Euroopan ympäristön tila 2020: suuntaa on muutettava heti, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin, pysäyttää ympäristön pilaantuminen ja varmistaa tuleva hyvinvointi

Vaihda kieli
Uutiset Julkaistu 04.12.2019 Viimeksi muokattu 16.12.2019
6 min read
Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, ellei seuraavan kymmenen vuoden aikana puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistussa uusimmassa Ympäristön tila -raportissa todetaan, että Euroopalla on ennennäkemättömän laajoja ja kiireellisiä ympäristöhaasteita. Raportin mukaan toivoa kuitenkin on, sillä kansalaiset tiedostavat, että siirtymä kestävään tulevaisuuteen on välttämätön. Myös teknologiset innovaatiot, lisääntyvät yhteisöjen aloitteet sekä EU:n tehostuneet toimet, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, luovat uskoa paremmasta.

Euroopan ympäristö on käännekohdassa. Meillä on vain tuleva vuosikymmen aikaa laajentaa toimenpiteitä, joilla suojellaan luontoa, lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja vähennetään jyrkästi luonnonvarojen kulutusta

EEA:n toimitusjohtaja Hans Bruyninckx

Vaikka eurooppalaisella ympäristö- ja ilmastopolitiikalla on viime vuosikymmeninä parannettu ympäristön tilaa, asiassa ei ole edetty riittävästi eivätkä ympäristön tulevaisuudennäkymät ensi vuosikymmenellä ole myönteisiä, todetaan Euroopan ympäristön tilaa ja tulevaisuutta käsittelevässä raportissa European environment — state and outlook 2020 (SOER 2020).

Raportti on kaikkien aikojen kattavin Euroopassa tehty ympäristöarviointi. Raportti antaa selvän kuvan siitä, miten Eurooppa on onnistunut saavuttamaan vuosien 2020 ja 2030 poliittiset tavoitteensa sekä vuodelle 2050 asetetut pidemmän aikavälin päämääränsä kestävään vähähiiliseen tulevaisuuteen siirtymisessä. Raportissa todetaan, että Euroopassa on kahden viime vuosikymmenen aikana saavutettu jo huomattavaa edistystä ilmastonmuutoksen lieventämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Myös muilla alueilla on selkeitä merkkejä edistymisestä, muun muassa ilman ja vesien saastumiseen puuttumisessa sekä sellaisten uusien toimintatapojen käyttöönotossa, joilla torjutaan muovijätettä ja tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kierto- ja biotaloutta. Lisäksi EU:n kestävän rahoituksen aloitteessa otetaan ensimmäistä kertaa huomioon finanssialan merkitys kestävän tulevaisuuden edistämisessä.

Muutosta on laajennettava ja nopeutettava kiireellisesti

Näistä merkittävistä saavutuksista huolimatta Eurooppa ei saavuta kestävyyttä koskevaa visiotaan ”hyvästä elämästä maapallon resurssien rajoissa” jatkamalla talouskasvun edistämistä ja pyrkimällä hallitsemaan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Raportissa vaaditaan Euroopan maita, johtajia ja päätöksentekijöitä tarttumaan tilaisuuteen ja käyttämään seuraava vuosikymmen siihen, että toimintaa laajennetaan ja nopeutetaannopeasti. Näin Eurooppa saadaan takaisin raiteelle, jolla se voisi saavuttaa keskipitkän ja pidemmän aikavälin ympäristötavoitteensa ja välttää peruuttamattomat muutokset ja vahingot.

Euroopan poliittisten toimien nykyinen valikoima tarjoaa hyvän perustan tulevalle edistykselle, mutta se ei riitä. Euroopan on parannettava toimintaansa, sen on puututtava tiettyihin haasteisiin uudella tavalla, ja sen on mietittävä investointejaan uudelleen.

Euroopan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyisten toimintalinjojen täytäntöönpanon ja niiden välisen koordinoinnin parantamista. Se edellyttää myös täydentäviä poliittisia toimia, jotta saadaan perusteellinen muutos aikaan nykyaikaisten elintapojen taustalla olevissa keskeisissä tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä, kuten elintarvikkeissa, energiassa ja liikkuvuudessa, joiden ympäristövaikutukset ovat huomattavia.

Raportissa korostetaan myös sen merkitystä, miten hallitukset voivat myötävaikuttaa kestävyyteen siirtymiseen, sekä sitä, että asioihin on puututtava eri tavalla. Euroopassa pitäisi esimerkiksi miettiä uudelleen, miten nykyisiä innovaatioita ja tekniikoita käytetään, miten tuotantoprosesseja voitaisiin parantaa, miten kestävyyttä koskevaa tutkimusta ja kehitystä voitaisiin edistää ja miten voitaisiin innostaa muuttamaan kulutusmalleja ja elintapoja.

Tällaisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää myös sitä, että kestävään tulevaisuuteen investoidaan ja ympäristöä vahingoittavien toimien tukeminen julkisista varoista lopetetaan. Eurooppa hyötyisi valtavasti tällaisesta investoinnin painopisteen muuttamisesta ja sen tuomista uusista taloudellisista ja yhteiskunnallisista mahdollisuuksista. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää kuunnella kansalaisten huolia ja varmistaa laaja tuki tällaiselle muutokselle – yhteiskunnallisesti oikeudenmukaiselle siirtymälle.

Ympäristön tilaa käsittelevän raportin ajoitus on täydellinen, koska se antaa lisävauhtia, jota tarvitaan, kun Euroopan komission uusi viisivuotinen toimikausi alkaa ja valmistaudumme esittelemään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Seuraavan viiden vuoden aikana pannaan täytäntöön todellisen muutoksen aikaansaava ohjelma. Siinä otetaan käyttöön uusia puhtaita teknologioita, autetaan kansalaisia mukautumaan uusiin työmahdollisuuksiin ja muuttuviin toimialoihin sekä siirrytään entistä puhtaampiin ja tehokkaampiin liikennejärjestelmiin ja entistä kestävämpään elintarviketalouteen ja viljelyyn. Jos onnistumme, se tuo Euroopalle ja eurooppalaisille monia hyötyjä. Voittajia ovat myös talous ja maapallo. Tämä on kiireellinen maailmanlaajuinen haaste ja ainutlaatuinen tilaisuus EU:lle

Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans

”Euroopan ympäristö on käännekohdassa. Meillä on vain tuleva vuosikymmen aikaa laajentaa toimenpiteitä, joilla suojellaan luontoa, lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja vähennetään jyrkästi luonnonvarojen kulutusta. Raportti osoittaa, että asteittaisilla muutoksilla on saatu joillakin alueilla edistystä aikaan, mutta pidempiaikaisten tavoitteiden saavuttamiseen se ei riitä läheskään. Meillä on jo tietämystä, tekniikkaa ja työkaluja, joita tarvitaan, jotta keskeisistä tuotanto- ja kulutusjärjestelmistä, kuten elintarvikkeista, liikkuvuudesta ja energiasta, saadaan kestäviä. Tuleva hyvinvointimme ja menestyksemme riippuu tästä ja kyvystämme valjastaa koko yhteiskunta toimimaan muutoksen ja paremman tulevaisuuden puolesta”, EEA:n toimitusjohtaja Hans Bruyninckx sanoi.

Ympäristön tila on huonontunut, tulevaisuudennäkymät ovat kirjavia

Yleiset ympäristösuuntaukset Euroopassa eivät ole parantuneet edellisen,vuonna 2015 laaditun EEA:n ympäristön tilasta kertovan raportin jälkeen. Arvioinnissa pannaan merkille, että vaikka useimpia vuoden 2020 tavoitteista, erityisesti luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita, ei saavuteta, vuosille 2030 ja 2050 asetettujen pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on edelleen mahdollista.

Eurooppa on edistynyt huomattavasti resurssitehokkuudessa ja kiertotaloudessa. Uusimmat suuntaukset kuitenkin osoittavat, että eteneminen on hidastunut muun muassa sellaisilla alueilla kuin kasvihuonekaasupäästöjen, teollisuuden päästöjen ja jätteen tuottamisen vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen. Näyttää siltä, että nykyinen etenemisvauhti ei riitä vuosille 2030 ja 2050 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja säilyttäminen on edelleen suurin toiminta-alue, jolla Eurooppa ei ole juurikaan edennyt. Todennäköisesti tällä alueella saavutetaan vuodelle 2020 asetetuista 13 erityistavoitteesta vain kaksi: suojeltujen meri- ja maa-alueiden nimeäminen. Jos nykysuuntaus jatkuu, vuonna 2030 luonnon tila on entistäkin heikompi ja ilma, vedet ja maaperä entistäkin pilaantuneempia.

Huolta aiheuttavat edelleen myös ilmastonmuutoksen sekä ilman- ja melusaasteen vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Pienhiukkasille altistuminen aiheuttaa vuosittain noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa, ja se vaikuttaa etenkinKeski- ja Itä-Euroopan maihin. Myös vaaralliset kemikaalit ja niiden aiheuttamat riskit aiheuttavat yhä enemmän huolta. Terveyteen kohdistuvien ympäristöriskien käsittelyä voitaisiin jatkossa parantaa yhdistämällä ympäristö- ja terveyspolitiikat entistä paremmin.

