seuraava
edellinen
kohdat

Ympäristöteemat

Vaihda kieli
Sivu Viimeksi muokattu 03.07.2018
Löydät kaikki EYK:n tuotteet ja tiedot selaamalla ympäristöteemoja.

Mitä tapahtuu?
Ympäristökysymykset

Miksi tapahtuu?
Alat ja toiminta

Ympäristö eri alueilla ja erityisalueilla

Kaikkia ympäristökysymyksiä ja aloja koskevia tietoja

   Themes start image

Asiaan liittyvää sisältöä

Katso myös

Liikenne EYK:n jäsenvaltioiden kokonaisenergiankulutuksesta noin kolmannes ja kasvihuonekaasupäästöistä yli viidennes johtuu liikenteestä. Myös kaupunki-ilman saastuminen ja meluhaitat johtuvat suurelta osin liikenteestä. Lisäksi liikenne vaikuttaa merkittävästi maisemaan, koska se jakaa luonnonalueet pieniin tilkkuihin, millä on vakavia seurauksia eläimille ja kasveille.
Maankäyttö Eurooppa on yksi maailman tehokkaimmin hyödynnetyistä maanosista, sillä sen asutukseen, tuotantojärjestelmiin (mukaan lukien maa- ja metsätalouteen) ja infrastruktuuriin käytetyn pinta-alan osuus on maailman suurin. Maa on rajallinen luonnonvara: sen käyttötavat muodostavat yhden merkittävimmistä syistä ympäristön muutokseen ja vaikuttavat merkittävällä tavalla elämänlaatuun ja ekosysteemeihin, samoin kuin infrastruktuurin hallintaan.
Ilman saastuminen Ilman saastuminen on haitallista ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Monien ilmansaasteiden päästöt ovat Euroopassa vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, minkä takia ilmanlaatu koko alueella on parantunut. Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kuitenkin edelleen liian korkeita ja ilmanlaatuun liittyvät ongelmat jatkuvat. Merkittävä osa Euroopan väestöstä asuu sellaisilla alueilla, esimerkiksi kaupungeissa, joilla ilmanlaatunormit ylittyvät.
Luonnon monimuotoisuus – ekosysteemit Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan ekosysteemien (luonnon pääoman), lajien ja geenien kirjoa maailmassa tai tietyssä luontotyypissä. Se on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille, sillä se tuottaa palveluja, jotka pitävät yllä talouksia ja yhteiskuntia. Luonnon monimuotoisuus on erittäin tärkeää myös ekosysteemipalveluille – luonnon tarjoamille palveluille, joita ovat esimerkiksi pölytys, ilmaston säätely, tulvasuoja, maaperän hedelmällisyys sekä elintarvikkeiden, polttoaineiden, kuitujen ja lääkkeiden tuotanto.
Maatalous Melkein puolet EU:n maa-alasta on maanviljelijöiden käytössä, joten maatalousala on suurin yksittäinen Euroopan ympäristön kuormituksen lähde. Viimeksi kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana maatalousalaa on kannustettu viljelemään yhä voimaperäisemmin sekä – EU:n talousarviosta noin puolet käsittävän – Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan avulla että maailmantalouden yhä lisääntyvän maailmanlaajuistumisen takia.
Teollisuus EU:n teollisuuden ympäristönsuojelutoimet ovat tehostuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Muutoksia on tapahtunut monista syistä. Ympäristölainsäädäntö on tiukentunut, energiatehokkuus on kasvanut, EU:n teollisuudessa on siirrytty yleisesti tietyistä raskaista ja saastuttavista tuotantotyypeistä kevyempiin ja vähemmän saastuttaviin, ja yritykset osallistuvat vapaaehtoisiin järjestelmiin pienentääkseen ympäristövaikutuksiaan.
Energia Energiaa tarvitaan paitsi teollisuuden, kaupan ja yhteiskunnan vaurauden luomiseen myös henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja liikkumiseen. Energian tuotanto ja kulutus kuormittavat kuitenkin ympäristöä huomattavasti kasvihuonekaasujen ja ilmansaasteiden, maankäytön, jätteiden ja öljyvuotojen muodossa. Tämä kuormitus edistää ilmastonmuutosta, vahingoittaa luonnon ekosysteemejä ja ihmisen rakentamaa ympäristöä ja vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen.
Archived
Kaupunkiympäristö Euroopan unioni on kaupunkien unioni: noin 75 prosenttia EU:n väestöstä asuu kaupunkialueilla. Kaupungistumisen vaikutukset ulottuvat kuitenkin kaupunkien rajojen ulkopuolelle. Eurooppalaiset ovat omaksuneet urbaanin elämäntavan ja käyttävät kaupunkien palveluja, kuten kulttuuri-, opetus- ja terveydenhuoltopalveluja. Kaupungit ovat EU:n talouden moottoreita ja luovat vaurautta, mutta samalla ne tarvitsevat voimakkaasti ulkopuolisten alueiden resursseja vastatakseen energian, veden ja ruoan kysyntään ja huolehtiakseen jätteistään ja päästöistään.
