Uusiutuva energia: avain Euroopan vähähiiliseen tulevaisuuteen

Vaihda kieli
Article Julkaistu 29.07.2016 Viimeksi muokattu perjantai 02. joulukuuta 2016, 11.41
Tulevaisuus näyttää valoisalta uusiutuville energialähteille, joiden merkitys kasvaa koko ajan, kun Euroopassa yritetään vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Keskustelimme puhtaan energian mahdollisuuksista ja haasteista Euroopan ympäristökeskuksen energia-asiantuntijan Mihai Tomescun kanssa.
Kuva Pawel Kazmierczyk

Kuva Pawel Kazmierczyk

Uskotko, että Euroopan unioni saavuttaa vuoden 2020 tavoitteensa, jonka mukaan se täyttää 20 prosenttia energian kokonaistarpeistaan uusiutuvilla energialähteillä?

Tähän mennessä tapahtuneen edistyksen perusteella on todennäköistä, että EU saavuttaa tuon tavoitteen. EU:n uusiutuvan energian kulutus lisääntyy vuosi vuodelta, ja vuonna 2014 sen osuus energian loppukulutuksesta oli 16 prosenttia. Tämä osuus on suurempi kuin uusiutuvasta energiasta annetussa direktiivissä EU:lle asetettu välietappi, joten olemme hyvässä kurssissa. Kansallisella tasolla kuva ei ole niin selkeä, mutta jäsenvaltioiden suuri enemmistö etenee moitteettomasti.

Uusiutuvien energialähteiden lisääntyneestä kulutuksesta on ollut etua monilla alueilla. Eteneminen kohti EU:n ja kansallisten tavoitteiden täyttämistä tarkoittaa, että uusiutuvilla energialähteillä käytännöllisesti katsoen korvataan fossiilisia polttoaineita ja tuetaan rakenteellista siirtymistä puhtaaseen energiaan. Nämä lupaavat kehityskulut voivat kannustaa eurooppalaisia yrityksiä siirtymään uusille maailmanlaajuisille energia-aloille, joilla on odotettavissa huomattavaa kasvua. Myös suuressa yleisössä on havaittavissa kasvavaa kiinnostusta puhtaita energialähteitä kohtaan sekä niiden tukemista – tämä voi auttaa nopeuttamaan nykyistä energiakäännettä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta edessä on vielä paljon työtä energiakäänteen toteuttamiseksi.

Voiko EU koskaan luottaa täydellisesti vain uusiutuvaan energiaan vai onko fossiilisilla polttoaineilla aina oma tehtävänsä?

Pariisin sopimuksessa maailma sopi siirtymisestä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, ja hiilestä irtautumista koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi uusiutuvien energialähteiden osuuden EU:n energiatarpeesta on oltava 55–75 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Se on tietenkin haastavaa, mutta uskon sen olevan toteutettavissa.

Uusiutuvat energialähteet ovat avain pitkän aikavälin ilmastonmuutoksen hillintään, ja niiden merkitys EU:n yleisen energiaturvallisuuden parantamisessa kasvaa jatkuvasti. Fossiilisia polttoaineita kuitenkin tarvitaan luultavasti vielä jonkin aikaa, vaikka riippuvuutemme niistä onkin alkanut vähetä. Geopoliittisten riskien lisäksi fossiiliset polttoaineet aiheuttavat yhteiskunnalle suhteettomia kustannuksia terveydelle ja ympäristölle koituvina vaurioina.

Vaikka öljyn alhaalla pysyvillä hinnoilla voi olla vaikutusta uusiutuvien energialähteiden kustannuskilpailukykyyn, niiden pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. Uusiutuvien energiateknologioiden hintakilpailukyky paranee jatkuvasti. Monissa paikoissa uusiutuvat energialähteet kilpailevat markkinoilla jo menestyksekkäästi fossiilisen polttoaineen teknologioiden kanssa. Jos energian hinnoissa lisäksi otettaisiin paremmin huomioon energian tuottamiseen ja käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset, kuten päästöt ilmaan, ilmastoon ja veteen, uusiutuvat energialähteet löisivät tavanomaiset teknologiat selkeästi laudalta.

