Maailma asetti itselleen viime joulukuussa Pariisissa kunnianhimoisen tavoitteen: maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan reilusti alle kahteen asteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna. Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat aiemmin tässä kuussa järjestetyssä G20-huippukokouksessa sitoutuvansa virallisesti liittymään Pariisin sopimukseen. Se oli merkittävä askel eteenpäin kansainvälisissä ponnisteluissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tähän mennessä tekemät vähentämissitoumukset eivät kuitenkaan riitä tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Lue lisää

Tulevaisuus näyttää valoisalta uusiutuville energialähteille, joiden merkitys kasvaa koko ajan, kun Euroopassa yritetään vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Keskustelimme puhtaan energian mahdollisuuksista ja haasteista Euroopan ympäristökeskuksen energia-asiantuntijan Mihai Tomescun kanssa.

Lue lisää

Resurssien käyttö ei ole nykyisellään kestävää, vaan kuormittaa planeettaamme. Siirtymistä vihreään kiertotalouteen on edistettävä katsomalla jätehuoltopolitiikkaa kauemmas ja keskittymällä ekologiseen suunnitteluun ja innovointiin sekä ekologisiin investointeihin. Tutkimuksella voidaan tukea paitsi tuotannon innovaatioita myös innovatiivisia liiketoimintamalleja ja rahoitusmekanismeja.

Lue lisää

Tämän vuoden elokuussa yli 190 maata pääsi yhteisymmärrykseen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta. Myöhemmin samassa kuussa valtionpäämiehet hyväksyivät toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteet New Yorkissa. Aiemmista tavoitteista poiketen uudet kestävän kehityksen tavoitteet koskevat sekä kehitysmaita että teollisuusmaita, ja niissä keskitytään useampiin kestävään kehitykseen liittyviin aiheisiin. Monet näistä 17:sta kestävän kehityksen tavoitteesta sisältävät ympäristöön, luonnonvarojen käyttöön tai ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia.

Lue lisää

Jäte on ympäristöongelma, mutta se aiheuttaa myös taloudellisia menetyksiä. Eurooppalaiset tuottavat keskimäärin 481 kiloa yhdyskuntajätettä vuosittain. Yhä suurempi osuus tästä kierrätetään tai kompostoidaan ja yhä pienempi osuus päätyy kaatopaikoille. Miten tuotanto- ja kulutustapoja voidaan muuttaa siten, että jätettä tuotetaan yhä vähemmän ja kaikkia jätteitä hyödynnetään resursseina?

Lue lisää

Käytämme yhä enemmän luonnonvaroja, mikä johtuu väestönkasvusta, elämäntyylin muutoksista ja henkilökohtaisen kulutuksen lisääntymisestä. Jotta kestämättömän kuluttamisen muodostama ongelma saadaan ratkaistua, meidän on tarkasteltava koko resurssijärjestelmää. Se koostuu tuotantomenetelmistä, kysyntämalleista ja toimitusketjuista. Tässä osassa tarkastelemme lähemmin ruokaa.

Lue lisää

Hyvinvointimme riippuu luonnonvarojen hyödyntämisestä. Käytämme luonnonvaroja ja muunnamme ne muun muassa elintarvikkeiksi, rakennuksiksi, huonekaluiksi, elektronisiksi laitteiksi ja vaatteiksi. Hyödynnämme luonnonvaroja kuitenkin nopeammin kuin ympäristö pystyy niitä meille tuottamaan ja siten turvaamaan tulevaisuutemme. Miten voimme varmistaa yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkälle tulevaisuuteen? Talouden viherryttämisestä on varmasti apua.

Lue lisää

Elämänlaatumme, terveytemme ja työpaikkamme ovat kaikki riippuvaisia ympäristöstä. Tapa ja vauhti, joilla kulutamme tällä hetkellä luonnonvaroja, uhkaavat kuitenkin heikentää hyvinvointiamme ja luonnon valmiuksia huolehtia meistä. Meidän on muutettava perinpohjaisesti tuotanto-, kulutus- ja elintapojamme. Talouden viherryttäminen on aloitettava jo tänään.

Lue lisää

Kaikenikäiset eurooppalaiset ovat kuluttajia. Kulutus- ja ostopäätöksemme vaikuttavat siihen, mitä tuotteita ja palveluja tuotetaan. Miten valitsemme ostamamme tuotteet? Tehdäänkö päätös järjellä vai mielijohteiden perusteella? Kysyimme Copenhagen Business Schoolin professorilta Lucia Reischilta kulutuskäyttäytymisestä Euroopassa.

Lue lisää

Yli kolme neljännestä eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla. Kaupunkilaisten tuottamat, ostamat, syömät ja pois heittämät tuotteet, heidän liikkumistottumuksensa ja asuinpaikkansa vaikuttavat kaikki ympäristöön. Samalla kaupunkisuunnittelu vaikuttaa siihen, miten kaupungin asukkaat elävät. Kysyimme Malmön kaupungin asukkaalta Roland Zinkernagelilta konkreettisista toimista, joilla Malmöstä tehdään ympäristön kannalta kestävä.

