Maaperä

Vaihda kieli
Sivu Viimeksi muokattu tiistai 10. tammikuuta 2017, 16.38
Maaperässä tapahtuu 90 prosenttia kaikesta ruoan, rehun, kuidun ja polttoaineen tuotannosta, ja siitä saa raaka-ainetta eri tarkoituksiin puutarhanhoidosta rakentamiseen. Maaperä on olennaisen tärkeä myös ekosysteemin terveydelle: se puhdistaa ja säännöstelee vettä, pitää käynnissä ravintoainekiertoa ja tukee luonnon monimuotoisuutta olemalla geenien ja eläinlajien varasto. Maaperä toimii globaalina hiilinieluna, jolla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hidastajana ja sen vaikutusten hillitsijänä. Maaperä viestii myös menneisyydestämme, joten sillä on tärkeä rooli kulttuuriperinnön säilyttäjänä.

Yhteiskuntamme asettaa kuitenkin jatkuvasti maaperälle ristiriitaisia vaatimuksia. Maaperän kykyyn tarjota ekosysteemipalveluita kohdistuu huomattavia paineita, jotka liittyvät ravinnontuotantoon, luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja kaasujen, veden ja ravintoaineiden määrään säätelyyn. Maaperän tiivistyminen, eroosio, orgaanisen aineksen köyhtyminen ja pilaantuminen heikentävät maaperän kestävyyttä ja sen kykyä sopeutua muutoksiin.

Ihmiselämän pituisen ajanjakson näkökulmasta maaperää voidaan pitää uusiutumattomana luonnonvarana. Yhteiskuntamme on hoidettava sitä kestävällä tavalla, jotta voimme nauttia sen tarjoamasta hyödystä. Vaikka maaperä vaikuttaa merkittävästi lukuisiin toimintoihin, sen suojelua koskevaa EU:n lainsäädäntöä ei ole vielä annettu. Vesistöjen ja ilmakehän suojelusta poiketen maaperän suojelua on tähän mennessä käsitelty vain välillisesti tai alakohtaisessa politiikassa, kuten maa- ja metsätaloutta, energiaa, vettä, ilmastonmuutosta, luonnonsuojelua, jätehuoltoa ja kemikaaleja koskevassa politiikassa. EU:n johdonmukaisen maaperäpolitiikan puuttuminen näkyy myös siinä, että yhdenmukaistettua tietoa maaperän tilasta on saatavilla vain vähän.

Kymmenen viime vuoden aikana politiikkaa on kuitenkin kehitetty ja tietoja on pyritty yhdenmukaistamaan. Euroopan komission maaperän suojelua koskevassa teemakohtaisessa strategiassa on vuodesta 2006 korostettu tarvetta suojella maaperän toimintaa olennaisena osana kestävää kehitystä. Maaperään liittyviä globaaleja kysymyksiä käsitellään aavikoitumisen estämiseksi tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa (UNCCD) maaperän huonontumista koskevan laajemman käsitteen alla (joka tällä hetkellä kattaa vain kuivan maan alueet). Viime aikoina maaperän funktion suojelu on sisällytetty maaperän huonontumisen neutraalisuuden käsitteeseen, joka kuuluu YK:n vuoden 2015 yleiskokouksessa sovittuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluvat myös maaperän laatua ja pilaantumista sekä kemikaali- ja jätehuoltoa koskevat tavoitteet. Näiden tavoitteiden täytäntöönpano voi antaa merkittävän sysäyksen maaperän suojelutoimenpiteiden toteuttamiselle Euroopassa. Samalla pyritään yhdenmukaistamaan ja standardoimaan yleisölle tarkoitettua maaperää koskevaa tietoa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti.

EYK tuottaa indikaattoreihin perustuvia arvioita useista maankäyttöä ja maaperää koskevista aiheista maankäytön ja maaperäindikaattoreiden aiheryhmässä. Näihin indikaattoreihin kuuluvat infrastruktuureihin käytettyjä maa-alueita, maaperän läpäisemättömyyttä, pilaantuneiden alueiden hoitoa, maaperän kosteutta, maaperän eroosiota ja maaperän orgaanista hiiltä koskevat indikaattorit. Suunnitteilla ovat myös maan pirstaloitumista ja maan kierrättämistä koskevat indikaattorit. Useita näistä indikaattoreista on helppo päivittää säännöllisesti Copernicus-maanseurantapalveluilla. EYK julkaisee myös tilapäisiä arviointeja maaperään liittyvistä aiheista, kuten maaperän resurssitehokkuudesta kaupunkialueilla tai maaperän ravintoaine- ja metallipitoisuuksista.

