Koordinointikeskukset vastaavat kansallisten asiantuntijalaitosten verkostojen koordinoinnista ja tuovat yhteen asiantuntijoita kansallisista laitoksista ja muista ympäristötietoja käsittelevistä elimistä.

Eionetin työ alkoi vuonna 1994, ja siitä on tullut tunnettu ja luotettavana pidetty korkealaatuisten tietojen ja arviointien tarjoaja Euroopassa.

Eionetin käsitteeseen kuuluvat seuraavat sitä määrittelevät elementit:

• Vahva laitosten välinen yhteistyö monilla tasoilla (kansallinen taso, aluetaso, Euroopan taso, kansainvälinen taso) sekä kumppanuudet kansalaisyhteiskunnan kanssa koordinoivan yhteisön johdolla
• Sovittu yhteinen sisältö  – tiedot, indikaattorit, analyysi
• Yhteinen infrastruktuuri, yhteiset standardit ja välineet.

Jäsen- ja yhteistyömaat

EYK:lla on tällä hetkellä 33 jäsenvaltiota ja kuusi yhteistyömaata. Näihin 33 jäsenvaltioon kuuluvat Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota ja Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki.

Seuraavat kuusi Länsi-Balkanin valtiota ovat yhteistyömaita: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Kosovo[i] . Näiden maiden yhteistyötoimet on liitetty osaksi Eionetiä, ja Euroopan unioni tukee niitä liittymistä valmistelevan tukivälineen avulla.

EYK osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön muidenkin maiden kuin sen omien jäsenvaltioiden ja yhteistyömaiden kanssa.

 
    Näpäytä karttaa laajentaaksesi näkymää

Kansallisten koordinointikeskusten ja kansallisten asiantuntijalaitosten lisäksi Eionetiin kuuluu tällä hetkellä kuusi  Euroopan aihekeskusta, joiden kattamat alat ovat seuraavat:

• ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen hillintä
• biologinen monimuotoisuus
• ilmastonmuutoksen vaikutukset, haavoittuvuus ja sopeutuminen
• jätteiden ja materiaalien merkitys vihreässä taloudessa,
• sisä-, rannikko- ja merivedet
• kaupunki-, maa- ja maaperäjärjestelmät.

 Lisätietoja:

• Eionet-verkkosivusto
• Luettelo kansallisista koordinointikeskuksista
• Esite: Eionet yhdistää
• Julkaisu "Eionet priority data flows"