin kuin infrastruktuurin hallintaan.

Eurooppa muodostuu erilaisten maisemien mosaiikista, mikä heijastaa maankäytön ajan kuluessa läpikäymiä kehitysvaiheita. Muutokset muuttavat edelleen maisemaa ja ympäristöä ja jättävät suuria ja usein peruuttamattomia ekologisia jalanjälkiä. Lähes kaikkialla syntyy jännitteitä, kun yhteiskunta tarvitsee sekä luonnonvaroja että tilaa, ja maan kyky kestää näitä tarpeita ja mukautua niihin on rajallinen. Nykytilanne johtaa maan liikakäyttöön ja yhä pahenevaan maiseman, ekosysteemien ja ympäristön pilaantumiseen. Tämä edellyttää sitä, että tilanteen korjaamista on tarkasteltava pitkällä aikavälillä.

Euroopan unionin politiikka

Maankäytön suunnittelu ja hallinta ovat keskeisessä asemassa, kun maankäyttö halutaan sovittaa entistä paremmin yhteen ympäristönäkökohtien kanssa. Se on haaste, johon vastaaminen edellyttää osallistumista politiikan eri tasoilla ja eri aloilla. Kaikkialla maailmassa päätöksentekijöiden tärkeimpänä tavoitteena on seurata maankäytön kielteisiä ympäristövaikutuksia ja vaikuttaa niihin välillisesti, samalla kun pyritään ylläpitämään tärkeimpien luonnonvarojen tuotantoa.

Maankäytön suunnittelua ja hallintaa koskevat päätökset tehdään yleensä paikallis- tai aluetasolla. Euroopan komission tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat ympäristönäkökohdat huomioon maankäyttö- ja aluekehityssuunnitelmissaan ja toteuttavat yhdennettyä maankäyttöä.

Euroopan taloudet ovat riippuvaisia luonnonvaroista, kuten raaka-aineista ja tilasta (maavaroista). Etenemissuunnitelmassa resurssitehokkaalle Euroopalle maankäyttö ja maavarojen hallinta esitetään ratkaisevana tekijänä, kun ryhdytään ratkomaan kestämättömän luonnonvarojen käytön aiheuttamia ongelmia. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n politiikalla on välitöntä merkitystä nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön ja siitä riippuvaisiin talouden aloihin. Maankäyttö on tärkeä näkökohta myös monilla muilla politiikan aloilla, kuten alueellisen yhdentymisen, kaupunkisuunnittelun, maatalouden, liikenteen ja luonnonsuojelun aloilla.

EYK:n toiminta

Euroopan ympäristökeskuksen toiminnassa keskitytään pääasiassa arvioimaan Euroopan unionin maisemien ja maankäytön muutoksia käyttämällä maankäyttöä ja ekosysteemejä koskevia tilinpitomenetelmiä ja paikkatietojärjestelmän analyysia. Osana yhteisen ympäristötietojärjestelmän kehittämistä EYK:n tehtäväksi on annettu myös kehittää maankäyttöä käsittelevä ympäristötietokeskus.

EYK:n tärkeimpänä tietolähteenä ovat Corine Land Cover -paikkatietoaineistot, jotka on koottu vuosina 1990, 2000 ja 2006. Ne perustuvat EYK:n jäsenvaltioiden väliseen vakiintuneeseen yhteistyöhön ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantajärjestelmään (GMES). Muita GMES-aineistoja, kuten valikoituja korkean erotuskyvyn maanpeitetietoja ja kaupunkiatlasta kehitellään parhaillaan, ja niillä täydennetään Corine Land Cover ‑paikkatietoaineistoja.

Yhteistyössä Euroopan paikkatietoja käsittelevän ja analysoivan aihekeskuksen (ETC-SIA) kanssa EYK kehittelee parhaillaan Euroopan laajuista vertailujärjestelmää paikkatietoanalyyseja varten: Euroopan vesialue- ja jokiverkostojärjestelmän (ECRINS) sekä maan ja ekosysteemien tilinpitosovellusten (LEAC) avulla tuetaan aihekohtaisia analyyseja (esim. maiseman rikkoutuminen) ja olennaisia indikaattoreita.

Tulevaisuudennäkymät

Monen ympäristö- ja aluepoliittisen aloitteen, kuten luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian vuoteen 2020 tai maaperän suojelua koskevan teemakohtaisen strategian perustana on järkevää maankäyttöä koskevien tietojen muodostama viiteaineisto. GMES-maanseurantapalvelu on osa vuosina 2011–2013 toteutettavaa ensivaiheen toimintaa, ja siihen kuuluu mannermaan maanpeitteen seurannan päivittäminen ja parantaminen sekä paikallisten maanpeiteprosessien tarkempi tutkiminen. Tulevien kehityssuuntien arvioimiseksi on kehitetty PRELUDE (Prospective Environmental analysis of Land Use Development in Europe). Se on vuorovaikutteinen työkalu, joka esittelee viisi erilaista maankäyttöä koskevaa tulevaisuudennäkymää Euroopassa.

Asiaan liittyvää sisältöä

Uutisia ja artikkeleita

Asiaan liittyviä indikaattoreita

Land take Land take as a result of the expansion of residential areas and construction sites is the main cause of the increase in urban land coverage in Europe. Agricultural zones and, to a lesser extent, forests and semi-natural and natural areas are disappearing in favour of the development of artificial surfaces. This affects biodiversity since it decreases habitats and fragments the landscapes that support and connect them. Between 2006 and 2012, the annual land take in the European countries (EEA-39) assessed in the 2012 Corine land cover (CLC) project was approximately 107 000 ha/year. The figure for the 2000-2006 period was approximately 118 000 ha/year. In the 28 countries 1 covered by all three CLC assessment periods (1990-2000, 2000-2006 and 2006-2012), annual land take decreased by 10.5 % between 2000 and 2006, and by 13.5 % between 2006 and 2012. In absolute values, the annual land take in these 28 countries was 114 000 ha/year (1990-2000), 102 000 ha/year (2000-2006) and 98 500 ha/year (2006-2012). Between 2000 and 2006, more arable land and permanent crops were taken by artificial development than between 1990 and 2000, while fewer pastures and less mosaic farmland were taken over the same period. In fact, between 2006 and 2012, the types of land most taken for artificial development were arable land and permanent crops, followed by pastures and mixed agricultural areas.   1 The 28 countries covered by all three CLC assessment periods are AT, BE, BG, CZ, DE, DK, ES, EE, FR, GR, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, ME, MT, NL, PL, PT, RO, RS, SI, SK, TR and UK.

Katso myös

Permalinks

Geographic coverage

tallenna toimenpiteet

For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/themes/landuse/intro or scan the QR code.

PDF generated on maanantai 17. helmikuuta 2020, 03.19

EEA Page URL QR
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
The EEA is an agency of the European Union

Engineered by: EEA:n web-tiimi

Software updated on 22 January 2020 20:31 from version 20.1.11

Software version: EEA Plone KGS 20.1.22

Koodi kehittäjille

Systems Status

Oikeudellinen huomautus

Creative commons license

CMS login