Taulukko ES.1 Yhteenveto menneistä kehityssuunnista, tulevista näkymistä ja mahdollisuuksista saavuttaa tavoitteet

Huomautus: Tavoitteiden vuosiluku ei osoita tarkkaa tavoitevuotta vaan tavoitteiden ajanjakson.

Lähde: SOER 2020 p.158

Kestävä tulevaisuus on edelleen mahdollinen: mitä toimia tarvitaan?

Euroopan on edelleen mahdollista toteuttaa visionsa vähähiilisestä ja kestävästä tulevaisuudesta. Raportissa esitetään seitsemän keskeistä toiminta-aluetta, joilla tarvitaan rohkeita toimia, jotta Eurooppa saadaan takaisin raiteilleen ja saavuttamaan vuosien 2030 ja 2050 tavoitteensa.

  1. Hyödynnetään nykyisen ympäristöpolitiikan käyttämättömät mahdollisuudet. Nykyisen politiikan täysimääräinen täytäntöönpano veisi Eurooppaa pitkälle eteenpäin sen vuoden 2030 ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.
  2. Otetaan kestävyys päätöksenteon kehykseksi. Sitovia tavoitteita sisältävien pitkäaikaisten poliittisten kehysten kehittäminen – alkaen elintarvikejärjestelmistä, kemikaaleista ja maankäytöstä – kannustaa ja ohjaa yhdenmukaisia toimia politiikan eri aloilla ja yhteiskunnassa.
  3. Johdetaan kestävään kehitykseen tähtäävää kansainvälistä toimintaa. EU:n pitäisi käyttää diplomaattista ja taloudellista vaikutusvaltaansa edistämään kunnianhimoisten kansainvälisten sopimusten, kuten luonnon monimuotoisuutta ja resurssien käyttöä koskevien sopimusten, hyväksymistä.
  4. Edistetään innovointia koko yhteiskunnassa, Nykyisen suunnan muuttaminen riippuu erittäin paljon sellaisten erityyppisten innovaatioiden ilmaantumisesta ja leviämisestä, jotka saavat aikaan uusia ajattelu- ja elintapoja.
  5. Laajennetaan investointeja ja suunnataan finanssiala uudelleen tukemaan kestäviä hankkeita ja yrityksiä. Tämä edellyttää investoimista tulevaisuuteen siten, että julkisia varoja hyödynnetään täysimääräisesti innovaation ja luontoon perustuvien ratkaisujen tukemiseksi, tehdään kestäviä hankintoja ja tuetaan aloja ja alueita, joihin tämä vaikuttaa. Siihen kuuluu myös finanssialan saaminen mukaan kestävään investointiin panemalla täytäntöön EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja kehittämällä sitä.
  6. Hallinnoidaan riskejä ja varmistetaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen siirtymä. Onnistunut siirtymä kestävyyteen edellyttää sitä, että yhteiskunta tiedostaa mahdolliset riskit, mahdollisuudet ja kompromissit ja suunnittelee tapoja niiden hallitsemiseksi. EU:n ja maiden toimintalinjoilla on olennainen rooli siinä, että saadaan aikaan ”oikeudenmukaisia siirtymiä”, joissa varmistetaan, ettei kukaan jää sen ulkopuolelle.
  7. Luodaan lisää osaamista ja tietotaitoa. Tämä tarkoittaa, että pyritään entistä paremmin ymmärtämään järjestelmiä, jotka saavat aikaan ympäristöpaineita,, kestävän kehityksen polkuja, lupaavia aloitteita ja muutoksen esteitä. Valmiuksia on vahvistettava entisestään, jotta pystytään pitämään kurssi nopeasti muuttuvassa maailmassa investoimalla koulutukseen ja taitoihin.

Taustatietoa

Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisee Euroopan ympäristön tilaa ja tulevaisuudennäkymiä käsittelevän raportin viiden vuoden välein sitä koskevassa asetuksessaan annetun toimeksiannon mukaisesti. EEA on julkaissut raportteja vuodesta 1995 lähtien, ja vuoden 2020 raportti (SOER 2020) on niistä kuudes. Raportti tarjoaa vankkoja tieteeseen perustuvia näkemyksiä siitä, miten eteen tuleviin valtaviin ja monimutkaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja ilman ja veden saastumiseen, on vastattava. Vuoden 2020 raportti on laadittu tiiviissä yhteistyössä EEA:n Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkoston (Eionet) kanssa. Raportti perustuu EEA:n 33 jäsenmaan ja kuuden yhteistyömaan Eionetin ympäristöalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden laajaan asiantuntemukseen.

Saatavilla myös:

Koko SOER 2020 -raportti – yhdennetty arviointi

SOER 2020 -raportin tiivistelmä (käännökset saatavilla)

SOER 2020 -raportin verkkotiivistelmä

Temporal coverage

tallenna toimenpiteet