All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
YMPÄRISTÖVEROT
Täytäntöönpano ja ympäristövaikuttavuus
ESIPUHE
Ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen tarkasteluun ja arviointiin liittyvä EEA:n työ vauhdittui alkuvuonna 1996 kun Euroopan parlamentin ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunta pyysi EEA:ta laatimaan nopeasti katsaukset sekä ympäristöveroista että vapaaehtoisista ympäristösopimuksista.
EEA:n toiminta-ajatus sisältää oikealle kohderyhmälle suunnatun tiedon välittämisen oikeaan aikaan. Tämä raportti ympäristöveroista on suunnattu päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle, ja sen julkaiseminen on ajoitettu tapahtumaan yhtä aikaa komissiossa tekeillä olevan tiedonannon kanssa, joka käsittelee jäsenvaltiossa käytettäviä ympäristöveroja. Raportti vapaaehtoisista sopimuksista julkaistaan vuoden 1996 loppupuolella.
Molemmat raportit ovat esimerkkejä ympäristökeskuksen nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä käsittelevistä raporteista, joiden tarkoituksena on tuottaa ajanmukaisia tietoja ympäristöpolitiikasta käytäviin keskusteluihin. Raporttien on tarkoitus olla helposti saatavilla, jotta ne edistävät Euroopan kansalaisien osallistumista ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon ja täydentävät parlamentaarikkojen pyytämää ennakkokuulemismenettelyä.
Ympäristöveroista on jo kirjoitettu paljon varsinkin OECD:n, Pohjoismaiden neuvoston ja Euroopan komission taholta ja EEA pyrkii antamaan lisäarvoa jo tehdylle työlle. Tässä lyhyessä raportissa keskitytään siksi ympäristöverojen vaikuttavuuteen ympäristön kannalta, poliittisiin esteisiin ja verojen toimeenpanon ratkaisuihin. Siinä yritetään myös painottaa muiden kuin energiaverojen arvoa ja sen tulisi olla muidenkin kuin asiantuntijoiden saatavilla.
Ympäristöverojen yksi tärkeimmistä eduista on, että ne oikaisevat vääriä hintasignaaleja markkinoilla sisällyttämällä saastumisen kustannukset ja muut ympäristökustannukset hintoihin. Tämä menettely korjaa hintoja ja toteuttaa saastuttaja maksaa - periaatetta. Neuvosto tunnusti tämän vihreiden verojen edun ympäristöasiainneuvoston 12. joulukuuta 1991 tekemässä päätöslauselmassa, jotka koskivat yhteisön kantaa vuonna 1992 pidettyä Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssia varten:
"Jotta taloudelliset voimavarat voidaan jakaa uudelleen kestävän kehityksen saavuttamiseksi, tulisi sosiaali- ja ympäristökulut sisällyttää täysimääräisesti taloudelliseen toimintaan niin, että ulkoiset ympäristökustannukset otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että ympäristökustannusten ja muiden luonnonvarojen kestävään hyödyntämisen liittyvien ja toimittajamaan maksamien kustannusten tulisi heijastua taloudellisessa toiminnassa. Talous- ja veropoliittiset ohjauskeinot voisivat olla niitä toimenpiteitä, joilla tähän tavoitteeseen päästään".
Sittemmin ympäristöverojen käyttö on yleistynyt, mutta niitä voitaisiin käyttää laajemminkin. Toivomme, että tämä raportti edistää tätä aluetta koskevan politiikan kehittämistä ja arviointia. Jotta kestävän kehityksen vaatimat rakenteelliset muutokset saataisiin aikaan, tarvitaan entistä kattavampia veropoliittisia uudistuksia, jotka edistävät 'hyviä' seikkoja kuten työllisyyttä ja hillitsevät 'pahoja' kuten saastumista ja ympäristön pilaantumista.
Ympäristöverotuksen edistymiseksi vaaditaan kuitenkin muutoksia Euroopan Unionin tasolla veropoliittisten toimenpiteiden, sisämarkkinoiden ja avainalueiden kuten energian, liikenteen ja maatalouden välisen yhdenmukaisuuden ja yhteensopivuuden lisäämiseksi. Lisäksi olisi oltava helpompaa saada veropoliittisille toimenpiteille enemmistön kannatus, ja tähän hallitustenvälinen konferenssi voi tarjota mahdollisuuden.
