seuraava
edellinen
kohdat

Article

Kohti vuoden 2030 Eurooppaa: selviytymiskykyistä luontoa, kestävää taloutta ja terveellistä elämää

Vaihda kieli
Article Julkaistu 28.09.2020 Viimeksi muokattu 11.05.2021
4 min read
Photo: © Javier Arcenillas, REDISCOVER Nature/EEA
Covid-19-pandemia on osoittanut selkeästi, miten hauraita yhteiskuntamme ja taloutemme voivat olla, kun niitä kohtaa merkittävä isku. Ympäristön tilan heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi tällaisten iskujen odotetaan lisääntyvän ja tulevan entistä ankarammiksi. Epävarma tulevaisuus ja haasteiden moninaisuus pakottavat meidät varmistamaan, että kaikki tänä kriittisenä aikana tekemämme päätökset edistävät yhteiskuntaa ja kestävyyttä koskevien tavoitteidemme saavuttamista.

Tulevat kuukaudet ovat kriittisiä elvytys- ja investointisuunnitelmien laatimiselle. Järjestämme näiden keskustelujen tueksi sarjan verkkokeskusteluja, joiden tavoitteena on tarjota asiantuntijoiden tietämystä ja pohdintoja suuren yleisön käyttöön. Muutoksia tapahtuu tavalla tai toisella. Meidän on varmistettava, että jokainen tällä tiellä tekemämme päätös johtaa kestävään tulevaisuuteen.

Hans Bruyninckx, Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Covid-19-pandemia on ollut todellinen muutosvoima. Maailmassa on koettu sotia, talous- ja rahoituskriisejä, metsäpaloja, nälänhätiä ja muuttoliikeaaltoja sekä paikallisia ja kausittaisia epidemioita. Mitään tämän pandemian kaltaista nykyiset sukupolvet eivät ole kuitenkaan koskaan kokeneet. Se on levinnyt koko maailmaan ja se vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti miljooniin, ellei jopa miljardeihin, ihmisiin. Se on sulkenut yhteiskuntia ja rajoja ja pysäyttänyt kokonaisia elinkeinoelämän aloja – ja kaiken tämän se on saanut aikaan vain muutamassa kuukaudessa.

Monissa Euroopan maissa on toteutettu covid-19-pandemian torjumiseksi rajoitustoimenpiteitä jo kuuden kuukauden ajan. Tämän valtavan ja äkillisen muutoksen aiheuttaman ensijärkytyksen jälkeen yhteiskunnissa yritetään edelleen ymmärtää viruksen toimintaa ja sen vaikutusten koko mittakaavaa sekä löytää ratkaisuja niiden lieventämiseksi.

Epätasa-arvoisia terveysvaikutuksia

Koronavirus vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Riskiryhmiä ovat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten iäkkäät ja pitkäaikaissairaat.

Myös ympäristöstä aiheutuvat terveyshaitat, erityisesti huono ilmanlaatu, vaikuttavat yleensä näihin riskiryhmiin kuuluviin ihmisiin muita enemmän. Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille – pieninäkin pitoisuuksina – ja muille epäpuhtauksille voi vahingoittaa ihmisten terveyttä ja aiheuttaa kroonisia sairauksia ja tehdä siten ihmisistä alttiimpia jo tunnetuille ja uusille sairauksille, kuten covid-19-viruksen aiheuttamalle taudille.

Uusimmassa EEA:n raportissa ”Healthy environment, healthy lives” tuodaan esiin, että Euroopassa yksi kuolema kahdeksasta voi johtua huonolaatuisesta ympäristöstä. Siinä kiinnitetään huomiota myös terveysvaikutusten epätasa-arvoisuuteen sekä Euroopassa kokonaisuudessaan että sen eri maissa. Vähentämällä ympäristön saastumista ja varmistamalla sen puhtaus voidaan vähentää tautitaakkaa ja auttaa ihmisiä elämään aiempaa terveellisemmin.

Luonnonalueiden suojelu

Covid-19 on zoonoottinen tauti. Se on uusi virus, joka on siirtynyt eläimistä ihmisiin. Tällaisia siirtymisiä tapahtuu todennäköisimmin silloin, kun luonnonvaraiset eläimet ovat tiiviissä yhteydessä ihmisväestöön. Se taas johtuu pääosin ihmisten toiminnan leviämisestä luonnonalueille, ihmisten ja eläinten vuorovaikutuksesta teholihantuotannon laitoksissa tai siitä, että luonnonvaraisia eläimiä saalistetaan ihmisten käyttöön.

