Ympäristöasioista vastaavan komissaari Stavros Dimasin mukaan uimavesien korkea laatu on tärkeä asia eurooppalaisille ja ympäristölle, kuten vesistöjen kunto yleensäkin. Komissaari oli iloinen siitä, että uimavesien laatu on yhä parempi koko EU:n alueella.

Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtaja professori Jacqueline McGlade totesi puolestaan, että uimavesiraportin ja ympäristökeskuksen verkkopohjaisen karttapalvelun kaltaiset tiedonlähteet tarjoavat eurooppalaisille mahdollisuuden hankkia tietoa kotipaikkansa tai lomakohteensa uimaveden laadusta, mutta myös osallistua aktiivisemmin ympäristönsä suojelemiseen.

Uimavesien laatu parantunut jo useana vuonna peräkkäin

Joka kesä miljoonat eurooppalaiset suuntaavat kulkunsa uimarannoille nauttimaan auringon lämmöstä ja vilvoittelemaan puhtaassa uimavedessä. Jotta he osaisivat valita, mille rannalle kannattaa mennä, komissio julkaisee joka vuosi raportin rannikoiden ja sisämaan uimarantojen laadusta. Se perustuu tietoihin, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet alueensa uimarannoista. Tänä vuonna raportin laati Euroopan ympäristökeskus (EEA), jonka verkkosivuilla on myös karttoja ja yksityiskohtaisia taulukoita eri uimarannoista. 

Vuonna 2008 seurannan piiriin otettiin 75 uutta uimarantaa. Seurannan alaisia uimarantoja oli Euroopan unionissa vuonna 2008 yhteensä 21 400. Niistä kaksi kolmasosaa oli merenrantoja ja loput jokien ja järvien rantoja. Merenrannalla sijaitsevia uimapaikkoja on eniten Italiassa, Kreikassa, Ranskassa, Espanjassa ja Tanskassa. Saksassa ja Ranskassa on puolestaan eniten sisämaan uimarantoja.

Uimavesien laatu on kaiken kaikkiaan parantunut EU:ssa selvästi vuodesta 1990. Pakollisten arvojen (vähimmäislaatuvaatimusten) mukaisten rannikoilla sijaitsevien uimarantojen osuus kasvoi vuosina 1990−2008 80 prosentista 96 prosenttiin ja sisämaan uimarantojen vastaavasti 52 prosentista 92 prosenttiin. Vaatimusten mukaisten uimapaikkojen osuus kasvoi vuosien 2007 ja 2008 välisenä aikana sekä sisävesirannoilla (lisäys 1,1 prosenttiyksikköä) että merenrannoilla (lisäys 3,3 prosenttiyksikköä).

Uuden uimavesidirektiivin mukaista seurantaa 12 jäsenvaltiossa

Uimarannat ovat alueita, joilla uiminen on nimenomaan sallittu tai joilla käy perinteisesti suuri määrä uimareita ja joilla uimista ei ole kielletty.

Uimaveden laadun määrityksessä käytetään useita fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia muuttujia, joille on uimavesidirektiivissä[1] vahvistettu pakolliset arvot. Jäsenvaltioiden on noudatettava näitä pakollisia arvoja, mutta ne voivat myös asettaa tiukempia vaatimuksia tai muita ohjeellisia arvoja, jotka eivät ole sitovia.

Vuonna 2006 tuli voimaan uusi uimavesidirektiivi [2], jossa muuttujat ja seurantavaatimukset saatettiin ajan tasalle uusimman tieteellisen tiedon perusteella. Uudessa direktiivissä painotetaan enemmän yleisön mahdollisuutta saada tietoa uimarantojen laadusta. Jäsenvaltioilla on vuoteen 2015 asti aikaa saattaa uusi direktiivi kokonaan täytäntöön, mutta kaksitoista jäsenvaltiota (Suomi, Espanja, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Tanska, Unkari ja Viro) seurasivat uimarantojensa laatua jo uintikaudella 2008 uuden direktiivin vaatimusten mukaisesti.

Yhteyshenkilö:

• Barbara Helfferich: (+32-2) 298 20 10 tai (+32-4) 96 58 38 29 / Barbara.Helfferich at ec.europa.eu
• Gülçin Karadeniz: +45 33 36 71 72 tai +45 23 68 36 53 / gulcin.karadeniz at eea.europa.eu

Samasta aiheesta

• Raportti on saatavana osoitteessa http://www.eea.europa.eu/publications/quality-of-bathing-water-2008-bathing-season/
  
• WISE en
• Eye on Earth en