Euroopan ympäristökeskus on tuottanut tämän raportin Paul Ekinsin (Tulevaisuusfoorumi, Yhdistynyt kuningaskunta), Mikael Skou Andersenin (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja Hans Vosin (DHV ympäristö ja infrastruktuurit, Alankomaat) laatimien alustavien luonnosten pohjalta. Hankkeen koordinoijana on toiminut Teresa Ribeiro (projektipäällikkö). David Gee ja Kai Schlegelmilch avustajanaan Keimpe Wieringa ovat laatineet merkittäviä lisäyksiä ja muokanneet tekstiä.
(University College Dublin) ja Knut Alfsen (Norjan tilastotoimisto) - sekä Jos Delbeke (pääosasto - DG XI), Jean-Philippe Barde (OECD) ja Euroopan parlamentin ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan sihteeristön edustajat. Teknisinä neuvonantajina toimivat lisäksi EEA:n kansallisten keskusten EIONET-ryhmä ja Klaus Thostrup (DG XXI).
Kiitän EEA:n projektiryhmää ja muita hankkeeseen osallistuneita heidän panoksestaan tämän raportin erittäin nopeasta toimittamisesta.
Domingo Jiménez-Beltrán
Toimitusjohtaja
YHTEENVETO
Tärkeimmät päätelmät
Mahdollisten kielteisten vaikutusten vähentäminen voidaan varmistaa yllä mainituin toimenpitein kuten viimeaikaiset kokemukset Skandinaviasta osoittavat. Maiden kokonaiskilpailukyky saattaa kasvaa, jos käytetään hyvin suunniteltuja veroja, jotka edistävät innovaatiota ja rakennemuutoksia, vaikka viimeksi mainittu onkin epävarmaa.
Nämä ovat Euroopan ympäristökeskuksen (EEA:n) Euroopan parlamentin toimeksiannosta laatiman ympäristöveroja koskevan raportin tärkeimmät päätelmät. Kertomus luo katsauksen ympäristöveroja koskeviin keskeisiin kysymyksiin ja keskittyy varsinkin niiden ympäristövaikuttavuuteen ja toimeenpanon tiellä oleviin poliittisiin esteisiin. Kertomuksessa annetaan vain esimerkkejä ympäristöveroista; kattavampia katsauksia on saatavissa OECD:ltä (1995).
Tärkeimmät näkökohdat
Miksi ympäristöveroja?
Tärkeimmät syyt ympäristöverojen käyttämiseksi ovat seuraavat:
Ympäristöverolajit
Ympäristöverojen tehokkuuden mittaamisen helpottamiseksi verot on luokiteltu kolmeen pääryhmään niiden päätavoitteiden mukaan:
Monissa tapauksissa on käytössä näiden kolmen toiminnon yhdistelmä. Ympäristöverot ovat yleisesti ottaen muuttuneet 1960- ja 1970-lukujen kulut kattavista maksuista kannustinveroiksi ja veropoliittisiksi ympäristöveroiksi 1980- ja 1990-luvuilla, ja viime aikoina ne on liitetty osaksi 'vihreitä verouudistuksia', joissa 'pahojen', kuten saastuttamisen, verotus korvaa 'hyvien', kuten työn, verotusta.
Ketkä käyttävät ympäristöveroja?
Ympäristöverotuksen (tässä jaettuna energiaveroihin ja muihin ympäristöveroihin) nykykehitys voidaan tiivistää seuraavasti:
Tehoavatko ympäristöverot?
Taulukko 1 esittelee lyhyesti ympäristöveroja koskevien tutkimusten selvityksen ja laadullisen arvioinnin tuloksia. Tärkeimmät johtopäätökset ovat seuraavat:
Lisäksi veroilla voi olla moninaisia ympäristövaikutuksia ja niistä voi olla toissijaista hyötyä, joka voi edistää toimenpiteitä neljällä tärkeällä politiikan alueella, joita ovat ympäristö, innovaatio ja kilpailukyky, työllisyys ja verotusjärjestelmä.