Onko EU:lla johtava asema puhtaiden energialähteiden kehittämisessä?

Kuten tuore EYK:n raportti uusiutuvien energialähteiden käytöstä Euroopassa osoittaa, EU on edistänyt huomattavasti uusiutuvien energiateknologioiden kehittämistä maailmanlaajuisesti. Vuosina 2005–2012 Euroopan osuus kaikista uusista maailmanlaajuisista investoinneista uusiutuviin energialähteisiin oli suurin, ja Kiina ohitti sen vasta vuonna 2013. Vuonna 2014 EU:n 28 jäsenvaltiolla oli maailman suurin asennettu ja käytössä oleva aurinkosähkökapasiteetti – noin kolme kertaa suurempi kuin Kiinalla – ja koko maailman suurin tuulivoimakapasiteetti. Investointivauhti EU:ssa on kuitenkin viime aikoina hidastunut, kun taas muualla maailmassa se kiihtyy.

Työllisyydessä uusiutuvaan energiaan liittyvillä aloilla EU on yksi tärkeimmistä maailmanlaajuisista toimijoista. Vuonna 2014 työvoiman työllisyysaste alalla oli toiseksi korkein Brasilian jälkeen. Uusiutuvaan energiaan liittyvillä aloilla EU:ssa suurimpia työnantajia ovat tuulivoimaa, aurinkosähköä ja kiinteää biomassaa tuottavat teollisuudenalat. Aurinkosähkö- ja tuulivoimateollisuudessa työpaikkoja on menetetty, sillä kilpailu Kiinan kanssa kovenee entisestään. Tästä huolimatta uusiutuvaan energiaan liittyvien työpaikkojen osuus EU:n 28 jäsenvaltion työvoimasta on edelleen suurempi kuin Kiinassa.

Mitä haasteita on odotettavissa?

Ensinnäkin uusiutuvan energian maailmanlaajuinen tilanne muuttuu nopeasti. Jos EU haluaa pysyä edelläkävijänä, sen on pidettävä kiinni sitoumuksistaan. Uusiutuvien energialähteiden tutkimus- ja kehitysrahoituksen viimeaikainen paikallaan polkeminen saattaa ennakoida jäämistä taka-alalle tulevaisuuden uraauurtavissa teknologioissa. Kansainvälinen energiajärjestö suosittelee siksi kolminkertaistamaan puhtaan energian innovointiin tällä hetkellä käytettävät T&K-kulut.

EU:n sisäisiä energiamarkkinoita on lisäksi uudistettava, jotta niistä saadaan entistä tehokkaammat ja jotta niille saadaan mahtumaan vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden kasvavat tasot. Vaihtelevista uusiutuvista energialähteistä, kuten aurinkosähköstä ja tuulivoimasta, syötetään sähköä verkkoon, kun sääolot sen sallivat. Näille energialähteille ei nykyisten markkinasääntöjen nojalla pystytä saamaan asianmukaisia hintatasoja, ja siihen on tulevaisuudessa puututtava. Energiakäänteessä ovat tärkeitä myös parannukset tehokkuuteen, siirtämiseen, rajatylittäviin liitäntöihin ja energian varastointiin sekä kysynnän hallinnan entistä aktiivisempi rooli.

Miten EYK takaa uusiutuvan energian entistä tehokkaamman käytön?

Arvioimme säännöllisesti edistymistä EU:n tavoitteisiin nähden ja tuemme EU:n päätöksentekijöitä. Raporteistamme saa myös tilannekatsauksen, ja toimimme vuosittain Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkostomme (Eionet) kautta jäsenvaltioiden tiedonvälitysjärjestelmänä  tunnistaaksemme uusiutuvaan energiaan liittyviä kysymyksiä ja keskustellaksemme niistä.

 

Mihai Tomescu

Asiaan liittyvää sisältöä

Related briefings

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Katso myös

Geographic coverage

Austria, Belgium, Bulgaria, Croatia, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Liechtenstein, Lithuania, Luxembourg, Malta, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, Turkey, United Kingdom
tallenna toimenpiteet
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100