Lue lisää

Pariisissa kärsittiin maaliskuussa 2014 ilmansaasteista. Yksityisautoilua rajoitettiin tiukasti useiden päivien ajan. Toisella puolella maapalloa kiinalainen yritys lanseerasi uuden tuotteen: savusumuvakuutuksen kotimaanmatkailijoille, joiden loman heikko ilmanlaatu oli pilannut. Minkä arvoista puhdas ilma siis on? Voiko talous auttaa vähentämään saasteita? Tässä luvussa tarkastelemme lähemmin talouden peruskäsitteitä.

Lue lisää

Valtameret peittävät noin 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, ja merissä on roskaa lähes kaikkialla. Meriin päätyneet jätteet, erityisesti muovi, on uhka paitsi merien ja rannikoiden terveydelle myös taloudelle ja yhteisöille. Suurin osa merijätteestä syntyy maalla tapahtuvasta toiminnasta. Miten voimme pysäyttää jätteiden virtaamiseen meriin? Tämän maailmanlaajuisen meriympäristön ongelman torjuminen on parasta aloittaa maalla.

Lue lisää

Euroopan maatalous perustuu voimaperäiseen maatalouteen, jotta elintarvikkeita voidaan tuottaa riittävät määrät. Mutta maatalous vaikuttaa ympäristöön ja terveyteemme. Voidaanko Euroopassa löytää ympäristöystävällisempi tapa tuottaa elintarvikkeita? Kysyimme tätä Ybele Hoogeveenilta, joka johtaa Euroopan ympäristökeskuksessa työryhmää, joka käsittelee resurssien käytön vaikutusta ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin.

Lue lisää

Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutukset tuntuvat Euroopassa edelleen. Työttömyys ja palkkojen leikkaukset ovat koskettaneet miljoonia ihmisiä. Kun vastavalmistuneet eivät saa töitä vauraimmissakaan maissa, onko paikallaan puhua ympäristöstä? Euroopan unionin uudessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa puhutaan nimenomaan ympäristöstä mutta paljon muustakin. Toimintaohjelmassa ympäristö määritellään olennaiseksi ja erottamattomaksi taloutta ja ihmisten terveyttä.

Lue lisää

Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kuinka voisimme ohjata näitä parhaillaan tapahtuvia muutoksia, jotta saavuttaisimme maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen vuoteen 2050 mennessä? Kuinka löydämme tasapainon talouden ja ympäristön, lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteiden välillä? Vastaus on siinä, kuinka hyvin selviämme siirtymävaiheesta lukitsematta itseämme kestämättömiin järjestelmiin.

Lue lisää

Tarvitsemme ruokaa, ja sen tuottamiseen tarvitsemme puhdasta vettä. Ihmisen toimet ja ilmastonmuutos ovat johtaneet yhä suurempaan veden kysyntään – niinpä erityisesti etelässä sijaitsevat alueet joutuvat ponnistelemaan löytääkseen riittävästi puhdasta makeaa vettä. Miten ruoantuotanto voi jatkua siten, ettei luonto kärsi puhtaan veden puutteesta? Aikaisempaa tehokkaammasta vedenkäytöstä maataloudessa olisi varmasti hyötyä.

Lue lisää

EU:n päättäjät pyrkivät lisäämään resurssien käytön tehokkuutta unionissa lainsäädäntötoimin. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten EU:ssa saavutetaan tasapaino talouden ja ympäristön välillä ja mitä kestävyys merkitsee Rio+20 -kokouksen valossa EU:lle ja kehitysmaille. Seuraavassa esitetään yksi näkökulma asiaan.

Lue lisää

Asuimmepa sitten kaupungin taajamassa tai syrjäkylässä, tuotamme jätettä: ruoantähteitä, elektroniikkaromua, akkuja, paperia, muovipulloja, vaatteita ja vanhoja huonekaluja. Niistä kaikista on päästävä eroon. Osa jätteistä päätyy uusiokäyttöön tai kierrätykseen, osa poltetaan energiajätteenä tai kuljetetaan kaatopaikalle. Jätteiden käsittelyyn ei ole olemassa yhtä ainutta kaikkialla toimivaa tapaa, vaan paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaanhan jätteet ovat aluksi paikallinen ongelma. Seuraavassa kuvataan, miten hallitus pyrkii ratkaisemaan jäteongelman Grönlannissa, jossa asutus on hyvin harvaa, kylien väliset etäisyydet pitkät ja tieinfrastruktuuri puutteellista.

Lue lisää

Monet yritykset pienyrityksistä monikansallisiin yhtiöihin etsivät keinoja säilyttää markkinaosuutensa tai kasvattaa sitä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kestävyyden tavoittelu edellyttää paljon muutakin kuin yrityksen imagon muuttamista vihreään suuntaan ja tuotantokustannusten leikkaamista. Se voi edellyttää uusia liiketoiminta-aloja.

Lue lisää

Noin kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään pois. Kun samalla yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa näkee nälkää, on mahdotonta olla pohtimatta, mitä asialle voitaisiin tehdä. Ruokahävikki on paitsi menetetty mahdollisuus ruokkia nälkäisiä myös muiden resurssien, kuten maan, veden, energian ja työvoiman tuhlaamista.

Lue lisää