seuraava
edellinen
kohdat

Johdanto

Sivu Viimeksi muokattu 19.04.2016
3 min read

1. Johdanto

Tämä yleiskatsaus on tiivistelmä raportista Euroopan ympäristö: Toinen arviointi, jossa kuvataan Euroopan ympäristön tilaa sekä esitellään tärkeimmät asiat, joissa edellytetään kansallisia tai kansainvälisiä toimia.

Raportin tarkoituksena on luoda pohja kesäkuussa 1998 Århusisssa järjestettävälle Euroopan ympäristökonferenssille, joka on neljäs kaikkien Euroopan valtioiden ympäristöministereiden välinen tapaaminen. Tämä raportti perustuu raporttiin Euroopan ympäristö: Dobris-arviointi, joka saatetaan samalla ajan tasalle. Se oli ensimmäinen yleiseurooppalainen ympäristön tilaa koskeva raportti, jonka Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi vuonna 1995. Kyseinen laaja raportti kattoi 46 maata ja perustui tietoihin, jotka uloittuivat pääosin aina vuoteen 1992 saakka. Niiden perusteella arvioitiin ympäristön tila koko Euroopan alueella kyseisenä ajankohtana.

Dobris-arviointi julkistettiin kolmannessa kaikkien Euroopan valtioiden ympäristöministereiden konferenssissa, joka järjestettiin Sofiassa lokakuussa 1995. Näiden konferenssien tarkoituksena on luoda periaatteet ja menettelytavat ympäristön parantamiseksi, ympäristöpoliittisten toimien lähentämiseksi koko Euroopassa sekä kestävämmän kehitysmallin saavuttamiseksi Euroopassa. Sofian tapaamisessa ministerit suhtautuivat raporttiin myönteisesti pitäen sitä tärkeänä perusasiakirjana, jonka pohjalta Euroopan ympäristöohjelman (EPE) mukaista tulevaa kehitystä voidaan arvioida. Ministerit pyysivät Euroopan ympäristökeskusta laatimaan toisen arvioinnin seuraavaan Tanskassa 1998 pidettäväksi suunniteltuun kokoukseen.

Euroopan ympäristö: Toinen arviointi on keskuksen vastaus tähän pyyntöön.

Raportissa keskitytään edellisessä raportissa yksilöityihin 12 ympäristöongelmaan, ja siinä esitetään, kuinka tilanne on kehittynyt vuonna 1991 käynnistyneen Euroopan ympäristöohjelman jälkeen (käytännössä vertailuvuotena pidetään usein vuotta 1990). Tämä Sofian ministerikonferenssin toimeksiantoon perustuva rajaus merkitsee sitä, ettei kaikkia Euroopassa esiintyviä ympäristöongelmia käsitellä tässä yhteydessä. Euroopan ympäristökeskuksen tulevissa raporteissa pyritään vähitellen entistä laajempaan kattavuuteen. Niihin lisätään huolestuttavien ongelmien erityisarviointeja samalla kun alueellista kattavuutta vähitellen laajennetaan.

Sen lisäksi, että raportissa annetaan tietoa ympäristön tilasta ja 12 ympäristöongelmaan liittyvistä kehityslinjoista, siinä yksilöidään tärkeimmät sosioekonomiset tekijät, joiden luoma paine kohdistuu Euroopan ympäristöön. Raportissa kuvataan selkeästi Euroopan ympäristön muuttuva tila ja yksilöidään avainalueet, joilla lisätoimet ovat tarpeen.

Monien Euroopan maiden ympäristöasiantuntijat ovat avustaneet ympäristökeskusta tämän raportin valmistelussa. Valitettavasti järjestelmät ovat vielä riittämättömät yhdenmukaisen ympäristöä koskevan tiedon keräämiseksi eurooppalaisella tasolla vaikka tämä toiminta on arvioitu tärkeäksi ympäristöohjelmassa. Tämän raportin valmistelussa käytettävissä olleet tietolähteet eivät pystyneet voittamaan tätä ongelmaa, joten raportin kattavuus vaihtelee maittain. Erityisesti ei voitu välttää painottumista Länsi-Eurooppaan päin. Tästä huolimatta raportti tarjoaa erittäin kattavan ja luotettavan yleiskatsauksen, jonka johtopäätösten perustana on merkittävä koko Eurooppaa koskeva tausta-aineisto.

Tämän yleiskatsauksen seuraavassa jaksossa esitetään lyhyesti Euroopan keskeisten ympäristöongelmien kehitys sekä analyysi tärkeimpien yhteiskuntasektoreiden vaikutuksista ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Viimeisessä jaksossa esitetään tiivistelmät varsinaisessa raportissa tarkastelluista 12 ympäristöongelmasta.

Taulukko 1.2: Raportissa käytetyt maaryhmät:

Länsi-Eurooppa (EU+EFTA+Sveitsi) Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Espanja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, + Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi

KIE: Keski- ja Itä-Eurooppa (kaikki Keski-Euroopan maat, Baltian maat, Turkki, Kypros ja Malta) Albania, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Tsekin tasavalta, Kroatia, Viro, Jugoslavian liittotasavalta, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Slovakian tasavalta, Slovenia sekä Turkki, Kypros ja Malta

IVY: Euroopanpuoleiset Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsenet  Armenia, Azerbaidzan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova, Venäjän federaatio, Ukraina

Lyhyyden vuoksi tekstissä käytetään joskus ilmaisua Itä-Eurooppa tarkoittamaan sekä Keski- ja Itä-Euroopan maita että euroopanpuoleisia IVY-maita.

Permalinks

tallenna toimenpiteet