Artikkelit

Tarvitsemme ruokaa, ja sen tuottamiseen tarvitsemme puhdasta vettä. Ihmisen toimet ja ilmastonmuutos ovat johtaneet yhä suurempaan veden kysyntään – niinpä erityisesti etelässä sijaitsevat alueet joutuvat ponnistelemaan löytääkseen riittävästi puhdasta makeaa vettä. Miten ruoantuotanto voi jatkua siten, ettei luonto kärsi puhtaan veden puutteesta? Aikaisempaa tehokkaammasta vedenkäytöstä maataloudessa olisi varmasti hyötyä.

Lue lisää

EU:n päättäjät pyrkivät lisäämään resurssien käytön tehokkuutta unionissa lainsäädäntötoimin. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten EU:ssa saavutetaan tasapaino talouden ja ympäristön välillä ja mitä kestävyys merkitsee Rio+20 -kokouksen valossa EU:lle ja kehitysmaille. Seuraavassa esitetään yksi näkökulma asiaan.

Lue lisää

Asuimmepa sitten kaupungin taajamassa tai syrjäkylässä, tuotamme jätettä: ruoantähteitä, elektroniikkaromua, akkuja, paperia, muovipulloja, vaatteita ja vanhoja huonekaluja. Niistä kaikista on päästävä eroon. Osa jätteistä päätyy uusiokäyttöön tai kierrätykseen, osa poltetaan energiajätteenä tai kuljetetaan kaatopaikalle. Jätteiden käsittelyyn ei ole olemassa yhtä ainutta kaikkialla toimivaa tapaa, vaan paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaanhan jätteet ovat aluksi paikallinen ongelma. Seuraavassa kuvataan, miten hallitus pyrkii ratkaisemaan jäteongelman Grönlannissa, jossa asutus on hyvin harvaa, kylien väliset etäisyydet pitkät ja tieinfrastruktuuri puutteellista.

Lue lisää

Monet yritykset pienyrityksistä monikansallisiin yhtiöihin etsivät keinoja säilyttää markkinaosuutensa tai kasvattaa sitä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kestävyyden tavoittelu edellyttää paljon muutakin kuin yrityksen imagon muuttamista vihreään suuntaan ja tuotantokustannusten leikkaamista. Se voi edellyttää uusia liiketoiminta-aloja.

Lue lisää

Noin kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään pois. Kun samalla yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa näkee nälkää, on mahdotonta olla pohtimatta, mitä asialle voitaisiin tehdä. Ruokahävikki on paitsi menetetty mahdollisuus ruokkia nälkäisiä myös muiden resurssien, kuten maan, veden, energian ja työvoiman tuhlaamista.

Lue lisää

Lähes kaikki, mitä kulutamme ja tuotamme, vaikuttaa ympäristöömme. Kun teemme päivittäisiä valintoja ostaessamme tiettyjä tavaroita tai palveluja, emme useinkaan mieti niiden ympäristöjalanjälkeä. Niiden hinnat tuskin koskaan vastaavat niiden todellisia kustannuksia. Voimme kuitenkin tehdä paljon muuttaaksemme kulutustamme ja tuotantoamme vihreämpään suuntaan.

Lue lisää

Euroopassa vuosikymmeniä kestänyt suhteellisen vakaa kasvu on muuttanut elämäntyyliämme. Tuotamme ja kulutamme enemmän tavaroita ja palveluja. Matkustelemme enemmän ja elämme pidempään. Samalla kuitenkin myös kotimaassa ja ulkomailla harjoittamamme taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat kasvaneet ja ovat entistä paremmin nähtävissä. Kunnolla täytäntöön pantu ympäristölainsäädäntö tuottaa kentällä tuloksia. Kun tarkastelemme viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia, voimmeko kuitenkaan sanoa, että teemme parhaamme?

Lue lisää

Monissa kehitysmaissa talous perustuu pitkälti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Näin maat yrittävät auttaa kansalaisiaan pääsemään köyhyydestä, mutta tämä voi vahingoittaa ekosysteemejä, joista kansalaiset ovat riippuvaisia. Lyhytnäköiset ratkaisut heikentävät usein väestön hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Voivatko hallitukset auttaa markkinoita asettamaan luonnonvarojen hinnat kohdilleen ja vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin? Seuraavassa tarkastellaan lähemmin sitä, mitä veden käyttö puuvillantuotantoon merkitsee Burkina Fasossa.

Lue lisää

Tulevaisuudessa useimmat muistavat vuoden 2011 taloudellisesta myllerryksestä, Japanin maanjäristyksestä, tsunamista ja ydinonnettomuudesta, EU:n jäsenvaltioiden lainapaketeista, arabikevään laajoista mielenosoituksista, Wall Streetin valtausliikkeestä ja Espanjan Indignados-protestiliikkeestä. Vain harvat muistavat, että samana vuonna tiedemiehet löysivät yli 18 000 uutta planeetallamme elävää lajia. Vieläkin harvemmat osaavat nimetä jonkin sukupuuttoon kuolleen lajin.

Lue lisää

Keskeinen viesti: Merkittävä syy, jonka vuoksi kulutus vaikuttaa kielteisesti ympäristöön ja aiheuttaa resurssien liikakäyttöä, on se, että kustannukset, joita yhteiskunnalle aiheutuu ympäristön tilan heikkenemisestä ja luonnonvarojen ehtymisestä, eivät näy täysin tavaroiden ja palvelujen hinnoissa. Monet tuotteet ovat halpoja, vaikka ne vahingoittavat ympäristöä, ekosysteemejä tai ihmisten terveyttä. (SOER 2010)

Lue lisää

IEU-27-maissa vuonna 2007 käytetyistä 8,2 miljardista materiaalitonnista mineraaleja oli 52 prosenttia, fossiilisia polttoaineita 23 prosenttia, biomassaa 21 prosenttia ja metalleja neljä prosenttia. (SOER 2010)

Lue lisää

”… pelkästään 500 miljoonan eurooppalaisen tavoitteiden ja elämäntapojen aiheuttama yhteenlaskettu taakka on liian suuri puhumattakaan planeetallamme elävien monien miljardien muiden ihmisten oikeutetusta halusta jakaa sama elämäntapa… Meidän on muutettava eurooppalaisten kuluttajien käyttäytymistä, valistettava ihmisiä ja vaikutettava heidän tottumuksiinsa.” Janez Potočnik, ympäristöstä vastaava Euroopan komission jäsen (maaliskuu 2010)

Lue lisää

Yksi EEA:n lippulaivaraportin eli SOER 2010 -tutkimuksen keskeisistä päätelmistä on itsestään selvä: ”ympäristöhaasteet ovat luonteeltaan systeemisiä, eikä niitä voida ymmärtää erillään toisistaan”.

Lue lisää

Jätteitä ilman rajoja: 35-vuotias Zhang Guofu ansaitsee 700 euroa kuukaudessa. Se on huomattavan suuri kuukausipalkka Kiinan maaseudulla. Hän seuloo jätteitä: muun muassa englantilaisen supermarketketjun ostoskasseja ja englanninkielisiä DVD-levyjä. Totuus on, että Lontoossa roskakoriin päätyvä jäte voi helposti päätyä 8 000 kilometrin päässä Kiinan Pearl River -joen suistossa sijaitsevaan kierrätystehtaaseen.

Lue lisää