Ympäristöterveys
Tällä hetkellä ainakin viidesosa eurooppalaisista altistuu melutasoille, joiden katsotaan olevan haitallisia heidän terveydelleen. Tämä käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaisemasta raportista, jossa käsitellään ympäristömelusaastetta. Altistuneiden määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina.
Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, ellei seuraavan kymmenen vuoden aikana puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistussa uusimmassa Ympäristön tila -raportissa todetaan, että Euroopalla on ennennäkemättömän laajoja ja kiireellisiä ympäristöhaasteita. Raportin mukaan toivoa kuitenkin on, sillä kansalaiset tiedostavat, että siirtymä kestävään tulevaisuuteen on välttämätön. Myös teknologiset innovaatiot, lisääntyvät yhteisöjen aloitteet sekä EU:n tehostuneet toimet, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, luovat uskoa paremmasta.
Selaa luetteloa
Filtered by
Haitalliselle melusaasteelle altistuvien eurooppalaisten määrän odotetaan kasvavan
Uutiset 05.03.2020Tällä hetkellä ainakin viidesosa eurooppalaisista altistuu melutasoille, joiden katsotaan olevan haitallisia heidän terveydelleen. Tämä käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaisemasta raportista, jossa käsitellään ympäristömelusaastetta. Altistuneiden määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina.
Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 käsittelevä EEA:n raportti keskeisessä asemassa tukemassa EU:n tehostettua pyrkimystä kestävään kehitykseen
Article 14.02.2020Euroopan ympäristökeskus julkaisi aiemmin tässä kuussa Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 käsittelevän raporttinsa (SOER 2020). Sen mukaan Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, jos seuraavan kymmenen vuoden aikana ei puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Raportissa esitettiin myös joitakin keskeisiä ratkaisuja, joiden avulla Eurooppa voisi jälleen edetä kohti tavoitteitaan. Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen SOER-raportin koordinoinnin ja arvioinnin asiantuntijan Tobias Lungin, ja kysyimme häneltä vuoden 2020 raportin merkityksestä.
Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, ellei seuraavan kymmenen vuoden aikana puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistussa uusimmassa Ympäristön tila -raportissa todetaan, että Euroopalla on ennennäkemättömän laajoja ja kiireellisiä ympäristöhaasteita. Raportin mukaan toivoa kuitenkin on, sillä kansalaiset tiedostavat, että siirtymä kestävään tulevaisuuteen on välttämätön. Myös teknologiset innovaatiot, lisääntyvät yhteisöjen aloitteet sekä EU:n tehostuneet toimet, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, luovat uskoa paremmasta.
Euroopassa maahan ja maaperään kohdistuu monenlaisia paineita, mukaan lukien kaupunkien laajeneminen, maatalouden ja teollisuuden aiheuttama saastuminen, maaperän sulkeminen, maiseman pirstoutuminen, vähäinen viljelykasvien monimuotoisuus, maaeroosio ja ilmastonmuutoksesta johtuvat äärimmäiset sääilmiöt. Entistä vihreämmät kaupungit, joissa on puhtaammat energia- ja liikennejärjestelmät, viheralueita yhdistävä vihreä infrastruktuuri sekä vähemmän voimaperäiset, kestävät maatalouskäytännöt voivat auttaa tekemään maankäytöstä kestävämpää ja maaperästä terveempää Euroopassa.
Miten ympäristöhaitat vaikuttavat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin Euroopassa?
Article 19.03.2019Tarvitaan kohdennettuja toimia, jotta Euroopan haavoittuvimmassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten köyhiä, ikääntyneitä ja lapsia, voitaisiin suojella paremmin ympäristöhaitoilta, kuten ilmansaasteilta, melusaasteelta ja äärilämpötiloilta. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ilmastonmuutosasiantuntija Aleksandra Kazmierczak kertoo, mitkä ovat tärkeimmät havainnot ympäristökeskuksen uudessa raportissa, jossa arvioidaan sosiaalisen epätasa-arvon ja ilmansaasteille, melulle ja äärimmäisille lämpötiloille altistumisen välisiä yhteyksiä.