Aiheesta riippuen EYK tekee yhteistyötä Euroopan komission (erityisesti yhteisen tutkimuskeskuksen ja ympäristön pääosaston) kollegojen, Eionet-verkostoon kuuluvien maaperän, maankäytön ja maankäytön suunnittelun kansallisen viitekeskuksen edustajien sekä muiden eurooppalaisten verkostojen ja asiantuntijoiden kanssa. Globaaleita kumppaneita ovat UNCCD:n sihteeristö, maaperäkumppanuus (Global Soil Partnership), Global Land Indicator Initiative (YK:n asuinyhdyskuntaohjelman tuella) ja YK:n ympäristöohjelma.

Asianomaiset Euroopan aihekeskukset ovat tukeneet EYK:n työtä jo vuodesta 1996. Kaupunki-, maa- ja maaperäsysteemien aihekeskus (ETC/ULS), joka on ollut toiminnassa vuodesta 2014, tukee EYK:n maaperään liittyvää työtä. Maaperätietoon liittyvät toiminnot siirrettiin vuonna 2007 yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ylläpitämään Euroopan maaperän tietokeskukseen.

Asiaan liittyvää sisältöä

Asiaan liittyviä indikaattoreita

Progress in management of contaminated sites Progress in management of contaminated sites Local soil contamination in 2011 was estimated at 2.5 million potentially contaminated sites in the EEA-39, of which about 45 % have been identified to date. About one third of an estimated total of 342 000 contaminated sites in the EEA-39 have already been identified and about 15 % of these 342 000 sites have been remediated. However, there are substantial differences in the underlying site definitions and interpretations that are used in different countries.   Four management steps are defined for the management and control of local soil contamination, namely site identification (or preliminary studies), preliminary investigations, main site investigations, and implementation of risk reduction measures. Progress with each of these steps provides evidence that countries are identifying potentially contaminated sites, verifying if these sites are actually contaminated and implementing remediation measures where these are required. Some countries have defined targets for the different steps.   Thirty of the 39 countries surveyed maintain comprehensive inventories for contaminated sites: 24 countries have central national data inventories, while six countries, namely Belgium, Bosnia-Herzegovina, Germany, Greece, Italy and Sweden, manage their inventories at the regional level. Almost all of the inventories include information on polluting activities, potentially contaminated sites and contaminated sites.   Contaminated soil continues to be commonly managed using “traditional” techniques, e.g. excavation and off-site disposal, which accounts for about one third of management practices. In-situ and ex-situ remediation techniques for contaminated soil are applied more or less equally.   Overall, the production sectors contribute more to local soil contamination than the service sectors, while mining activities are important sources of soil contamination in some countries. In the production sector, metal industries are reported as most polluting whereas the textile, leather, wood and paper industries are minor contributors to local soil contamination. Gasoline stations are the most frequently reported sources of contamination for the service sector.   The relative importance of different contaminants is similar for both liquid and solid matrices. The most frequent contaminants are mineral oils and heavy metals. Generally, phenols and cyanides make a negligible overall contribution to total contamination.   On average, 42 % of the total expenditure on the management of contaminated sites comes from public budgets. Annual national expenditures for the management of contaminated sites are on average about EUR 10.7 per capita. This corresponds to an average of 0.041 % of the national GDP. Around 81 % of the annual national expenditures for the management of contaminated sites is spent on remediation measures, while only 15 % is spent on site investigations. It should be noted that all results derive from data provided by 27 (out of 39) countries that returned the questionnaire, and not all countries answered all questions.

Katso myös

Geographic coverage

Albania, Armenia, Austria, Azerbaijan, Belarus, Belgium, Bosnia and Herzegovina, Bulgaria, Croatia, Cyprus, Czechia, Denmark, Estonia, Finland, France, Georgia, Germany, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Kazakhstan, Kosovo, Kyrgyzstan, Latvia, Liechtenstein, Lithuania, Luxembourg, Macedonia, Malta, Moldova, Monaco, Montenegro, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Russia, San Marino, Serbia, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, Tajikistan, Turkey, Turkmenistan, Ukraine, United Kingdom, Uzbekistan
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100