All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Tässä osassa tarkastellaan Euroopan ympäristöä muuttavia tekijöitä ja toimintoja, keskittyen ihmisten toiminnan aikaansaamiin ympäristöpaineisiin.
12 Väestö, tuotanto ja kulutus
Väestön tiheys 1989 |
Tässä luvussa tutkitaan monimutkaista ja yhä huonosti ymmärrettyä ihmisten, luonnonvarojen ja kehityksen välistä suhdetta ja pyritään selventämään siihen liittyviä kysymyksiä. Luvun lopuksi korostetaan pitkäaikaisten talous- ja kehitysohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin merkitystä.
Koko maailman väestöstä 12,8 prosenttia on eurooppalaisia.Tämä osuus on kuitenkin laskussa useimpien Euroopan maiden alentuneen syntyvyyden takia.
Arvioitu elintaso vaihtelee yli nelinkertaisesti Itä- ja Länsi-Euroopan välillä. Useimmat Keski- ja Itä-Euroopan maat turvautuvat elintarvikkeiden tuontiin - Länsi-Euroopan maat tuovat paljon eläinten rehuja. |
Kivihiili | Öljy | Kaasu | Ydinvoima | Vesivoima | Muut | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Maailma | 1970 | 31.7 | 46.8 | 18.8 | 0.9 | 1.7 | |
1990 | 28.5 | 40.5 | 22.2 | 6.3 | 2.5 | | |
Länsi Eurooppa | 1970 | 27.6 | 60.3 | 6.3 | 1.2 | 3.0 | 1.6 |
1990 | 19.3 | 44.0 | 16.6 | 14.4 | 3.0 | 2.7 | |
Itä- Eurooppa | 1970 | 60.1 | 23.3 | 13.1 | | 1.0 | 2.4 |
1990 | 48.4 | 24.2 | 20.1 | 4.5 | 1.1 | 1.6 | |
Entinen NL | 1970 | 36.8 | 34.8 | 22.3 | 0.2 | 1.6 | 4.3 |
1990 | 21.0 | 30.0 | 42.0 | 4.0 | 1.6 | 1.3 |
Maailman ja Euroopan primäärienergian kulutus 1970 -1990 (öljyekvivalenttitonneina, %)
13 Luonnonvarojen hyötykäyttö
Tässä luvussa tutkitaan eroja uusiutuvien (vesi, metsät ja viljakasvit) ja uusiutumattomien (fossiiliset polttoaineet ja malmit) luonnonvarojen välillä. Kansainvälinen kauppa ja kansakuntien lisääntyvä riippuvuus toisistaan ovat tehneet luonnonvarojen kestävästä hoidosta maailmanlaajuisen kysymyksen. Luvussa keskitytään tärkeimpiin kehityskulkuihin Euroopassa tapahtuvassa luonnonvarojen käytössä ja tarkastellaan luonnonvarojen käytön seurannassa käytettyjä tilastoja.
Euroopassa on kahdeksan prosenttia koko maailman uusiutuvista vesivaroista, mutta se käyttää niistä hyväkseen 15 prosenttia.
vaikka Euroopassa (entistä Neuvostoliittoa lukuun ottamatta) oli 1,9 miljoonaa hehtaaria enemmän metsiä ja metsämaata vuonna 1990 kuin vuonna 1981, ilmakehän saastuminen ja valvomattomat hakkuut (Venäjän liittovaltiossa) aiheuttavat metsien vähenemistä ja metsätuhoja. Eurooppa on käyttänyt loppuun suurimman osan korkeanasteisista mineraalivarannoistaan ja se turvautuu suurimmaksi osaksi tuontiin, pääasiassa Afrikasta. |
Tämä luku sisältää yleiskatsauksen Euroopan päästöistä ilmaan ja veteen: niiden fyysis-kemiallisista ominaisuuksista, suuruudesta, reiteistä ja laskeumista. Katsaus merkityksellisimpien saasteiden aiheuttamista päästöistä ilmakehään Euroopan maissa perustuu UNECE:n saamiin tietoihin ja milloin saatavissa, myös CORINAIR 1990:n tietoihin. Veteen suuntautuvien päästöjen analyysi perustuu saatavissa oleviin rajallisiin määrällisiin tietoihin ja siinä keskitytään maatalouden ja jäteveden aiheuttamiin päästöihin. Muutamin esimerkein kuvataan teollisuuden osuutta vesiympäristön päästöjen lähteenä. Luvussa tutkitaan myös olemassa olevaa Euroopan maiden päästöistä tehtyä kartoitusta, jossa korostetaan kaikkien päästöjen ja jätevirtojen yhdennetyn tiedonkeruun tarpeellisuutta ja tarvetta yhtenäistää päästöjen kartoitusmenetelmät Euroopan tasolla.
Eurooppa vastaa 20 - 30 prosentista maailman ihmisten aiheuttamista CO2- ja SO2-, VOC- ja typpioksidipäästöistä.
Tiheästi asutuilla seuduilla noin puolet pintaveteen joutuneesta fosforista johtuu jätevesipäästöistä. |
Rikkidioksidipäästöjen kehityssuunnat | |
Tässä luvussa analysoidaan nykyisiä jätetuotannon kehityssuuntauksia Euroopassa ja arvioidaan mahdollisia nykyisistä jätehuoltomenetelmistä aiheutuvia ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia uhkia. Nykyisiä vaarallisten jätteiden yli rajojen liikkumistapoja tarkastellaan myös. Eri mahdollisuudet jätteiden vähentämiseksi ja materiaalien kierrättämiseksi yhdennettyjen prosessien kautta esitellään muutamien jätevirtojen osalta. Arviointi perustuu ajan tasalla oleviin OECD:n ja Eurostatin yhteisen katsauksen ja ympäristöntilaraporttien tietoihin. Olemassa olevien jätetilastojen rajallinen saatavuus, laatu ja vertailtavuus korostavat jäteluokitusjärjestelmien yhtenäistämisen merkitystä eurooppalaisella tasolla.
