Luonnon monimuotoisuus – ekosysteemit

Vaihda kieli
Sivu Viimeksi muokattu 31.03.2017
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan ekosysteemien (luonnon pääoman), lajien ja geenien kirjoa maailmassa tai tietyssä luontotyypissä. Se on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille, sillä se tuottaa palveluja, jotka pitävät yllä talouksia ja yhteiskuntia. Luonnon monimuotoisuus on erittäin tärkeää myös ekosysteemipalveluille – luonnon tarjoamille palveluille, joita ovat esimerkiksi pölytys, ilmaston säätely, tulvasuoja, maaperän hedelmällisyys sekä elintarvikkeiden, polttoaineiden, kuitujen ja lääkkeiden tuotanto.

Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin jatkuvasti köyhtymässä, ja sillä on vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten hyvinvointiin. Köyhtymisen suurimpia syitä ovat luontotyyppien muutokset, jotka johtuvat maatalouden tehotuotantojärjestelmistä, rakentamisesta, louhinnasta, metsien, merten, jokien, järvien ja maaperän liiallisesta hyväksikäytöstä, haitallisten vieraslajien leviämisestä, saastumisesta ja yhä enemmän maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta. Luonnon monimuotoisuuden valtava merkitys maailman ja elämän kestävyydelle tekee nykyisestä köyhtymisestä sitäkin huolestuttavampaa.

Euroopassa ihminen on toiminnallaan muokannut luonnon monimuotoisuutta siitä lähtien, kun maa- ja kotieläintalous levisivät tänne yli 5 000 vuotta sitten. Maatalouden ja teollisuuden vallankumous 150 viime vuoden aikana ovat kuitenkin johtaneet maankäytön merkittäviin ja kiihtyviin muutoksiin, maatalouden tehostumiseen, kaupungistumiseen ja maankäytöstä luopumiseen. Se on vuorostaan johtanut monien sellaisten käytäntöjen (esimerkiksi maatalouden perinteisten menetelmien) romahdukseen, jotka ennen edistivät biologisesti monimuotoisten maisemien säilymistä.

Euroopassa kulutus ja jätteiden tuotanto henkeä kohden ovat niin suuria, että vaikutuksemme ekosysteemeihin ulottuu kauas maanosamme ulkopuolelle. Eurooppalaisten elämäntavat ovat erittäin riippuvaisia kaikkialta maailmasta tuoduista luonnonvaroista ja tavaroista, mikä johtaa usein luonnonvarojen kestämättömään käyttöön Euroopan ulkopuolella.

Uudet koko maailmaa ja EU:ta koskevat tavoitteet luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja suuntauksen kääntämiseksi vuoteen 2020 mennessä ovat kunnianhimoisia, ja niiden saavuttaminen edellyttää entistä parempaa toimintalinjojen toteuttamista, koordinointia eri alojen välillä, ekosysteemien hallintaa ja laajempaa biologisen monimuotoisuuden arvon ymmärtämistä. 

Aihetta koskevat EU:n toimintalinjat

Vaikka eri tasoilla onkin tunnustettu, että biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä koskevaa tavoitetta ei ole vielä saavutettu, tällaisen tavoitteen asettaminen on varmasti lisännyt kansalaisten tietoisuutta asiasta. Vuodesta 2001 lähtien luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä koskevat toimenpiteet ja indikaattorit, joilla edistystä mitataan, ovat parantuneet huomattavasti.

Luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 auttaa sisällyttämään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tarpeet alakohtaisten toimintalinjojen kehittämiseen ja toteutukseen. Strategiassa on kuusi tavoitetta, joissa käsitellään luontoa (tavoite 1), ekosysteemejä ja niiden ennallistamista (tavoite 2), Euroopan luonnon, maan ja merten resurssien kestävää käyttöä maa-, metsä- ja kalataloudessa (tavoitteet 3 ja 4), haitallisten vieraslajien torjumista (tavoite 5) ja EU:n maailmanlaajuisia vaikutuksia (tavoite 6). Vuoteen 2020 ulottuva luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia auttaa saavuttamaan luonnon pääomaa koskevan tavoitteen vuoteen 2020 ulottuvassa (seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa), ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”, joka tuli voimaan tammikuussa 2014 ja joka ohjaa EU:n ympäristöpolitiikkaa vuoteen 2020 saakka. Molempien pitkän aikavälin visio ulottuu vuoteen 2050. 

Luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian visio ja yleistavoite
Visio
Vuoteen 2050 mennessä Euroopan unionin luonnon monimuotoisuutta ja sen tuottamia ekosysteemipalveluja eli sen luonnonpääomaa suojellaan, arvostetaan ja asianmukaisesti ennallistetaan luonnon monimuotoisuuden luontaisen arvon vuoksi ja ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen oleellisesti vaikuttavina tekijöinä ja niin, että vältetään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamat katastrofaaliset muutokset.
Yleistavoite
Vuoteen 2020 mennessä pysäytetään EU:n luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen ja ennallistetaan ne mahdollisimman pitkälle sekä tehostetaan EU:n toimia, joilla torjutaan koko maailman luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. 

Vuoteen 2020 ulottuva luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia perustuu vuoden 2006 biologista monimuotoisuutta koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan, sen toteutuksesta saatuihin kokemuksiin ja entistä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Sen lähtökohtana ja mallina oli biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus. Tämä on maailman tärkein luonnon monimuotoisuutta koskeva toimintalinja-asiakirja, jonka avulla pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen vuoteen 2020 mennessä. 

Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 193 osapuolta, myös EU ja kaikki sen jäsenvaltiot, tapasivat lokakuussa 2010 Japanissa. Tässä yleissopimuksen osapuolten 10. kokouksessa hyväksyttiin useita merkittäviä sopimuksia, esimerkiksi niinsanotut Aichi-tavoitteet, jotka muodostavat maille puitteet käynnistää tärkeitä toimia luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemien ja niiden palvelujen ylläpitämiseksi, parantamiseksi ja ennallistamiseksi.

 Yleissopimuksen osapuolena EU:ta vaaditaan yhdenmukaistamaan oma luonnon monimuotoisuutta koskeva politiikkansa kyseisten kansainvälisten sitoumusten kanssa. Tämä näkyy seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa ja sen vuoteen 2020 ulottuvissa tavoitteissa ja vuoteen 2050 ulottuvassa visiossa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden vuoteen 2030 ulottuvassa visiossa poliittista prosessia, erityisesti tavoitteiden sisällyttämistä alakohtaisiin toimintalinjoihin, kehitetään ja vahvistetaan edelleen. 

Vuoteen 2020 ulottuvan luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian vuoden 2015 väliarvioinnissa tultiin siihen tulokseen, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen EU:ssa ovat edenneet verrattuna luonnon monimuotoisuutta koskeviin vertailutietoihin vuodelta 2010. Se vahvistetaan myös ympäristökeskuksen kertomuksessa Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2015 (. Tilanteen heikentyminen on seurausta maailmanlaajuisista suuntauksista, ja sillä on vakavia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kykyyn täyttää ihmisten tarpeet tulevaisuudessa. Vaikka monet paikalliset onnistumiset osoittavat, että toiminta kentällä tuottaa myönteisiä tuloksia, tällaisia esimerkkejä on oltava suuremmassa määrin, jotta niillä olisi mitattavissa oleva vaikutus yleiseen kielteiseen suuntaukseen. 

EU:n luonnonsuojelupolitiikka perustuu kahteen tärkeään säädökseen, lintudirektiiviin ja luontotyyppidirektiiviin. Kumpikin niistä tarjoaa perustan Natura 2000 ‑verkostolle. Se on luonnonsuojelualueiden verkosto, jolla suojellaan EU:n kannalta erityisen merkittäviä lajeja ja luontotyyppejä.

Sisä- ja merivesiä varten on kaksi puitedirektiiviä: vesipuitedirektiivi ja meristrategiapuitedirektiivi. Niissä esitetään tavoitteet, joissa ekosysteemien bioottiset ja abioottiset elementit auttavat toteuttamaan vuoteen 2020 ulottuvan luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteet, jotka koskevat luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemejä ja niiden palveluja. 

Euroopan ympäristökeskuksen toiminta

Euroopan ympäristökeskus toimii aktiivisesti tarjotakseen päätöksentekijöille ja EU:n kansalaisille tuoreimpia saatavilla olevia tietoja Euroopan luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä. Ympäristökeskuksen tehtävänä kyseisellä alalla on tukea politiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa välittämällä tietoja, indikaattoreita ja arviointeja, joissa lajeja ja luontotyyppejä koskevat analyysit yhdistetään ekosysteemejä ja niiden palveluja koskeviin laajempiin arviointeihin. 

Ympäristökeskus tukee edellä mainittuja luontodirektiivejä raportoimalla Reportnetin ja biodiversiteettidatakeskuksen (BDC) kautta sekä tekemällä tiiviisti yhteistyötä Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkon (Eionet) ja Euroopan luonnon monimuotoisuutta käsittelevän aihekeskuksen kanssa. Tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat seuraavat: 

  • Euroopan luonnon monimuotoisuutta koskeva tietojärjestelmä (BISE)
  • Euroopan luontoa koskeva tietojärjestelmä (EUNIS)
  • Natura 2000
  • Euroopan luonnon monimuotoisuutta koskevien indikaattorien yksinkertaistaminen (SEBI2020)
  • luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen kirjanpitoa koskeva innovointihanke (KIP INCA)
  • ekosysteemien ja niiden palvelujen kartoitus ja arviointi (MAES).

Tulevaisuudennäkymät

Euroopan ympäristökeskuksen tietojärjestelmiä on kehitettävä edelleen luontodirektiivien sekä EU:n ja maailmanlaajuisten luonnon monimuotoisuutta koskevien strategioiden noudattamiseksi. Ympäristökeskus kehittää erityisesti Euroopan luonnon monimuotoisuutta koskevaa tietojärjestelmää. Se on verkkoportaali, johon kootaan tiedot Euroopan luonnon monimuotoisuudesta (toimintalinjat, tiedot ja arvioinnit). 

Ympäristökeskus kehittää edelleen indikaattoreita ja arviointeja, jotka perustuvat luotettaviin, ajantasaisiin ja ympäristöpolitiikan kannalta tärkeisiin menetelmiin. Tähän sisältyvät tarpeet, jotka syntyvät ympäristöpolitiikan tehokkuuden analysoinnista, erityisesti vuoteen 2020 ulottuvan luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian väliarvioinnista ja alueellisten ekosysteemien arvioinneista, ja tuki EU:n ja maailman tasolla tieteen ja politiikan rajapinnalla toimiville foorumeille, esimerkiksi biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevälle hallitustenväliselle tiede- ja politiikkafoorumille.

Asiaan liittyvää sisältöä

Uutisia ja artikkeleita

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Katso myös

Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100