Resurssitehokkuus ja jätteet Nykyiset maailmanlaajuiset ympäristöongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että ihmiset hyödyntävät liikaa luonnonvaroja, muun muassa (fossiilisia) polttoaineita, mineraaleja, vettä, maaperää ja biologista monimuotoisuutta. On käynyt entistä selvemmäksi, että Euroopassa nykyään vallitsevaa taloudellisen kehityksen mallia, joka perustuu mittavaan resurssien käyttöön, jätteen tuottamiseen ja saastumiseen, ei voida noudattaa pitkällä aikavälillä. Euroopan unioni on nykyään vahvasti riippuvainen tuonnista, ja eurooppalaisten resurssien tarpeen tyydyttämiseen tarvittava pinta-ala on kaksinkertainen EU:n maapinta-alaan verrattuna. Monien resurssien käyttöaika on lyhyt, tai ne poistuvat taloudesta, kun ne joutuvat kaatopaikalle, tai niitä uusiokäytetään alempiarvoisissa materiaaleissa (mikä käsittää laadun heikkenemisen hyödyntämisen yhteydessä).
Vesi- ja meriympäristö Kaikki elämä maapallolla on riippuvaista vedestä, ja niin ovat myös ekosysteemit, yhteiskunta ja talous. Meren ja makeanveden vesistöjen ekosysteemeillä on monia elintärkeitä tehtäviä: veden suodattaminen, puhdistaminen ja varastointi, tulvien estäminen, ilmaston tasapainon säilyttäminen paikallisesti ja aailmanlaajuisesti, biologisen monimuotoisuuden turvaaminen.
Maaperä Maaperässä tapahtuu 90 prosenttia kaikesta ruoan, rehun, kuidun ja polttoaineen tuotannosta, ja siitä saa raaka-ainetta eri tarkoituksiin puutarhanhoidosta rakentamiseen. Maaperä on olennaisen tärkeä myös ekosysteemin terveydelle: se puhdistaa ja säännöstelee vettä, pitää käynnissä ravintoainekiertoa ja tukee luonnon monimuotoisuutta olemalla geenien ja eläinlajien varasto. Maaperä toimii globaalina hiilinieluna, jolla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hidastajana ja sen vaikutusten hillitsijänä. Maaperä viestii myös menneisyydestämme, joten sillä on tärkeä rooli kulttuuriperinnön säilyttäjänä.
Archived
Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien kulutustottumusten ymmärtäminen edellyttää ihmisen käyttäytymisen ymmärtämistä. Kulutusmallit ovat nyky-Euroopassa hyvin erilaisia kuin 50 vuotta sitten. Tärkeitä kulutustamme ohjaavia tekijöitä ovat tulojen kasvu, talouden globalisaatio, teknologian läpimurrot (kuten internet ja matkapuhelimet), kotitalouksien koon pieneneminen, väestön ikääntyminen sekä tavat ja kulttuurit.
Archived
Ympäristöskenaariot Ilmastonmuutoksella, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisellä ja luonnonvarojen käytöllä ynnä muilla sen kaltaisilla ongelmilla on pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka vaativat pitkäaikaisia poliittisia ratkaisuja. Jotta voisimme tehdä valistuneita strategisia päätöksiä, meidän on yritettävä ennakoida tulevaa ja ymmärtää meneillään olevat, uudet ja piilevät kehityssuunnat. Jotta Euroopan kestävään kehitykseen voitaisiin vakavasti puuttua, on katsottava paljon kahta lainsäädäntökierrosta pidemmälle. Kauas tulevaisuuteen ulottuva näkemys edellyttää kuitenkin laajakatseisuutta: Eurooppaa kohtaavat tärkeimmät haasteet saattavat ajan mittaan muuttua merkittävästi. Ympäristöskenaariot, ennusteet ja muu tulevaisuudentutkimus auttavat luomaan jatkuvuutta, käsittelemään tulevaan kehitykseen liittyvää epävarmuutta ja suunnittelemaan vahvaa politiikkaa, joka osoittautuu toimivaksi pitkälläkin aikavälillä.
Archived
Väestö ja talous On liiallista yksinkertaistamista yhdistää kasvava väestö tai talous ympäristövahinkoihin. Todellisuus on monimutkaisempi, kuten tässä osiossa osoitetaan.
Erityisalueet Tietyillä Euroopan alueilla on ympäristöongelmia, jotka ovat yhteisiä koko alueelle mutta joita ei juuri tunneta alueen rajojen ulkopuolella. Tällaisia ovat arktiset alueet, Välimeri ja Itämeri. Vastaavasti tietyntyyppisillä maisemilla, kuten vuoristoalueilla ja merillä, on yhteisiä ongelmia koko Euroopassa. Tähän osioon onkin koottu raportteja, jotka liittyvät tiettyjä erityisalueita ja ympäristötyyppejä koskeviin ympäristökysymyksiin – ongelmiin, aloitteisiin, ratkaisuihin jne.
