Eurooppa ei ole valmistautunut nopeasti kasvaviin ilmastoriskeihin

Viime vuosina koettujen kaltaiset äärimmäiset helteet, kuivuus, maastopalot ja tulvat pahenevat Euroopassa jopa optimistisissa ilmaston lämpenemisestä tehdyissä skenaarioissa ja vaikuttavat elinoloihin koko mantereella. Euroopan ympäristökeskus on julkaissut ensimmäisen European Climate Risk Assessment (EUCRA) (eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin), jonka tarkoituksena on auttaa määrittelemään ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmaston kannalta herkkien alojen poliittiset painopisteet.

Arvioinnin mukaan eurooppalaiset politiikat ja sopeutumistoimet eivät pysy nopeasti kasvavien riskien tahdissa. Monissa tapauksissa asteittainen sopeutuminen ei riitä. Koska monet toimenpiteet ilmastokestävyyden parantamiseksi vaativat paljon aikaa, voidaan tarvita kiireellisiä toimia myös sellaisten riskien osalta, jotka eivät ole vielä kriittisiä.

Jotkin alueet Euroopassa ovat monien ilmastoriskien kriisipesäkkeitä. Etelä-Eurooppaa uhkaavat erityisesti maastopalot sekä kuumuuden ja veden niukkuuden vaikutukset maataloustuotantoon, ulkona tehtävään työhön ja ihmisten terveyteen. Tulvat, eroosio ja meriveden tunkeutuminen uhkaavat Euroopan matalia rannikkoalueita, myös monia tiheästi asuttuja kaupunkeja.

Uusi analyysimme osoittaa, että Euroopalla on edessään kiireellisiä ilmastoriskejä, jotka kasvavat nopeammin kuin yhteiskuntamme valmiudet vastata niihin. Yhteiskuntiemme sietokyvyn varmistamiseksi eurooppalaisten ja kansallisten päättäjien on toimittava nyt vähentääkseen ilmastoriskejä sekä nopeilla päästövähennyksillä että vahvoilla sopeutumispolitiikoilla ja -toimilla.

Leena Ylä-Mononen
EEA:n toiminnanjohtaja

Monet ilmastoriskit Euroopassa edellyttävät kiireellisiä toimia heti

Arvioinnissa yksilöidään 36 suurta ilmastoriskiä Euroopassa viidessä kattavassa ryhmässä: ekosysteemit, elintarvikkeet, terveys, infrastruktuuri sekä talous ja rahoitus. Yli puolet raportissa yksilöidyistä merkittävistä ilmastoriskeistä edellyttää lisätoimia heti, ja kahdeksan niistä on erityisen kiireellisiä. Sellaisia ovat ekosysteemien säilyttäminen, ihmisten suojeleminen kuumuudelta, ihmisten ja infrastruktuurin suojeleminen tulvilta ja maastopaloilta sekä eurooppalaisten solidaarisuusmekanismien, kuten EU:n solidaarisuusrahaston, elinvoimaisuuden turvaaminen.

Ekosysteemit: Lähes kaikki riskit ekosysteemiryhmässä edellyttävät kiireellisiä toimia tai lisätoimia, ja meri- ja rannikkoekosysteemeihin kohdistuvien riskien arvioidaan olevan erityisen vakavia. EEA:n raportissa muistutetaan, että ekosysteemit palvelevat ihmisiä monin tavoin, ja siksi nämä riskit voivat heijastua myös muille aloille, kuten elintarvikkeisiin, terveyteen, infrastruktuuriin ja talouteen.

Elintarvikkeet: Kuumuuden ja kuivuuden aiheuttamat riskit kasvintuotannolle ovat jo kriittisellä tasolla Etelä-Euroopassa, mutta myös Keski-Euroopan maat ovat vaarassa.  Erityisesti suuriin alueisiin vaikuttava pitkittynyt kuivuus muodostaa merkittävän uhan viljantuotannolle, elintarviketurvallisuudelle ja juomaveden saannille. Yhtenä ratkaisuna edes osittainen siirtyminen eläinpohjaisista proteiineista kestävästi kasvatettuihin kasvipohjaisiin proteiineihin vähentäisi veden kulutusta maataloudessa ja riippuvuutta tuontirehusta.

