seuraava
edellinen
kohdat

Article

Ympäristön muutos: ihmisiin ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia lievennetään tiedon avulla

Vaihda kieli
Article Julkaistu 18.09.2018 Viimeksi muokattu 11.05.2021
5 min read
Photo: © Miroslav Milev, Environment & Me /EEA
Ympäristöpoliittinen päätöksenteko ei ole helppo tehtävä. Eurooppalaiset haluavat nauttia eduista, joita hyvin toimiva talous tarjoaa. Toisaalta elämäntapavalinnoista aiheutuu merkittäviä ympäristö- ja terveyskustannuksia. Parhaiden poliittisten vaihtoehtojen tunnistamiseksi on olennaisen tärkeää ymmärtää, miten luonto, talous ja ihmisten terveys toimivat yhdessä kokonaisuutena. Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan päätöksentekoa tarjoamalla juuri tällaista tietoa.

Euroopan ympäristökeskus seuraa Euroopan ympäristön keskeisiä muutoksia ja esittää havaintonsa päätöksenteon tueksi. Arviointityömme vaihtelee alakohtaisista analyyseista systeemisiin selvityksiin, jotka kattavat sekä aiemmat suuntaukset että ennusteet, joissain tapauksissa jopa vuoteen 2100 saakka. Yleiset päätelmät ovat selkeät: 1970-lukuun verrattuna eurooppalaisilla on nykyisin käytössään puhtaampaa ilmaa ja vettä, ja talous on entistä ympäristöystävällisempää.  Kierrätysaste ja uusiutuvan energian osuus kulutuksesta kasvavat. Näistä merkittävistä saavutuksista huolimatta kokonaistilanne on edelleen kestämätön. Luonnonvarojen lisääntyvä käyttö, ilmastonmuutos ja saasteiden kertyminen luontoon heikentävät kaikki planeettamme terveyttä ja omaa hyvinvointiamme.

Haaste on sinällään hyvin yksinkertainen: taloudellinen toiminta tuottaa monia etuja, mutta samalla luontoon päästetään saasteita ja uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja hävitetään. Saasteet voivat vahingoittaa elämää ja terveyttämme. Lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, miten monimutkaisia asioita Euroopan ympäristöpoliittisiin keskusteluihin perimmiltään liittyy. Kaikkiin toimintavaihtoehtoihin liittyy vaihtoehtoiskustannus siten, että se hyödyttää toisia yhteisöjä, kun taas toisten on pakko sopeutua. Esimerkiksi siirtyminen puhtaampiin energialähteisiin voi vähentää saastumista ja edistää uusiutuvan energian alaa, mutta se voi myös johtaa työpaikkojen menetyksiin kaivosteollisuusyhteisöissä.

Saastuttaja maksaa -periaate

Euroopan unionilla on maailman tiukimpia ympäristönormeja, ja se on puuttunut monimutkaisiin ympäristöongelmiin laajoilla lainsäädäntökokonaisuuksilla. Tällaisia lakeja ovat muun muassa kohdennetut direktiivit, joilla vaikutetaan ilmanlaatuun, yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja luonnonsuojeluun, sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja kiertotaloutta koskevat laaja-alaiset paketit.

Euroopan unionin ympäristöpolitiikan keskiössä on saastuttaja maksaa ‑periaate. Periaate sisältyy muodollisesti EU:n Rooman sopimukseen, ja sitä toteutetaan lukuisilla eri toimenpiteillä, muun muassa verotuksellisilla välineillä, kuten tiettyjä ajoneuvoja koskevilla tiemaksuilla tai vihreämpiin valintoihin kannustavilla ympäristöveroilla.

Aina ei kuitenkaan ole helppoa määrittää, keitä saastuttajat ovat ja kuinka paljon vahinkoa kukin saastuttaja aiheuttaa. Lisäksi on ratkaistava, miten määritetään, paljonko kunkin saastuttajan on maksettava.

Joissakin tapauksissa saastelähteistä on olemassa yksityiskohtaisia tietoja. Esimerkiksi Euroopan päästörekisterissä on tietoja saasteista, joita pääsee ympäristöön yli 30 000 teollisuuslaitoksesta ympäri Eurooppaa. Toisinaan saasteet ovat peräisin hajakuormituslähteistä, kuten liikenteestä ja maataloudesta. Tosiasiassa kaikki resursseja, myös energiaa, kuluttava taloudellinen toiminta vaikuttaa ympäristöön. Ja viime kädessä jokainen hyötyy jollain lailla talouden tarjoamista hyödykkeistä ja palveluista. Näin ollen jokainen meistä on saastuttaja. Yksilölliset vaikutukset ympäristöön kuitenkin vaihtelevat: ne riippuvat jokaisen ruokavaliosta ja asuinympäristömme tarjoamista liikenne- ja asumiskäytännöistä sekä julkisista järjestelmistä (kuten mahdollisuudesta käyttää uusiutuvia energialähteitä, kierrätyspisteitä ja liikennejärjestelmiä).

Kuka vastaa kustannuksista?