Taulukko 1: Yhteenveto eräiden ympäristöverojen arvioinnista
Ohjauskeino | Ympäris- tövaikutus |
Kannustin -vaikutus |
Huomioita kokonaisvaikuttavuudesta |
---|---|---|---|
Veropoliittiset ympäristöverot | |||
Rikkivero (S) | +++ | +++ | Polttoaineiden keskimääräinen rikkipitoisuus laski huomattavasti (40 %) 2 vuodessa ja rikkipäästöt vähenivät merkittävästi. Vaikka kyseessä on veropoliittinen ympäristövero, sen kannustinvaikutus oli suuri luultavasti korkean veroasteen vuoksi. |
CO2-vero (S) | ?/+ | ? | Siirtyminen kaukolämmössä fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin kahden vuoden aikana; yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon kilpailukyky kasvoi. |
CO2-vero (N) | ++ | ? | Osittaiset analyysit osoittavat joitain vaikutuksia kuten CO2-kokonaispäästöjen vähentymisen 3-4 %:lla 2-3 vuodessa kun sitä ennen päästöt olivat kasvussa. |
Kotimaan lentojen vero (S) | + | ? | Jonkin verran vaikutusta yhden lentoyhtiön polttokammioiden vaihto-ohjelman nopeuttamiseen ja päästöihin yleisesti ottaen 1-3 vuoden aikana. |
Jätemaksu (DK) | ++ | ? | Selvitys käynnissä; purkujätteiden uudelleenkäytön erittäin merkittävä kasvu 12 %:sta 82 %:iin 6-8 vuoden aikana; jätteiden tuotannon väheneminen; veroaste lähes kaksinkertaistaa jätteenkäsittelykustannukset. |
Kannustinmaksut | |||
Lyijyttömän polttoaineen veroporrastus (S) | +++ | +++ | Veroporrastus vaikutti merkittävästi lyijyä sisältävän polttoaineen syrjäytymiseen 5-7 vuodessa, porrastus on ilmeisesti kattanut lyijyttömän polttoaineen tuotannon ylimääräiset kustannukset, kannustinvaikutus suuri. |
'Puhtaamman' diesel-polttoaineen veroporrastus (S) | +++ | +++ | Veroporrastus kasvatti suuresti tiukempien ympäristönormien mukaisen 'puhtaamman' diesel-polttoaineen markkinaosuutta 3-4 vuodessa. Kyseisten polttoaineiden verohelpotukset tarjoavat vahvan kannustimen, sillä niiden tuotantokustannukset alenivat tavanomaisten polttoaineiden tuotantokustannuksia matalammalle tasolle. |
Myrkyllisten jätteiden maksu (D) | ++ | ++ | Jätteen syntyminen vähentynyt ainakin 15 % 2-3 vuodessa, minkä vuoksi jätteenpolttolaitosten kapasiteettia vähennettiin. |
Nox -maksu (S) | +++ | +++ | Maksun muoto ja veroaste kannustivat seurannan ja ehkäisevien toimenpiteiden käyttöönottoon asianomaisissa laitoksissa ja NOx-päästöt vähenivät 35 % 2 vuodessa; lupapolitiikan onnistunut tiukentaminen. |
Lannoitemaksu (S) | + | ? | Yksi maatalousuudistuspolitiikan tekijä, jonka ansiosta keinolannoitteiden käyttö väheni 5-10 vuoden aikana. |
Veden saastumismaksu (F) | + | +0 | Veropalkkiojärjestelmällä ja alakohtaisilla sopimuksilla on saattanut olla joitain myönteisiä ympäristövaikutuksia 10-12 vuoden aikana; maksutulot ovat vaatimattomat. |
Veden saastumismaksu (D) | + | + | Myönteinen vaikutus pienempiä päästöjä koskevien lupien hakemiseen ja myöntämisen. Ilmoittaminen maksusta hyvissä ajoin nopeutti jätevedenkäsittelylaitosten rakentamista. |
Kulut kattavat maksut | |||
Veden saastumismaksu (NL) | +++ | + | Maksusta kertyneillä varoilla lisättiin nopeasti käsittelykapasiteettia; vaikka verokannustin oli alhainen, tulojen käyttäminen vedenkäsittelykapasiteetin lisäämiseen paransi veden laatua huomattavasti 10-15 vuoden aikana. |
Kotitalouksien jätemaksu (NL) | + | ?/+ | Kotitalouksien jätehuoltokustannusten oikeudenmukaisempi jako; vaihtelevat maksut ovat saattaneet kannustaa jätteen syntymisen vähentämistä (10-20 % vähemmän jätettä/henkilö). |
Kulut kattavat maksut: erityistarkoituksiin varatut maksut | |||
Paristomaksut (S) | ++ | 0 | Maksu tekee lyijyparistojen kierrättämisen mahdolliseksi; keräysaste oli 95 % vuonna 1993 (60 % vuonna 1989); vaikutus muiden paristojen kohdalla on vielä epäselvä. |
Lentokonemelumaksu (NL) | + | 0 | Tyydyttävä varojen kertymisen kannalta; maksulla katettiin ääneneristystoimenpiteitä lentokentän läheisyydessä. |
Selitykset:
+/++/+++= vaikutus pieni/keskinkertainen/suuri
0 = ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
? = vaikutus tuntematon
Poliittiset esteet
Ympäristöverojen, varsinkin energiaverojen, käyttöönotolle on monia merkittäviä poliittisia esteitä:
Tämän raportin mukaan useimmat toimeenpanon esteet voidaan voittaa
Yhteensopivuus Euroopan Unionin tasolla ja yksimielisten päätösten edellyttäminen on otettava käsiteltäväksi.