Terveys: Kuumuus on vakavin ja kiireellisin ilmastoriskitekijä ihmisten terveydelle. Suurimmassa vaarassa ovat tietyt väestöryhmät, kuten äärimmäiselle kuumuudelle altistuvat ulkotyöntekijät, vanhukset ja ihmiset, jotka asuvat huonosti rakennetuissa asunnoissa, alueilla, joilla on voimakas kaupunkisaarekeilmiö tai riittämättömät jäähdytysmahdollisuudet. Monet keinot vähentää ilmastoon liittyviä terveysriskejä ovat perinteisten terveyspolitiikkojen, kuten kaupunkisuunnittelun, rakennusstandardien ja työlainsäädännön, ulkopuolella.

Infrastruktuuri: Useammin toistuvat ja äärimmäiset sääilmiöt lisäävät riskejä Euroopan rakennetussa ympäristössä ja kriittisissä palveluissa, kuten energia-, vesi- ja liikennepalveluissa. Vaikka rannikoiden tulvariskejä on hallittu Euroopassa suhteellisen hyvin, merenpinnan nousu ja muutokset myrskyjen luonteessa voivat vaikuttaa tuhoisasti ihmisiin, infrastruktuuriin ja taloudelliseen toimintaan. Etelä-Euroopassa helle ja kuivuus aiheuttavat huomattavia riskejä energian tuotannolle, siirrolle ja kysynnälle. Myös asuinrakennukset on mukautettava lisääntyvään lämpöön.

Talous ja rahoitus: Euroopan talouteen ja rahoitusjärjestelmään kohdistuu monia ilmastoriskejä. Ilmaston ääri-ilmiöt voivat esimerkiksi nostaa vakuutusmaksuja, uhata omaisuutta ja asuntolainoja sekä lisätä julkisia menoja ja lainakustannuksia. EU:n solidaarisuusrahaston elinkyky on jo nyt vakavasti uhattuna viime vuosien kalliiden tulvien ja maastopalojen vuoksi. Ilmastovaikutusten paheneminen voi myös kasvattaa aukkoja yksityisissä vakuutuksissa ja tehdä pienituloisista kotitalouksista entistä haavoittuvampia.

Tiiviimpi yhteistyö on avainasemassa

EU ja sen jäsenvaltiot ovat edistyneet huomattavasti ilmastoriskien ymmärtämisessä ja niihin varautumisessa. Kansallisia ilmastoriskien arviointeja käytetään yhä useammin sopeutumispolitiikan kehittämisessä. Yhteiskunnallinen valmius ei kuitenkaan riitä, koska politiikan täytäntöönpano on jäänyt jälkeen riskitasojen nopeasta kasvusta. 

Useimpien raportissa yksilöityjen suurten ilmastoriskien katsotaan kuuluvan yhteisesti EU:lle, sen jäsenvaltioille tai muille hallintotasoille. Euroopan ympäristökeskuksen raportissa korostetaan, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä ja otettava mukaan myös alue- ja paikallistaso, kun tarvitaan kiireellisiä ja koordinoituja toimia, jotta ilmastoriskejä voidaan käsitellä ja vähentää Euroopassa.

Euroopan ympäristökeskuksen raportissa yksilöityihin suuriin ilmastoriskeihin liittyy edelleen monia puutteita tietämyksessä. Raportin mukaan EU voi olla avainasemassa, kun pyritään parantamaan ymmärrystä ilmastoriskeistä ja riskinomistajuudesta sekä siitä, miten niihin voidaan puuttua lainsäädännön, asianmukaisten hallintorakenteiden, seurannan, rahoituksen ja teknisen tuen avulla. Tällainen uusi tieto olisi myös tärkeä panos Euroopan ilmastoriskien arvioinnin jatkotoimia varten.