Yhdyskuntajätteen koostumus 1990 |
Eurooppalaiset tuottavat keskimäärin 350 kg yhdyskuntajätettä asukasta kohden vuodessa.
Lisääntyvää teollisuusjätteen määrää pidetään vaarallisena. Korkeat tuotantoluvut synnyttävät pyrkimyksiä jätteiden minimoimiseksi ja kierrättämiseksi. Euroopan jätteiden kaatopaikat kattavat 1 200 - 1 700 km2, kun taas hylättyjä teollisuusalueita on 2 000 km2. |
16 Melu ja säteily
Tässä kohdin tarkastellaan tärkeiden "fyysisten ilmiöiden" pääasiallisia vaikutuksia Euroopassa - ympäristömelua, ionisoivaa ja ionisoimatonta säteilyä - ja yhdistetään ne tärkeimpiin alkulähteisiin. Kansainvälisistä lähteistä (OECD:ltä ja WHO:lta) saatuja melutietoja esitellään ja analysoidaan silloin kun se on mahdollista Euroopan ja yksittäisten maiden kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Ionisoimattomassa säteilyssä on kyse sähkömagneettisista kentistä ja ultraviolettisäteilystä. Luonnollisen ja keinotekoisen ionisoivan säteilyn päälähteitä ja vaikutuksia Euroopassa kuvataan myös.
Euroopan korkeasti teollistuneissa maissa yli 50 prosenttia väestöstä on alttiina liikennemelulle, joka ylittää tason, jolla ihmiset häiriintyvät vakavasti päiväsaikaan.
Noin 113 miljoonaa eurooppalaista - 17 prosenttia koko väestöstä - on alttiina melutasolle, jolla on vakavia kielteisiä vaikutuksia. Liiallinen altistuminen ultraviolettisäteilylle on tähän mennessä johtunut pääasiassa elämäntavasta; pohjoisella pallonpuoliskolla on talvisin todettu UV-B -säteilyn lisääntyneen viisi prosenttia. Radonille altistumisen arvioidaan vuosittain aiheuttavan 10 000 syövästä johtuvaa kuolemantapausta Euroopassa. |
17 Kemikaalit ja geneettisesti muunnellut eliöt
Kemikaalien valmistus, markkinointi ja käyttö johtaa monien yhdisteiden ympäristöpäästöihin, monesti ihmisten terveydelle, hyvinvoinnille ja ekosysteemeille haitallisin seurauksin. Näiden yhdisteiden alkulähteitä ja tiettyjen huolenaiheina olevien kemikaalien vaikutuksia kuvataan. Geneettisesti muunneltujen eliöiden käyttöä EU-maissa tarkastellaan myös mahdollisine haittavaikutuksineen ja tarkoituksenmukaisine menettelyineen tällaisten organismien turvallisen käytön valvomiseksi.
EU:ssa ilmoitetut viljelysmaiden GMO-päästöt 1991 - 1994 |
Noin 100 000 eri kemikaalia markkinoidaan EU:ssa ja 200 - 300 uutta ilmestyy vuosittain markkinoille.
Vuosina 1991 -1994 tehtiin lähes 300 ilmoitusta geneettisesti muunneltujen eliöiden julkistamisesta EU:ssa. |
18 Luonnonmullistukset ja teknologiset vaarat
Tässä osassa tarkastellaan onnettomuuksien ja luonnonmullistusten erityispiirteitä ja merkitystä ympäristövaikutusten aiheuttajina. Niiden syistä ja seurauksista Euroopassa tehdään yhteenveto ja mahdollisesti aiheutuvia vahinkotyyppejä selvitetään. Esimerkkejä annetaan teollisuusonnettomuuksista (esim. Flixborough ja Seveso), kuljetus-, meri- ja ydinonnettomuuksista (Tshernobyl). Luonnonmullistukset, kuten myrskyt ja tulvat, lämpöaallot, tulipalot ja kuivuus vaikuttavat myös ympäristöön ja niitä voi ihmisen toiminta entisestään pahentaa.
Cesiumin aiheuttama saastuminen Tshernobylin lähistöllä onnettomuuden jälkeen
Laajan teollisuusonnettomuuksien raportointijärjestelmän perusteella näyttää siltä, että suurin osa tällaisista onnettomuuksista on tapahtunut öljyteollisuudessa, ja että kyseessä ovat olleet useimmiten hyvin herkästi syttyvät kaasut ja kloori.
Inhimillisen toiminnan seurauksena mereen päässeestä öljystä on vain 10 - 15 % peräisin öljytankkerionnettomuuksista. Tarkkoja tietoja Tshernobylin ydinonnettomuuden täydellisistä seurauksista ei todennäköisesti saadakaan, mutta jo nyt on ilmaantunut joitakin odottamattomia seurauksia. Luonnonmullistukset vaikuttavat entistä enemmän ihmisasutukseen, todennäköisesti asutuksen kasvun myötä ja sen lisääntyneen haavoittuvuuden takia, mikä johtuu asutuksen hallitsemattomasta laajenemisesta suurriskialueille. |
For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/publications/92-827-5122-8/page007.html or scan the QR code.
PDF generated on tiistai 08. lokakuuta 2024, 02.52
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa