seuraava
edellinen
kohdat

Uutiset

Ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen torjunta Euroopassa parantaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien terveyttä ja hyvinvointia

Vaihda kieli
Uutiset Julkaistu 08.09.2020 Viimeksi muokattu 23.11.2020
4 min read
Photo: © Chanan Greenblatt on Unsplash
Ilmansaasteet ja melusaaste, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpöaallot, sekä vaarallisille kemikaaleille altistuminen aiheuttavat Euroopassa terveysongelmia. Huonolaatuinen ympäristö on osatekijänä 13 prosentissa kuolemista. Tämä käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaisemasta terveyttä ja ympäristöä koskevasta laajasta arvioinnista.

Terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan, kun painopisteeksi on noussut covid-19-pandemian torjunta. Pandemia on karu esimerkki ympäristön, yhteiskuntajärjestelmien ja terveyden välisistä monimutkaisista yhteyksistä.

Merkittävä osuus kaikesta tautitaakasta Euroopassa johtuu edelleen ihmisen toiminnasta aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Tämä käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen terveyttä ja ympäristöä käsittelevästä raportista ”Healthy environment, healthy lives; how the environment influences health and well-being in Europe”. Raportissa hyödynnetään kattavasti Maailman terveysjärjestön tietoja kuolemien ja tautien syistä ja korostetaan, että Euroopan ympäristön laatu on terveyden ja hyvinvoinnin määrittämisen kannalta keskeinen tekijä. Raportissa osoitetaan, miten yhteiskunnallinen huono-osaisuus, epäterveet elintavat ja väestömuutos Euroopassa vaikuttavat ympäristöterveydenhuoltoon ja ankarimmin heikoimmassa asemassa oleviin.

”Ympäristön tilan ja väestön terveyden välillä on selkeä yhteys. Kaikkien täytyy ymmärtää, että maapallosta huolehtiminen pelastaa sekä ekosysteemejä että ihmishenkiä, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien. Euroopan unioni on sitoutunut tähän toimintamalliin, ja uuden biodiversiteettistrategian, kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja muiden tulevien aloitteiden avulla olemme rakentamassa entistä kestävämpää ja terveempää Eurooppaa EU:n kansalaisille ja muille”, ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komission jäsen Virginijus Sinkevičius on todennut.

”Covid-19 on ollut jälleen yksi muistutus, joka on saanut meidät äkkiä tiedostamaan ekosysteemiemme ja terveytemme välisen suhteen sekä sen, että meidän on tunnustettava tosiasiat: elin-, kulutus- ja tuotantotapamme on ympäristölle haitallista, ja se vaikuttaa terveyteemme kielteisesti. Olemme vahvasti sitoutuneet suojelemaan kansalaistemme terveyttä ja maapalloamme. Pyrimme tähän muun muassa kestäviä ja terveellisiä elintarvikkeita edistävällä Pellolta pöytään -strategialla ja syöväntorjuntaa koskevalla eurooppalaisella suunnitelmalla”, terveysasioista ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komission jäsen Stella Kyriakides on puolestaan korostanut.

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtajan Hans Bruyninckxin mukaan Euroopan ympäristössä on tapahtunut parannuksia ja vihreän kehityksen ohjelmassa keskitytään selkeästi kestävään tulevaisuuteen. ”Raportti kuitenkin osoittaa, että yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi tarvitaan tehokkaita toimia, koska köyhyys nivoutuu usein huonoihin ympäristöolosuhteisiin ja heikkoon terveyteen. Näihin yhteyksiin on puututtava osana yhdennettyä toimintamallia, jonka tavoitteena on entistä osallistavampi ja kestävämpi Eurooppa.”