Covid-19 on jälleen vain yksi esimerkki siitä, miten yleinen ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttaa konkreettisesti terveyteemme ja hyvinvointiimme. Viime päivinä on julkaistu kaksi tärkeää raporttia – biodiversideettisopimuksen Global Biodiversity Outlook 5 ja Maailman luonnonsäätiön Living Planet Report 2020. Niissä molemmissa korostetaan, että luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävän nopeasti, ja vaaditaan määrätietoista ja ripeää toimintaa koko maailmassa. Euroopassa on havaittu samat huolestuttavat suuntaukset. Ne vaikuttavat luonnon sietokykyyn, tuottavuuteen ja sen kykyyn pitää meistä huolta. EEA julkaisee tulevina viikkoina kokonaisvaltaisen arvioinnin Euroopan luonnon tilasta. Se perustuu EU:n jäsenvaltioiden ilmoittamiin yksityiskohtaisiin tietoihin.

Luonnon sietokyvyn parantaminen koko maailmassa vähentää todennäköisesti zoonoottisiin tauteihin liittyviä riskejä sekä varmistaa hyvinvoinnin jatkuvuuden. Sietokykyä vahvistetaan suojelemalla, säilyttämällä ja palauttamalla luonnonalueita ja siirtymällä kestävään elintarvikejärjestelmään.

Päätösten tekoa ilmastoepävarmuudessa

Ilmastonmuutoksen ytimessä on myös tapa ja vauhti, jolla luonnonvaroja – muun muassa fossiilisia polttoaineita, metsiä ja maata – käytetään. Vaikutukset ovat jo nyt tuhoisia, aina Yhdysvaltojen uusimmista metsäpaloista Alppien sulaviin jäätiköihin. Ellemme onnistu vähentämään jyrkästi maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä ja mukautumaan ilmastonmuutokseen, edessä on vielä paljon enemmän ankaria iskuja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme ja talouteemme. Covid-19-pandemian ja ilman saastumisen tapaan myös ne vaikuttavat toisiin ihmisiin enemmän kuin toisiin.

Covid-19 sai aikaan sekä kansanterveyskriisin että syvän talouskriisin. Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat vastanneet kriisiin ottamalla käyttöön talouden elvytyssuunnitelmia.

Todellinen kysymys on kuitenkin tämä: miten tästä kriisistä voidaan elpyä siten, että tulevaisuudessa estetään uudet kriisit – niin ympäristöön, ilmastoon, talouteen kuin kansanterveyteenkin kohdistuvat?

Rakentamassa sietokykyistä ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja vihreää taloutta

Rajoitustoimenpiteet toivat eurooppalaiseen elämäntapaan valtavia ja äkillisiä muutoksia. Maanteillä oli aiempaa vähemmän autoja eikä kaupallisia lentoja lennetty juuri ollenkaan. Moni toiminta siirtyi verkkoon, mikä vähensi liikkumistarvetta entisestään. Vaikutukset ympäristöön näkyivät selvästi. Ilmanlaatu parani kaupungeissa muutamassa viikossa. Kun rajoituksia poistetaan ja taloudellinen toiminta pääsee jälleen vauhtiin, palataan asteittain covid-19-kriisiä edeltäneille tasoille.

Covid-esimerkki on osoittanut, että nopeasti ja päättäväisesti toimineissa maissa tartunta- ja kuolleisuusluvut olivat yleisesti ottaen muita pienempiä, myös haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa. Rajoitustoimenpiteet toivat lyhyessä ajassa huomattavia muutoksia elämäntapoihin, ja luontoon kohdistuva paine väheni. Myös digitalisaatiosta voidaan saada ratkaisuja. Päättäväinen toiminta tuotanto- ja kulutusjärjestelmien muuttamiseksi perusteellisesti voi myös saada aikaan todellisen muutoksen.

EU:n pitkän aikavälin poliittiset tavoitteet esitetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, sen strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti unionin tilaa käsittelevässä puheessaan EU:n sitoutumisen näihin tavoitteisiin ja nosti ilmastotavoitteiden tasoa vieläkin korkeammalle. Tavoitteet on määrä saavuttaa oikeudenmukaisen siirtymän avulla asettamalla epätasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevat toimet samalle viivalle ilmastotavoitteiden kanssa.

Tulevat kuukaudet ovat kriittisiä elvytys- ja investointisuunnitelmien laatimiselle. Järjestämme näiden keskustelujen tueksi sarjan verkkokeskusteluja, joiden tavoitteena on tarjota asiantuntijoiden tietämystä ja pohdintoja suuren yleisön käyttöön.

Muutoksia tapahtuu tavalla tai toisella. Meidän on varmistettava, että jokainen tällä tiellä tekemämme päätös johtaa kestävään tulevaisuuteen.

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Haastattelu julkaistiin syyskuussa 2020 EEA:n uutiskirjeessä EEA Newsletter 03/2020

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Topics

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: european green deal
tallenna toimenpiteet