Archived
Luonnonvarat Maapallon luonnonvarat ovat elintärkeitä ihmisväestön eloonjäämiselle ja kehitykselle. Jotkin näistä luonnonvaroista, kuten mineraalit, lajit ja luontotyypit ovat rajallisia – kun ne on kerran käytetty loppuun tai hävitetty, ne on menetetty ikiajoiksi. Toiset taas ovat uusiutuvia, kuten ilma, vesi ja puu – vaikka yleensä annamme maapallon luonnonjärjestelmien kasvattaa ne uudelleen, uudistaa ja puhdistaa ne meidän puolestamme. Vaikka liikakäytön monet haittavaikutukset tuntuvat paikallisesti, kansojen yhä suurempi riippuvuus toisistaan ja kansainvälisen kaupan riippuvuus luonnonvaroista tekee niiden hoitamisesta maailmanlaajuisen kysymyksen.
Archived
Kalastus Euroopan kalastuslaivastossa on kriittisen paljon ylikapasiteettia. Ylikalastuksella voi olla vakavia seurauksia koko meriympäristölle. Tietyt troolaustekniikat voivat esimerkiksi aiheuttaa vahinkoa erittäin tärkeälle merenpohjan luontotyypille. Ravintoketjun toiseen päähän kuuluvat merilinnut, hylkeet, valaat ja muut merinisäkkäät jäävät ilman ruokaa.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmasto muuttuu: lämpötilat nousevat, sademäärät ja -mallit muuttuvat, jäätiköt ja lumipeitteet sulavat, ja keskimääräinen merenpinnan korkeus nousee. On erittäin todennäköistä, että lämpeneminen johtuu pääasiassa kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta ilmakehässä, ja tähän ovat syynä ihmisen aikaansaamat päästöt. Päästöjen vähentäminen tai niiden ehkäiseminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.
Ympäristöterveys Puhdas ympäristö on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä. Ympäristön ja ihmisten terveyden välinen vuorovaikutus on kuitenkin erittäin monimutkaista, ja sitä on vaikea arvioida. Tämän takia varovaisuusperiaatteen noudattaminen on erityisen hyödyllistä. Parhaiten tunnetut terveysvaikutukset liittyvät ilman saastumiseen, huonoon veden laatuun ja puutteelliseen hygieniaan. Vaarallisten kemikaalien terveysvaikutuksista tiedetään paljon vähemmän. Melu on uusi ympäristöterveysongelma. Ilmastonmuutos, stratosfäärin otsonikato, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja maaperän huonontuminen voivat myös vaikuttaa ihmisten terveyteen.
Politiikan välineet Politiikalla on keskeinen rooli määritettäessä ja parannettaessa ympäristön tilaa. Eurooppalaiset ympäristöä koskevat toimintaperiaatteet ovat kehittyneet merkittävästi siitä, kun ensimmäisestä ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta päätettiin vuonna 1973. Sen jälkeen ympäristöasioista on annettu satoja säädöksiä. Ympäristöpolitiikan arvioinnin avulla voidaan määrittää, miten ja mitkä linjaukset toimivat ja miten ne voivat edesauttaa ”hyvää elämää maapallon resurssien rajoissa”.
Archived
Ympäristöteknologia Eurooppa on maailman edistyneimpiä alueita ekotehokkaan tekniikan käytössä. EU:n ekoteollisuudessa työskentelee yli kaksi miljoonaa ihmistä, ja ala vastaa noin kolmannesta maailman markkinoista ja kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa. Alan mahdollisuuksien täysipainoiselle hyödyntämiselle on kuitenkin edelleen huomattavia esteitä, varsinkin ympäristön kannalta haitalliset tuet ja se, että ekoinnovointiin ei ole rahallisia kannustimia. Siirtyminen koko mantereella nollapäästöiseen kestävän talouden aikakauteen edellyttää monenlaisten toimien yhdistelmää kaikilta yhteiskunnan toimijoilta hallituksista tutkijoihin, yrityksiin ja yksittäisiin kansalaisiin.

Permalinks

Geographic coverage

For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/themes/environmental-themes or scan the QR code.

PDF generated on maanantai 13. heinäkuuta 2020, 07.49

EEA Page URL QR
tallenna toimenpiteet
The EEA is an agency of the European Union

Engineered by: EEA:n web-tiimi

Software updated on 29 June 2020 21:53 from version 20.6.23

Software version: EEA Plone KGS 20.6.27

Koodi kehittäjille

Systems Status

Oikeudellinen huomautus

Creative commons license

CMS login