YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2010 - Luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja me (FI)

Vaihda kieli
Julkaisu Luotu 08.03.2010 Julkaistu 22.03.2010
Huom: uusia versioita on saatavilla!
Cover Image
Tänä vuonna Ympäristösignaalit -raportti vie meidät matkalle, jolla seurataan veden kulkua alppijäätiköillä, pohjoisnavan ikiroudan alueilla ja Gangesin suistossa. Matkustamme niin tutuissa kuin kaukaisemmissakin paikoissa ja pohdimme, miten voisimme uudistaa suhdettamme jokapäiväisen elämän keskeisiin elementteihin: veteen, maaperään, ilmaan sekä eläimiin ja kasveihin, jotka muodostavat perustan elämälle maapallolla.
Downloading: PDF document icon Signals2010-FI.pdf — PDF document, 5.18 MB (5430544 bytes)
Vaihda kieli
Julkaisu Luotu 08.03.2010 Julkaistu 22.03.2010
Tänä vuonna Ympäristösignaalit -raportti vie meidät matkalle, jolla seurataan veden kulkua alppijäätiköillä, pohjoisnavan ikiroudan alueilla ja Gangesin suistossa. Matkustamme niin tutuissa kuin kaukaisemmissakin paikoissa ja pohdimme, miten voisimme uudistaa suhdettamme jokapäiväisen elämän keskeisiin elementteihin: veteen, maaperään, ilmaan sekä eläimiin ja kasveihin, jotka muodostavat perustan elämälle maapallolla.

Download

See additional files

Tilaa tietoa

Order a printed copy on the EU Publications website

: 978-92-9213-084-8
: TH-AP-10-001-FI-C

Additional Files

Katso vanhempia versioita.

Asiaan liittyvää sisältöä

Uutisia ja artikkeleita

Vožnja prema električnoj budućnosti? Na europskim cestama u tijeku je tiha promjena. Očekuje se da će se u cijeloj Europi povećati upotreba električnih vozila. Zahvaljujući tom pomaku, mogao bi se utrti put zelenijem sustavu cestovnog prijevoza, ali bi isto tako mogao predstavljati izazov za ispunjenje potražnje za energijom i ulaganja u potrebnu infrastrukturu.
Global and local: secure and affordable energy Energy is a commodity traded in global markets. Lack of access to affordable energy sources, disruptions in energy flows, high import dependency and wild fluctuations in prices are all seen as potential weaknesses, impacting the economy and, consequently, the economic and social wellbeing of the communities affected. Can boosting the renewable energy capacity across Europe and the world change the rules of global energy politics? How does the EU’s Energy Union contribute?
Tuotannosta jätteeksi: ruokajärjestelmä Käytämme yhä enemmän luonnonvaroja, mikä johtuu väestönkasvusta, elämäntyylin muutoksista ja henkilökohtaisen kulutuksen lisääntymisestä. Jotta kestämättömän kuluttamisen muodostama ongelma saadaan ratkaistua, meidän on tarkasteltava koko resurssijärjestelmää. Se koostuu tuotantomenetelmistä, kysyntämalleista ja toimitusketjuista. Tässä osassa tarkastelemme lähemmin ruokaa.
Talous: resurssitehokas, vihreä ja kiertävä Hyvinvointimme riippuu luonnonvarojen hyödyntämisestä. Käytämme luonnonvaroja ja muunnamme ne muun muassa elintarvikkeiksi, rakennuksiksi, huonekaluiksi, elektronisiksi laitteiksi ja vaatteiksi. Hyödynnämme luonnonvaroja kuitenkin nopeammin kuin ympäristö pystyy niitä meille tuottamaan ja siten turvaamaan tulevaisuutemme. Miten voimme varmistaa yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkälle tulevaisuuteen? Talouden viherryttämisestä on varmasti apua.
Lähikuvassa talouden perusteet ja ympäristö Pariisissa kärsittiin maaliskuussa 2014 ilmansaasteista. Yksityisautoilua rajoitettiin tiukasti useiden päivien ajan. Toisella puolella maapalloa kiinalainen yritys lanseerasi uuden tuotteen: savusumuvakuutuksen kotimaanmatkailijoille, joiden loman heikko ilmanlaatu oli pilannut. Minkä arvoista puhdas ilma siis on? Voiko talous auttaa vähentämään saasteita? Tässä luvussa tarkastelemme lähemmin talouden peruskäsitteitä.
Luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja ihminen EEA Ympäristösignaalit 2010: kertomuksia ihmisistä ja heidän ympäristöstään