Hyvin suunnitellut verot voivat parantaa maiden kokonaiskilpailukykyä sillä ne voivat edistää innovaatiota ja mahdollisesti rakennemuutoksia.
Suositukset
1. Ympäristöverotuksen laajempi käyttö
Vaikka tuotanto- ja kulutusmallien muuttamisen tarve on yleisesti hyväksytty vuonna 1992 pidetyn Rion huippukokouksen jälkeen, on EEA:n viidennen toimintaohjelman uudelleentarkastelua varten vuoden 1995 lopussa julkaisemassa kertomuksessa 'Ympäristö Euroopan Unionissa vuonna 1995' päätelty, että kolme vuotta viidennen toimintaohjelman julkaisemisen jälkeen "...useimmat tuotanto- ja kulutustavat ovat säilyneet ennallaan...". Ympäristöverot muiden toimenpiteiden kanssa voivat auttaa saamaan aikaan kyseiset rakennemuutokset korjaamalla hintasignaaleja ja markkinoiden vääristymiä. Niitä tulisi siksi käyttää enemmän.
Ympäristöverojen käyttöä voidaan lisätä kolmella eri tavalla:
2. Huolellinen suunnittelu ja toteutus
Ympäristöverotuksen hyödyt ja mahdollisuudet sen käytön laajentamiseen ovat huomattavat, mutta hyötyjen saavuttaminen käytännössä vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Alla olevassa taulukossa on lyhyesti kerrottu eräistä seikoista, jotka tulisi ottaa huomioon jotta ympäristöverotuksen toimeenpano onnistuisi.
3. Enemmän ja parempaa arviointia
Vaikka ympäristöverotuksen teoreettinen arviointi on hyvin kehittynyt alue, kyseisistä veroista saatujen kokemusten riittävä arviointi on vielä suhteellisen harvinaista. Näin ollen päätöksentekoa voi haitata erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta kertovan palautetiedon puute. Tämän tilanteen korjaaminen vaatii arviointien lisäämistä, luotettavan tiedon parempaa saatavuutta ja toimenpidekokonaisuuksiin sisältyviä arviointimenetelmiä. OECD on tunnustanut tarpeen liittää arviointi verotuksen suunnitteluun ja sopinut metodologisista ohjeista taloudellisten keinojen arvioimiseksi. (OECD 1996, tulossa)
4. Enemmän erityisesti toimenpidekokonaisuuksiin ja ulkoisiin kustannuksiin kohdistuvaa tutkimusta
Ympäristöverot toimivat usein parhaiten osana toimenpidekokonaisuutta, joka kohdistuu yhteen (tai useampaan) ympäristöongelmaan, mutta useiden toimenpiteiden vuorovaikutus on silloin monimutkaista. Lisäselvitykset ja näiden ongelmien ymmärtäminen voisi olla suureksi avuksi tulevan politiikan muotoilemisessa. Erityisen hyödyllistä olisi luoda erilaisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuksien kehykset ympäristöongelmien luokittelun mukaisesti.
Lopuksi ympäristöverojen suunnittelun parantamiseksi tarvitaan tutkimusta sellaisilla aloilla kuin taloudellinen mallintaminen ja ulkoisten kustannusten arviointi varsinkin mitä tulee niiden jakamiseen liittyviin seikkoihin.
Lisää tutkimusta tarvitaan selvästi, mutta jo nyt tiedetään tarpeeksi ympäristöveropolitiikan huomattavasti edelleenkehittämiseksi.
Tarkistuslista ympäristöverotuksen toimeenpanemiseksi
|
Esipuhe
Yhteenveto
Johdanto
Miksi ympäristöveroja?
Ympäristöverolajit
Ketkä käyttävät ympäristöveroja?
Tehoavatko ympäristöverot?
Toimeenpano: esteitä ja ratkaisuja
Toimenpide- ja tutkimussuosituksia
I liite: verotuksen yleinen kehitys 1970-1990
II liite: yhteenveto tarkastelluista veroista
III liite: eräitä muita ympäristöveroja kuin energiaverot
For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/publications/92-9167-000-6-sum/page001.html or scan the QR code.
PDF generated on tiistai 12. marraskuuta 2024, 00.18
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa