Kaupunkiympäristö

Vaihda kieli

Sivu Viimeksi muokattu 07.05.2021

This page was archived on 22.02.2017 with reason: Other (No more updates will be done. Content about the urban environment can now be found under the topic "Sustainability transitions")

Euroopan unioni on kaupunkien unioni: noin 75 prosenttia EU:n väestöstä asuu kaupunkialueilla. Kaupungistumisen vaikutukset ulottuvat kuitenkin kaupunkien rajojen ulkopuolelle. Eurooppalaiset ovat omaksuneet urbaanin elämäntavan ja käyttävät kaupunkien palveluja, kuten kulttuuri-, opetus- ja terveydenhuoltopalveluja. Kaupungit ovat EU:n talouden moottoreita ja luovat vaurautta, mutta samalla ne tarvitsevat voimakkaasti ulkopuolisten alueiden resursseja vastatakseen energian, veden ja ruoan kysyntään ja huolehtiakseen jätteistään ja päästöistään.

Kaupunkiympäristö

Menu

Euroopan kaupungistuminen on jatkuva ilmiö: kaupunkialueet laajenevat, ja kaupunkiväestön osuus kasvaa. Samalla kun kaupungit kasvavat eri tavoin eri puolilla Eurooppaa, kaupungin ja maaseudun välinen raja hämärtyy. Nykyään kaupunkien reuna-alueet kasvavat paljon nopeammin kuin perinteiset ydinkeskustat. Kaupungin ja maaseudun välisen kestävän maankäyttösuhteen kehittämiseen tarvittavien suunnitteluvälineiden ja ennustetyökalujen laatimiseksi on käynnistetty PLUREL-hanke (The Peri-Urban Land Use Relationships).

Ympäristöhaasteet ja kaupungistumisen tarjoamat mahdollisuudet liittyvät läheisesti toisiinsa. Monet kaupungit yrittävät selviytyä sosiaalisista, taloudellisista ja ekologisista ongelmista, jotka johtuvat esimerkiksi liikakansoituksesta tai asukkaiden vähenemisestä, sosiaalisesta epätasa-arvosta, saasteista tai liikenteestä. Toisaalta ihmisten, yritysten ja palvelujen väliset lyhyet välimatkat tarjoavat tilaisuuksia tehostaa EU:n resurssien käyttöä. Jo nyt kaupunkien väestötiheys lyhentää matkoja työpaikoille ja palvelujen piiriin ja lisää kävelyä, pyöräilyä ja julkisen liikenteen käyttöä. Lisäksi erilaiset rivi- ja kerrostaloasunnot vaativat vähemmän lämmitystä asukasta kohden, ja myös asukaskohtainen kerrospinta-ala on niissä pienempi. Tästä seuraa, että kaupunkilaiset käyttävät henkeä kohden keskimäärin vähemmän energiaa ja maata kuin maaseudun asukkaat.

EU:n kaupunkien suurena haasteena on saavuttaa tasapaino yhtäältä väestötiheyden ja tiiviin asumisen ja toisaalta terveellisen kaupunkiympäristön välillä.

Euroopan unionin politiikka

Kaupungit ovat koko EU:lle tärkeitä. EU:n politiikan täytyy tarjota kaupungeille mahdollisuus niiden alueiden kestävään hallintaan. Kestävät kaupungit ovat EU:n resurssitehokkuuden eli Eurooppa 2020 ‑strategian tärkeän tavoitteen saavuttamisen kulmakivi.

Kaupungistumisen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen kannalta EU:n ja paikallistason politiikan yhdentäminen ja uudenlaiset hallinnon muodot ovat hyvin tärkeitä. Tämän politiikan uutta suuntaa edustavat Euroopan komission aloitteet, kuten Euroopan vihreä pääkaupunki -palkinto ja kaupunginjohtajien ilmastosopimus. Niissä kaupungit tekevät vapaaehtoista yhteistyötä EU:n kanssa. Niillä pannaan täytäntöön kaupunkiympäristöä koskeva teemakohtainen strategia ja täydennetään EU:n politiikkaa, joka kohdistuu kaupunkeihin suoraan (ilmanlaatua, ympäristömelua ja kaupunkien jätevesiä koskevat direktiivit) tai välillisesti (tulvadirektiivi).

Nämä politiikat muodostavat niin sanotun ”Euroopan kaupunkien toimintaohjelman”, joka käsittää myös muita aloja koskevaa EU:n kaupunkipolitiikkaa, kuten EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevän Leipzigin peruskirjan, koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden ja kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelman.

Euroopan ympäristökeskuksen toiminta

Euroopan ympäristökeskus (EYK) arvioi säännöllisesti EU:n kaupunkiympäristöä – maankäytössä, kulutuksessa ja ympäristön laadussa ilmeneviä suuntauksia – ja se on laatinut esimerkiksi ympäristön tilaa vuonna 2010 käsittelevän kertomuksen, joka sisältää teemakohtaisen arvioinnin kaupunkiympäristön tilasta. EYK:n tarkoituksena on käsitellä kaupunkiympäristöä osana laajempaa asiayhteyttä, EU:n kaupunkilaisten elämänlaatua, johon liittyy sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia tekijöitä.

EYK kehittää ja ylläpitää Euroopan laajuisia kaupunkitietokantoja, joita ovat esimerkiksi Urban Atlas, AirBase ja NOISE-palvelu (Noise Observation and Information Service for Europe). Ne, samoin kuin joukko muiden eurooppalaisten organisaatioiden kaupunkitietokantoja, luetellaan verkkopohjaisella IUME-foorumilla (Integrated Urban Monitoring in Europe), jolla EYK pyrkii parantamaan kaupunkitietokantoja yhteistyössä muiden eurooppalaisten sidosryhmien kanssa.

Tulevaisuuden näkymät

EYK on siirtynyt nykyisin arvioinneissaan kaupunkien yksittäisten piirteiden, kuten maankäytön tai ilmanlaadun arvioimisesta kokonaisvaltaisempaan käsitteeseen, kaupunkien metaboliaan (urban metabolism). Tämän käsitteen avulla voidaan kuvata kaupunkialueiden toimintoja ja arvioida kaupunki-ilmiöiden ja jatkuvan kaupungistumisen ympäristövaikutuksia. Tällaiset arvioinnit ovat erittäin tärkeitä poliitikoille, jotka yrittävät hyödyntää kunnolla kaupunkialueiden mahdollisuuksia parantaa EU:n resurssitehokkuutta.