Keskeiset havainnot

  • Ilman saastuminen on Euroopassa edelleen suurimpia ympäristön terveydelle aiheuttamia uhkia. EU:ssa kuolee vuosittain ennenaikaisesti 400 000 ihmistä ilman saastumisen vuoksi. Toiseksi suurin uhka on melusaaste, joka on osallisena 12 000 ennenaikaisessa kuolemassa. Sitä seuraavat ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin lämpöaallot.
  • Saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta johtuva taakka vaihtelee Euroopassa, ja Euroopan itä- ja länsiosien maiden välillä on selkeitä eroja. Maakohtaisesti ympäristöstä aiheutuvia kuolemantapauksia on eniten Bosnia ja Hertsegovinassa (27 %) ja vähiten Islannissa ja Norjassa (9 %).
  • Yhteiskunnan huono-osaisilla yhteisöillä on tavallisesti vastuksinaan kolminkertainen taakka köyhyyttä, huonolaatuista ympäristöä ja terveysongelmia. Muita köyhemmät yhteisöt altistuvat usein muita korkeammille saastumisen tasoille, melulle ja korkeille lämpötiloille, ja jo olemassa olevat sairaudet lisäävät alttiutta ympäristöstä aiheutuville terveyshaitoille. Heikoimmassa asemassa olevien ympäristöolosuhteiden parantamiseksi tarvitaan Euroopassa kohdennettuja toimenpiteitä.
  • Ihmiset altistuvat jatkuvasti moninkertaisille riskeille, muun muassa ilman ja veden pilaantumiselle ja melusaasteelle sekä kemikaaleille. Ne yhdistyvät toisiinsa ja vaikuttavat joissakin tapauksissa yhtä aikaa terveyteen. Eurooppalaiset kaupungit ovat erityisen alttiita näille moninkertaisille uhkatekijöille, ja viher- ja vesialueille pääseminen on niissä vaikeampaa kuin muualla.
  • Käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitetään covid-19-pandemian ja ympäristöulottuvuuksien välisiä yhteyksiä. Covid-19-taudin aiheuttavan viruksen oletetaan siirtyneen eläimistä ihmisiin. Se on ennalta arvaamaton seuraus paineesta, joka luonnonjärjestelmiin kohdistuu kulutuksen lisääntymisen vuoksi. Ensimmäiset näytöt covid-19-epidemian vaikutuksesta yhteisöihin viittaavat siihen, että ilman saastuminen ja köyhyys voivat johtaa kuolleisuuden kasvuun. Raportissa tehdyn alustavan arvioinnin mukaan näiden vuorovaikutusten selkeyttämiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta.

Ratkaisuna toimintalinjojen tehokkaampi yhdistäminen ja viher- ja vesialueiden lisääminen

Raportissa korostetaan, että ympäristö- ja terveyspolitiikassa tarvitaan yhdennettyä toimintamallia, jotta voidaan puuttua ympäristöriskeihin, suojella heikoimmassa asemassa olevia ja hyödyntää kokonaisvaltaisesti etuja, joita luonto tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.

Terve luonto on keskeinen mekanismi kansanterveyden vaalimisessa, tautien vähentämisessä ja hyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ympäristön kannalta suotuisten ratkaisujen avulla terveys, yhteiskunta ja ympäristö saavat kolmoisvoiton. Kaupunkialueiden korkeatasoiset viher- ja vesialueet tukevat terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjoavat tilaa liikkumiseen, rentoutumiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Erityisesti niistä hyötyvät köyhät yhteisöt. Viher- ja vesialueet viilentävät kaupunkeja lämpöaaltojen aikana, alentavat tulvavesiä, vähentävät melusaastetta ja tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Covid-19-pandemian aikana monissa kommenteissa on pantu merkille, että etenkin kaupunkialueilla on alettu arvostaa uudella tavalla etuja, joita viher- ja vesialueiden käyttö tuo mielenterveydelle ja hyvinvoinnille.

EU:ssa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma muuttaa jyrkästi EU:n toimintapoliittisen ohjelman suuntaa. Siinä esitetään kestävä ja kokonaisvaltainen strategia, jolla parannetaan ihmisten terveyttä ja elämänlaatua, huolehditaan luonnosta eikä jätetä ketään jälkeen.

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage