seuraava
edellinen
kohdat

Uutiset

EU:ssa tarvitaan tehokkaampia toimia kemiallisten torjunta-aineiden vaikutusten vähentämiseksi

Vaihda kieli
Uutiset Julkaistu 14.09.2023 Viimeksi muokattu 14.09.2023
3 min read
Tänään julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksen mukaan torjunta-aineiden käytöstä johtuva saastuminen aiheuttaa edelleen merkittäviä vaaroja ja haittoja ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tämä on yhä tilanne siitä huolimatta, että joissakin EU:n jäsenvaltioissa on edistytty torjunta-aineiden käytön vähentämisessä. Jotta unionin saasteettomuustavoitteet voidaan saavuttaa, on tehtävä vielä paljon nykyistä enemmän: tavoitteena on kemiallisten torjunta-aineiden ja tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Torjunta-aineiden laajamittainen käyttö on merkittävä saastelähde, joka pilaa vettä, maaperää ja ilmaa, vähentää biologista monimuotoisuutta ja johtaa tuholaisten torjunta-aineresistenssiin. Ihmisten altistuminen kemiallisille torjunta-aineille on yhteydessä kroonisiin sairauksiin, kuten syöpään sekä sydän-, hengitys- ja hermostosairauksiin.

EEA:n katsauksessa torjunta-aineiden vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja ekosysteemeihin Euroopassa esitetään yhteenveto tuoreista tiedoista siitä, miten kemialliset torjunta-aineet vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön. Katsauksessa tuodaan myös esiin hyviä toimintatapoja torjunta-aineiden käytön ja riskien vähentämiseksi kaikkialla Euroopassa. Se sisältää esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joiden avulla voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja hallita niihin liittyviä riskejä vaarantamatta elintarvikehuoltoa.

 

Mitä torjunta-aineiden käytöstä ja niiden vaikutuksista tiedetään?

Euroopan maataloudessa käytetään edelleen suuria määriä kemiallisia torjunta-aineita satojen varmistamiseksi, ja torjunta-aineiden myynnin määrä on pysynyt vakaana kymmenen viime vuoden aikana. Torjunta-aineita käytetään myös metsätaloudessa, teiden ja rautateiden varsilla sekä puistoissa, leikkikentillä ja puutarhoissa. Viimeksi mainittuja käyttävät etenkin ryhmät, jotka ovat torjunta-aineiden vaikutuksille kaikista alttiimpia — eli lapset, raskaana olevat naiset ja vanhukset.

Torjunta-aineiden myynti EU:n 27 jäsenvaltiossa pysyi vuosina 2011–2020 suhteellisen vakaana noin 350 000 tonnissa vuodessa.

Vuonna 2020 yhtä tai useampaa torjunta-ainetta havaittiin huolestuttavan rajan ylittävinä määrinä (riski ihmisten terveydelle) 22 prosentissa kaikista Euroopan jokien ja järvien seurantapaikoista. Maaperän pilaantumisen osalta 83 prosenttia vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa testatuista maatalousmaista sisälsi torjunta-ainejäämiä.

Torjunta-aineiden aiheuttama pilaantuminen on yksi merkittävimmistä biologisen monimuotoisuuden häviämisen aiheuttajista Euroopassa. Torjunta-aineiden käyttö on aiheuttanut erityisesti hyönteispopulaatioiden merkittävää vähenemistä, mikä uhkaa niiden kriittistä roolia elintarviketuotannossa etenkin useimpien hedelmä- ja vihanneskasvien pölyttäjinä.

Ihmiset altistuvat torjunta-aineille pääasiassa ravinnon, muun muassa elintarvikkeiden ja juomaveden, välityksellä sekä viettämällä aikaa alueilla, joilla torjunta-aineita käytetään. Maataloustyöntekijät altistuvat torjunta-aineille työpaikoillaan. Laajassa ihmisten biomonitorointitutkimuksessa, joka tehtiin vuosina 2014–2021 viidessä Euroopan maassa, havaittiin että 84 prosentilla tutkimukseen osallistuneista oli vähintään kahta torjunta-ainetta elimistössään.

Torjunta-ainepitoisuudet olivat johdonmukaisesti korkeammat lapsilla kuin aikuisilla. Lapset ovat myös erityisen herkkiä kemikaalien kielteisille terveysvaikutuksille. Kemiallisille torjunta-aineille altistuminen on yhteydessä useisiin vakaviin kroonisiin sairauksiin, kuten syöpään, sydän-, hengityselin- ja hermostosairauksiin sekä lasten kehityshäiriöihin.

 

Torjunta-aineiden käytön vähentämistavoitteen saavuttaminen

Vuonna 2020 Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiassa otettiin asetettiin kaksi torjunta-aineiden vähentämistavoitetta: kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niihin liittyvien vaarojen ja haittojen vähentäminen 50 prosenttia sekä tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käytön vähentäminen 50 prosenttia. Strategia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ja sen tavoitteena on tehdä Euroopan elintarvikejärjestelmistä oikeudenmukaisia, terveyttä edistäviä ja kestäviä. EEA:n katsauksessa kuitenkin todetaan, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää EU:n poliittisilta päättäjiltä ja jäsenvaltioilta ponnekkaampia toimia.

Euroopan komissio ehdotti hiljattain uutta asetusta torjunta-aineiden kestävästä käytöstä. Asetuksessa edellytettäisiin jäsenmaita asettamaan omat kansalliset vähennystavoitteensa ja varmistamaan, että kaikki maanviljelijät ja muut torjunta-aineiden ammattikäyttäjät ottavat käyttöön ympäristöystävällisiä tuhoojientorjuntajärjestelmiä, samoin kuin rajoittamaan torjunta-aineiden käyttöä herkillä alueilla, kuten kaupunkien viheralueilla ja suojelualueilla. EEA:n katsauksessa käsitellään mahdollisina toimenpiteinä myös torjunta-aineiden ammattikäyttäjien ja neuvojien kouluttamista, luomu- ja täsmäviljelyyn siirtymiseen kannustamista sekä tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden verottamista.

Katsauksessa todetaan, että on myös äärimmäisen tärkeää edistää siirtymistä vaihtoehtoisiin maatalousmalleihin, joissa maataloustuotantoon sovelletaan ekologisia malleja ja periaatteita, jotta riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista voidaan vähentää ja elintarviketurva säilyttää.

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: pesticides, chemicals, impacts of pesticides
tallenna toimenpiteet