Related infographics

Puhdasta, uusiutuvaa energiaa koskeva suunnitelma ENERGIA NYKYAIKANA
Latausajat 100 kilometrin matkaa varten Sähköajoneuvoja voi ladata eri tavoin pistokelatausta käyttämällä. Yleisesti käytettävissä on neljä erilaista lataustapaa. Ne vaihtelevat latausaseman tarjoaman tehotason (ilmoitettu kilowatteina), sähkövirran tyypin (vaihtovirta tai tasavirta) ja pistokkeen tyypin mukaan. Latauslähteen tehotaso riippuu sekä virtalähteen jännitteestä että virtalähteen maksimivirrasta.
Elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt eri ajoneuvojen ja polttoainetyyppien osalta Sähköllä toimivat ajoneuvot ovat yleensä paljon energiatehokkaampia kuin fossiilisilla polttoaineilla toimivat ajoneuvot. Sähkön tuotantotavasta riippuen akkukäyttöisten sähköautojen käytön lisääntyminen voi vähentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä ja ilmansaasteita, kuten typen oksideja ja hiukkasia, jotka ovat olleet suurin syy ilmanlaatuongelmiin monissa Euroopan kaupungeissa.
Energiahäviön estäminen Energiatehokkuus on olennaisen tärkeää pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Merkittävä osa energiasta häviää ennen kuin se saavuttaa kotitaloudet. Teknologiset parannukset, rakennusten parempi eristys, älykkäät verkot, energiatehokkuusstandardit ja -merkinnät sekä laitteiden sammuttaminen, kun niitä ei käytetä, voivat kaikki auttaa estämään energiahäviötä.
Energia ja ilmastonmuutoksen hillintä Maailmanlaajuisesti energiankulutus edustaa ylivoimaisesti suurinta ihmisten toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen lähdettä. Noin kaksi kolmasosaa maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä liittyy energiantuottamiseen lämmitystä, sähköä, liikennettä ja teollisuutta varten fossiilisia polttoaineita polttamalla. Pariisin sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Samalla lämpötilan nousu pyritään rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että parantaaksemme mahdollisuuksiamme rajoittaa keskilämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen, maailman päästöjen täytyy saavuttaa huippunsa vuonna 2020 ja alkaa sen jälkeen vähentyä. Vuonna 2050 maailman päästöjen on oltava 40–70 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2010, ja vuoteen 2100 mennessä niiden on pudottava lähelle nollaa tai jopa sen alle.
Biopolttoaineet Euroopassa Biopolttoaineet ovat kasveista tai kasvipohjaisista materiaaleista koostuvasta biomassasta valmistettuja nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Ne tarjoavat vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille erityisesti liikennealalla. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet on valmistettu ravintokasveista kuten maissista, sokeriruo’osta ja soijapavuista. Toisen sukupolven biopolttoaineet valmistetaan raaka-aineista, joita ei yleensä saada ravintokasveista ja jotka eivät sovi ihmisravinnoksi. Näihin kuuluu käytetty ruokaöljy sekä maa- ja metsätalouden jäte.
Energia Euroopassa: Nykytilanne Euroopan maat kuluttavat vähemmän energiaa 10 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, pääasiassa energiatehokkuuden parantumisen ansiosta. Lisäksi Euroopan riippuvaisuus fossiilisista polttoaineista on vähentynyt energiansäästöjen ja uusiutuvan energian odotettua nopeamman käyttöönoton ansiosta. Jotkin alat ja maat ovat edelläkävijöitä puhtaan energian saralla. Niiden vähenevästä osuudesta huolimatta fossiiliset polttoaineet ovat edelleen hallitseva energianlähde Euroopassa.

Katso myös

Signaalit 2017
Infografiikat
Signaalit 2018
Signaalit - Hyvinvointi ja ympäristö Ympäristösignaalit on Euroopan ympäristökeskuksen (European Environment Agency, EEA) vuosittain julkaisema katsaus ajankohtaiseen ympäristökeskusteluun ja kansalaisia kiinnostaviin kysymyksiin. Tässä Ympäristösignaalit 2014 -raportissa keskitytään vihreään talouteen, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen. Hankimme ja käytämme enemmän ja nopeammin luonnonvaroja kuin maapallomme pystyy tuottamaan. Nykyiset kulutus- ja tuotantotasot eivät ole kestäviä, vaan ne uhkaavat heikentää maapallon kykyä huolehtia meistä. Meidän on muokattava tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä, jotta voimme tuottaa saman määrän hyödykkeitä vähemmillä luonnonvaroilla, lisätä uudelleenkäyttöä, talteenottoa ja kierrätystä sekä vähentää tuottamamme jätteen määrää.
Quiz
Survey
Signals 2017 - online survey
Full report
Signaalit 2014
One degree matters — Full documentary film 'One degree matters' follows social and business leaders as they travel to Greenland and experience for themselves the dramatic effects of the melting of the ice cap and come to understand the planetary effects of climate change and the impacts these will have on society and the economy. The film brings to the screen the latest science from the Arctic and shows why a further rise in global temperature of one degree matters for the future of humankind. Film had premiere: 13 December 2009 during COP15.
Tim Farrell
Irini Maltsoglou
Hans Bruyninckx EEA Executive Director
Istanbul

Permalinks

Geographic coverage

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
tallenna toimenpiteet

For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/publications/ymparistosignaalit-2010-luonnon-monimuotoisuus-ilmastonmuutos-ja-me-fi or scan the QR code.

PDF generated on tiistai 17. syyskuuta 2019, 11.29

EEA Page URL QR
The EEA is an agency of the European Union

Engineered by: EEA:n web-tiimi

Software updated on 29 August 2019 16:49 from version 19.8.19

Software version: EEA Plone KGS 19.8.29

Koodi kehittäjille

Systems Status

Oikeudellinen huomautus

Creative commons license

CMS login