All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Politiikan käytäviltä aina akateemisille foorumeille keskustelua maailmanlaajuisista kriiseistä käydään ympäri maailman: aiheina ovat niin terveyskriisit, talous- ja rahoituskriisit, ilmastokriisit kuin luontokriisitkin. Viime kädessä ne ilmentävät kaikki samaa ongelmaa eli kestämätöntä tuotantoa ja kulutusta. Covid-19-kriisi on kuitenkin paljastanut maailmantalouden ja yhteiskunnan eriarvoisuudesta kumpuavan järjestelmien heikkouden.
Sen lisäksi, että Euroopan ympäristökeskus (EEA) tarjoaa luotettavaa tietoa ympäristöstä ja ilmastosta, se pyrkii parantamaan myös organisaationsa ympäristönsuojelun tasoa. Haastattelimme Melanie Sporeria, joka koordinoi näitä toimenpiteitä EEA:ssa. Siihen käytetään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS).
Muovisaasteen ja muovijätteen tiedetään olevan iso ympäristöongelma. Viime vuosina markkinoille on tullut uusia muovituotteita, joiden väitetään olevan ympäristöystävällisempiä. Äskettäin julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksessa niitä arvioidaan ympäristön näkökulmasta. Asian selvittämiseksi lähemmin tapasimme Almut Reichelin, joka työskentelee Euroopan ympäristökeskuksen kestävän resurssien käytön ja jätealan asiantuntijana.
Muovijäte on valtava ongelma, joka vain pahenee. Mitä Euroopan unioni on tehnyt asialle? Ioannis Bakas, joka on EEA:n jätteen synnyn ehkäisyn asiantuntija, esittää pääkohdat muovijätteen synnyn ehkäisyä Euroopassa käsittelevästä EEA:n raportista, joka julkaistiin aiemmin tässä kuussa.
Useimmille kiertotalous on abstrakti ellei jopa kaukainen käsite. Vaikka vihreä ajattelu on kasvava ja suosittu suuntaus kaikkialla maailmassa, monetkaan eivät vielä tiedä, miten paljon meidän on muutettava elämäntapaamme, jotta varmistamme kestävän tulevaisuuden ja pitkän aikavälin hyvinvointimme.
Maailma asetti itselleen viime joulukuussa Pariisissa kunnianhimoisen tavoitteen: maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan reilusti alle kahteen asteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna. Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat aiemmin tässä kuussa järjestetyssä G20-huippukokouksessa sitoutuvansa virallisesti liittymään Pariisin sopimukseen. Se oli merkittävä askel eteenpäin kansainvälisissä ponnisteluissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tähän mennessä tekemät vähentämissitoumukset eivät kuitenkaan riitä tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Tulevaisuus näyttää valoisalta uusiutuville energialähteille, joiden merkitys kasvaa koko ajan, kun Euroopassa yritetään vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Keskustelimme puhtaan energian mahdollisuuksista ja haasteista Euroopan ympäristökeskuksen energia-asiantuntijan Mihai Tomescun kanssa.
Resurssien käyttö ei ole nykyisellään kestävää, vaan kuormittaa planeettaamme. Siirtymistä vihreään kiertotalouteen on edistettävä katsomalla jätehuoltopolitiikkaa kauemmas ja keskittymällä ekologiseen suunnitteluun ja innovointiin sekä ekologisiin investointeihin. Tutkimuksella voidaan tukea paitsi tuotannon innovaatioita myös innovatiivisia liiketoimintamalleja ja rahoitusmekanismeja.
Tämän vuoden elokuussa yli 190 maata pääsi yhteisymmärrykseen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta. Myöhemmin samassa kuussa valtionpäämiehet hyväksyivät toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteet New Yorkissa. Aiemmista tavoitteista poiketen uudet kestävän kehityksen tavoitteet koskevat sekä kehitysmaita että teollisuusmaita, ja niissä keskitytään useampiin kestävään kehitykseen liittyviin aiheisiin. Monet näistä 17:sta kestävän kehityksen tavoitteesta sisältävät ympäristöön, luonnonvarojen käyttöön tai ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia.
Jäte on ympäristöongelma, mutta se aiheuttaa myös taloudellisia menetyksiä. Eurooppalaiset tuottavat keskimäärin 481 kiloa yhdyskuntajätettä vuosittain. Yhä suurempi osuus tästä kierrätetään tai kompostoidaan ja yhä pienempi osuus päätyy kaatopaikoille. Miten tuotanto- ja kulutustapoja voidaan muuttaa siten, että jätettä tuotetaan yhä vähemmän ja kaikkia jätteitä hyödynnetään resursseina?
Käytämme yhä enemmän luonnonvaroja, mikä johtuu väestönkasvusta, elämäntyylin muutoksista ja henkilökohtaisen kulutuksen lisääntymisestä. Jotta kestämättömän kuluttamisen muodostama ongelma saadaan ratkaistua, meidän on tarkasteltava koko resurssijärjestelmää. Se koostuu tuotantomenetelmistä, kysyntämalleista ja toimitusketjuista. Tässä osassa tarkastelemme lähemmin ruokaa.
