Resurssitehokkuus ja jätteet
- Bulgarian (bg)
- Czech (cs)
- Danish (da)
- German (de)
- Greek (el)
- English (en)
- Spanish (es)
- Estonian (et)
- Finnish (fi)
- French (fr)
- Irish Gaelic (ga)
- Croatian (hr)
- Hungarian (hu)
- Icelandic (is)
- Italian (it)
- Lithuanian (lt)
- Latvian (lv)
- Maltese (mt)
- Dutch (nl)
- Norwegian (no)
- Polish (pl)
- Portuguese (pt)
- Romanian (ro)
- Slovak (sk)
- Slovenian (sl)
- Swedish (sv)
- Turkish (tr)
Nykyiset maailmanlaajuiset ympäristöongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että ihmiset hyödyntävät liikaa luonnonvaroja, muun muassa (fossiilisia) polttoaineita, mineraaleja, vettä, maaperää ja biologista monimuotoisuutta. On käynyt entistä selvemmäksi, että Euroopassa nykyään vallitsevaa taloudellisen kehityksen mallia, joka perustuu mittavaan resurssien käyttöön, jätteen tuottamiseen ja saastumiseen, ei voida noudattaa pitkällä aikavälillä. Euroopan unioni on nykyään vahvasti riippuvainen tuonnista, ja eurooppalaisten resurssien tarpeen tyydyttämiseen tarvittava pinta-ala on kaksinkertainen EU:n maapinta-alaan verrattuna. Monien resurssien käyttöaika on lyhyt, tai ne poistuvat taloudesta, kun ne joutuvat kaatopaikalle, tai niitä uusiokäytetään alempiarvoisissa materiaaleissa (mikä käsittää laadun heikkenemisen hyödyntämisen yhteydessä). Lisää
Selaa luetteloa
Filtered by
Miten menit kouluun tai töihin tänään? Autolla, pyörällä vai julkisella kulkuneuvolla? Teemme päivittäin päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön. Jotkin noista päätöksistä ovat tietoisia pyrkimyksiä elää puhtaammassa ja terveellisemmässä ympäristössä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja sen kumppaneiden järjestämässä videokilpailussa ”I LIVE GREEN” pyydetään kaikkia eurooppalaisia osoittamaan luovuutensa ja jakamaan oman vihreän tapansa elää ympäristön parantamiseksi. Parhaat videot saavat rahapalkinnon.
Useimmille kiertotalous on abstrakti ellei jopa kaukainen käsite. Vaikka vihreä ajattelu on kasvava ja suosittu suuntaus kaikkialla maailmassa, monetkaan eivät vielä tiedä, miten paljon meidän on muutettava elämäntapaamme, jotta varmistamme kestävän tulevaisuuden ja pitkän aikavälin hyvinvointimme.
Maailma asetti itselleen viime joulukuussa Pariisissa kunnianhimoisen tavoitteen: maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan reilusti alle kahteen asteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna. Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat aiemmin tässä kuussa järjestetyssä G20-huippukokouksessa sitoutuvansa virallisesti liittymään Pariisin sopimukseen. Se oli merkittävä askel eteenpäin kansainvälisissä ponnisteluissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tähän mennessä tekemät vähentämissitoumukset eivät kuitenkaan riitä tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Entistä suurempia määriä roskia päätyy maailman valtameriin vahingoittaen terveitä ekosysteemejä, tappaen eläimiä ja vaarantaen ihmisten terveyden. Ratkaisu on jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja parempi jätehuolto maalla.
Paras keino pienentää jätteiden ympäristövaikutuksia on estää jätteiden syntyminen. Monia pois heittämistämme tavaroista voitaisiin myös käyttää uudelleen tai kierrättää raaka-aineiksi.
Ympäristösignaalit 2012 –raportissa käsitellään kestävyyden, vihreän talouden, veden, jätteiden, ruoan, hallinnon ja tiedon jakamisen kaltaisia ympäristöasioita. Se on laadittu pitäen silmällä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssia, josta käytetään nimitystä Rio 2012. Tämän vuoden Ympäristösignaalitraportissa annetaan lukijalle kuva siitä, miten kuluttajat, edistykselliset yritykset ja päättäjät voivat muuttaa maailmaa yhdistelemällä uusia teknologisia välineitä satelliittihavainnoinnista verkkosivustoihin. Siinä esitetään myös luovia ja tehokkaita ympäristönsuojeluratkaisuja.