Luontoon päästetyt saasteet voivat muuttaa muotoaan ja koostumustaan, liikkua ympäriinsä, kertyä luontoon, päästä ravintoketjuun ja vaikuttaa ihmisten terveyteen. Esimerkiksi ilmakehään kaasuna päästetty elohopea[1] voi kulkea tuulten mukana ja myöhemmin saostua veteen. Vedessä se voi imeytyä vesikasveihin ja joutua eläinten elimistöön ja kertyä ravintoketjussa edetessään siten, että se päätyy lopulta lautasillemme. Voi kestää satoja vuosia, ennen kuin jotkin saasteet ”häviävät” tai saostuvat paikkoihin, joissa ihmiset eivät enää voi altistua niille.

Itse asiassa se, missä määrin saastuminen vaikuttaa terveydentilaamme, riippuu altistuksesta, eli siitä, kuinka paljon, miten pitkään ja millä lailla altistumme saasteille. Asuminen saastuneessa kaupungissa, jossa on paljon ilman epäpuhtauksia, ja saastuneen veden juominen päivittäin, voivat lyhentää elinajanodotetta merkittävästi. Siihen vaikuttavat myös ikään ja terveydentilaan liittyvä alttius. Jos esimerkiksi terve nuori aikuinen altistuu lyhyeksi ajaksi erittäin pienelle annokselle kemiallista saastuttajaa, terveysvaikutus voi olla mitätön, mutta kehittyvälle sikiölle vastaava altistuminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia.

Vaihtelevista altistumis- ja alttiustasoista riippumatta ympäristön pilaantumisesta johtuvat kustannukset ovat hyvin todellisia, ilmastonmuutoksen vaikutukset mukaan luettuina. Arviomme osoittavat, että yksi ainoa ilman epäpuhtaus (eli pienhiukkaset, PM2.5) aiheuttaa noin 400 000 eurooppalaisen ennenaikaisen kuoleman joka vuosi. Saasteiden kertyminen luontoon, kuten muovin kertyminen meriin, ja resurssien liiallinen käyttö samoin kuin elinympäristön fysikaaliset muutokset aiheuttavat merkittäviä vahinkoja ja muutoksia, jotka vaikuttavat kokonaisiin ekosysteemeihin. Jotkin näistä vahingoista ovat peruuttamattomia. Säähän ja ilmastoon liittyvien ääri-ilmiöiden on raportoitu aiheuttaneen Euroopassa yli 450 miljardin euron taloudelliset menetykset ajanjaksolla 1980–2016. Tulvat aiheuttivat näistä vahingoista 40 prosenttia ja myrskyt 25 prosenttia. Vakuutuksella katettiin vahingoista vain vähän yli kolmannes.

Tätä taustaa ajatellen me kaikki vastaamme kustannuksista jossain määrin. Sitä paitsi suurimmat saastuttajat eivät välttämättä vastaa korkeimmista kustannuksista. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, ja jotkin maat, joilla on vähiten kasvihuonekaasupäästöjä, joutuvat kärsimään eniten merenpinnan kohoamisesta. Kaupunkiväestö taas altistuu muita enemmän ensisijaisesti liikenteestä johtuvien ilman epäpuhtauksien suurille pitoisuuksille. Jopa samassa kaupungissa pääteiden varsilla asuvat yhteisöt altistuvat yleensä enemmän ilman epäpuhtauksille ja melusaasteelle kuin ne, jotka asuvat lähellä viheralueita. Vastaavasti tulvatasangoilla elävät yhteisöt ovat alttiimpia tulvavahingoille, samoin kuin vanhukset ja lapset ovat alttiimpia helleaaltojen vaikutuksille. Sitä vastoin ihmiset, joiden ympäristö on puhtaampaa, saavat suuremmat terveyshyödyt. Sosiaalinen eriarvoisuus[2]  onkin otettava huomioon arvioitaessa eri yhteisöjen altistumista saastuneelle tai puhtaalle ympäristölle.

Myös tulevat sukupolvet vastaavat meidän valintojemme ja toimiemme kustannuksista. Vaikka kaikki päästöt lopetettaisiin tänään, osa luontoon päästetyistä saasteista säilyy luonnossa ja keskilämpötilat nousevat edelleen, ennen kuin ne vakiintuvat. Vaikutukset tuntuvat vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja.

Kaikki nämä näkökohdat edellyttävät välittömiä vaikeita poliittisia valintoja. Jotta Euroopan unioni voisi valita parhaan toimintatavan, Euroopan ympäristökeskuksen arvioinneissa käsitellään vaikeita kysymyksiä, kuten sitä, mitä tapahtuu, minkä vuoksi se tapahtuu, kuka siitä kärsii, mikä on tilanne tulevaisuudessa ja miten tilannetta voidaan parantaa. Tieto auttaa päätöksentekijöitä valitsemaan kaikkein kestävimmän ratkaisun ja antamaan lisätukea eniten kärsiville.

 Hans Bruyninckx

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Pääkirjoitus on julkaistu 15. kesäkuuta 2018 EYK:n uutiskirjeen numerossa 2018/2.


[1] Euroopan ympäristökeskus julkaisee myöhemmin vuonna 2018 raportin elohopeasta ympäristössä.

[2] Euroopan ympäristökeskus laatii parhaillaan sosiaalista eriarvoisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevaa arviointia, joka on tarkoitus julkaista myöhemmin vuonna 2018.

 

 

 

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Tagit

tallenna toimenpiteet