Hyvinvointimme riippuu luonnonvarojen hyödyntämisestä. Käytämme luonnonvaroja ja muunnamme ne muun muassa elintarvikkeiksi, rakennuksiksi, huonekaluiksi, elektronisiksi laitteiksi ja vaatteiksi. Hyödynnämme luonnonvaroja kuitenkin nopeammin kuin ympäristö pystyy niitä meille tuottamaan ja siten turvaamaan tulevaisuutemme. Miten voimme varmistaa yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkälle tulevaisuuteen? Talouden viherryttämisestä on varmasti apua.
Elämänlaatumme, terveytemme ja työpaikkamme ovat kaikki riippuvaisia ympäristöstä. Tapa ja vauhti, joilla kulutamme tällä hetkellä luonnonvaroja, uhkaavat kuitenkin heikentää hyvinvointiamme ja luonnon valmiuksia huolehtia meistä. Meidän on muutettava perinpohjaisesti tuotanto-, kulutus- ja elintapojamme. Talouden viherryttäminen on aloitettava jo tänään.
Kaikenikäiset eurooppalaiset ovat kuluttajia. Kulutus- ja ostopäätöksemme vaikuttavat siihen, mitä tuotteita ja palveluja tuotetaan. Miten valitsemme ostamamme tuotteet? Tehdäänkö päätös järjellä vai mielijohteiden perusteella? Kysyimme Copenhagen Business Schoolin professorilta Lucia Reischilta kulutuskäyttäytymisestä Euroopassa.
Yli kolme neljännestä eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla. Kaupunkilaisten tuottamat, ostamat, syömät ja pois heittämät tuotteet, heidän liikkumistottumuksensa ja asuinpaikkansa vaikuttavat kaikki ympäristöön. Samalla kaupunkisuunnittelu vaikuttaa siihen, miten kaupungin asukkaat elävät. Kysyimme Malmön kaupungin asukkaalta Roland Zinkernagelilta konkreettisista toimista, joilla Malmöstä tehdään ympäristön kannalta kestävä.
Pariisissa kärsittiin maaliskuussa 2014 ilmansaasteista. Yksityisautoilua rajoitettiin tiukasti useiden päivien ajan. Toisella puolella maapalloa kiinalainen yritys lanseerasi uuden tuotteen: savusumuvakuutuksen kotimaanmatkailijoille, joiden loman heikko ilmanlaatu oli pilannut. Minkä arvoista puhdas ilma siis on? Voiko talous auttaa vähentämään saasteita? Tässä luvussa tarkastelemme lähemmin talouden peruskäsitteitä.
Valtameret peittävät noin 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, ja merissä on roskaa lähes kaikkialla. Meriin päätyneet jätteet, erityisesti muovi, on uhka paitsi merien ja rannikoiden terveydelle myös taloudelle ja yhteisöille. Suurin osa merijätteestä syntyy maalla tapahtuvasta toiminnasta. Miten voimme pysäyttää jätteiden virtaamiseen meriin? Tämän maailmanlaajuisen meriympäristön ongelman torjuminen on parasta aloittaa maalla.
Euroopan maatalous perustuu voimaperäiseen maatalouteen, jotta elintarvikkeita voidaan tuottaa riittävät määrät. Mutta maatalous vaikuttaa ympäristöön ja terveyteemme. Voidaanko Euroopassa löytää ympäristöystävällisempi tapa tuottaa elintarvikkeita? Kysyimme tätä Ybele Hoogeveenilta, joka johtaa Euroopan ympäristökeskuksessa työryhmää, joka käsittelee resurssien käytön vaikutusta ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin.
Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutukset tuntuvat Euroopassa edelleen. Työttömyys ja palkkojen leikkaukset ovat koskettaneet miljoonia ihmisiä. Kun vastavalmistuneet eivät saa töitä vauraimmissakaan maissa, onko paikallaan puhua ympäristöstä? Euroopan unionin uudessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa puhutaan nimenomaan ympäristöstä mutta paljon muustakin. Toimintaohjelmassa ympäristö määritellään olennaiseksi ja erottamattomaksi taloutta ja ihmisten terveyttä.
Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kuinka voisimme ohjata näitä parhaillaan tapahtuvia muutoksia, jotta saavuttaisimme maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen vuoteen 2050 mennessä? Kuinka löydämme tasapainon talouden ja ympäristön, lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteiden välillä? Vastaus on siinä, kuinka hyvin selviämme siirtymävaiheesta lukitsematta itseämme kestämättömiin järjestelmiin.
For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/themes/waste/articles/articles_topic or scan the QR code.
PDF generated on lauantai 25. maaliskuuta 2023, 22.39
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 12 March 2023 21:56 from version 23.1.28
Software version: EEA Plone KGS 23.3.11
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa