Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Lehdistöpalvelu / Tiedotteet / Signals 2002

Signals 2002

Vaihda kieli

LEHDISTÖTIEDOTE


Kööpenhamina/Bryssel, 23.5.2002


Euroopan ympäristöpaineiden vähentämispyrkimykset edistyvät epätasaisesti


Ponnistukset vähentää Euroopan ympäristöön kohdistuvia paineita tuottavat vaihtelevia tuloksia samaan aikaan kuin tiettyihin luonnonvaroihin esim. kalakantoihin ja viljelysmaihin kohdistuvat paineet jatkavat kasvamistaan.

Tänään Brysselissä eri tilaisuuksissa julkaistavassa Ympäristösignaalit 2002 -raportissa osoitetaan, että ilmastonmuutokseen vaikuttavien kasvihuonekaasujen päästöjen ja jätetuotannon kehitys on yleisesti ottaen positiivista. Myös vesien ja ilman saastumisen on todettu vähentyneen.

Kasvihuonekaasujen päästöt ovat 3,5 % alhaisemmat kuin 1990, vaikka vuonna 2000 oli havaittavissa pientä kasvua ja monen eri ilmansaasteen päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Vaikka kokonaisjätemäärä jatkuvasti kasvaakin, näyttää se kuitenkin kasvavan taloutta hitaammin ja useiden uusien jätevedenpuhdistamojen perustaminen on vähentänyt saastepäästöjä jokiin ja muihin vesistöihin.

Raportissa varoitetaan kuitenkin siitä, että nämä kokonaisvähennykset johtuvat useissa tapauksissa suurista vähennyksistä vain muutamissa maissa tai muutamilla talouden sektoreilla. Moni maa ja sektori ei ole onnistunut saamaan aikaan positiivista kehitystä ja sen takia tulos onkin epätasainen.

Päästöjen vähentämisellä saavutetut parannukset näkyvät ympäristön laadun paranemisena viiveellä, mikä yhdistettynä aikaisemmista päästöistä ja muista lähteistä tulleisiin korkeisiin taustapitoisuuksiin tarkoittaa sitä, että näiden ympäristöpaineiden vaikutukset ovat yhä huolen aiheena.

Laajat luonnollisen elinympäristön ja viljelymaan alueet ovat yhä altistuneita happamoitumiselle. Rannikkovesien rehevöitymisen ongelma ei ole merkittävästi pienentynyt. Suuri osa Euroopan kaupunkiväestöstä altistuu edelleen alailmakehän otsonin korkeiden pitoisuuksien ja pienhiukkasten haitallisille vaikutuksille.

Tiettyihin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet jatkavat kasvuaan. Tässä yhteydessä on erityisesti mainittava kalastuselinkeino. Vaikka kalastuslaivaston kokonaiskapasiteettia on vähennetty, jatkuva liikakalastus uhkaa usean taloudellisesti tärkeän kalakannan elinehtoja Euroopassa.

Myös maaperään kohdistuu merkittäviä ympäristöpaineita kuten kaupunkien suunnittelematon kasvu ja liikenteen infrastruktuurin kehittäminen.

Viimeisten 20 vuoden aikana suurimpien Länsi- ja Itä-Euroopan maiden rakennetut alueet ovat laajentuneet noin 20 % eli väestönkasvua (6 %) paljon nopeammin. Tämä kehitys on johtanut luonnonvaraisten alueiden häviämiseen tai niiden tilan häiriytymiseen sekä eläinten ja kasvien elinympäristöjen pirstoutumiseen suurimmassa osassa Eurooppaa.

Domingo Jiménez-Beltránia, Euroopan ympäristökeskuksen johtajaa siteeraten:

”On vielä tehtävä paljon, ennen kuin voimme varmistaa sen, että ympäristökysymykset otetaan huomioon päätöksenteossa samalla painolla kuin taloudelliset tai sosiaaliset kysymykset.

Ympäristön tilasta tiedottaminen esimerkiksi tällaisen vuosittain ilmestyvän yleiskatsauksen muodossa on tärkeää, jos haluamme tarkistaa, parantaa ja muuttaa sekä politiikkaa että muita aloitteita, jotta saavutettaisiin lopullinen tavoite kestävämmästä Euroopasta."

Jiménez-Beltrán jatkaa:

”Vuosittaiset ympäristöä koskevat yleiskatsaukset eivät yleensä paljasta dramaattisia muutoksia ympäristön tilassa vaan niiden arvo mitataan kyvyssä tunnistaa piilevät kehityssuunnat ja odotettavissa olevat muutokset sekä kyvyssä antaa varhaisessa vaiheessa varoitusmerkkejä mahdollisista ongelmista.

Tämän vuoden raportissa ympäristökysymyksistä annettu kuva on kirjava eikä ympäristön tilassa ole havaittu merkittäviä muutoksia siitä kun Ympäristösignaalit ensimmäistä kertaa julkaistiin kaksi vuotta sitten.

Muutoksia mahdollistavat olosuhteet ovat kuitenkin tietyssä määrin kehittymässä poliittisella tasolla EU:ssa. EU:n kestävän kehityksen strategian hyväksyminen, kuudennen ympäristöohjelman viimeisteleminen ja jatkuvat pyrkimykset liittää ympäristökysymykset sektorikohtaiseen politiikkaan ovat edesauttaneet näiden olosuhteiden kehittymistä, vaikka tuloksiin onkin joskus joutunut pettymään.”

Vuoden 2002 Ympäristösignaalien pohjalta Jiménez-Beltrán teki kolme johtopäätöstä:

  • ”Dematerialoitumisen” prosessi on elämänlaadun parantamista samaan aikaan kuin sekä energiankulutusta ja aineellista kulutusta vähennetään. Dematerialoitumisen odotettiin tapahtuvan siirryttäessä enemmän palveluja tuottavaan talouteen, mutta sitä ei ole vielä kokonaan hyödynnetty.
    • Tietyt ympäristöpaineet ovat jatkuvasti yhteydessä taloudelliseen kehitykseen. Esimerkkejä tästä ovat liikenteen ja turismin aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt, maan ja maaperän heikentyminen, kotitalouksien energian- ja luonnonvarojen kulutus ja liikakalastuksesta johtuva kalakantojen väheneminen. Muut ympäristöpaineet, esimerkiksi kaivos- ja teollisuusjätteet, kasvavat kuitenkin absoluuttisesti vaikka kasvavatkin talouden kasvua hitaammin.
  • EU käyttää energiaa keskimääräisesti tehokkaammin kuin aikaisemmin mutta energian absoluuttista kulutusta se ei vieläkään ole vähentänyt. Joidenkin maiden pystyessä saavuttamaan asettamansa tavoitteet, esimerkiksi kasvattamalla uusiutuvan energiankäytön osuutta energiantuotannossa, ovat toiset huomanneet energiatehokkuutensa vähenevän. Uusiutuvan energian laajentuvaa käyttöä heikentää energian, erityisesti sähkön, kokonaiskulutuksen kasvu.
  • Kotitalouksien osuutta ympäristöpaineiden tuottajana ei useinkaan oteta lukuun. Kun kulutustaso jatkaa nousemistaan kulutettavissa olevien nettotulojen kasvun myötä, on yhä tärkeämpää avustaa kuluttajia tekemään harkittuja valintoja. Tuotteiden ekomerkintä ja tiedottaminen (esimerkiksi energiansäästökampanjat) ovat lisääntymässä, mutta niiden käyttö on yhä marginaalista.

Ympäristösignaalit 2002 ja sen tiivistelmä on julkaistu kokonaisuudessaan Euroopan ympäristökeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa http://reports.eea.europa.eu/environmental_assessment_report_2002_9/.

Huomautuksia toimittajille

  • Happamoituminen on happamoittavien aineiden laskeumaa ympäristöön, jossa ne voivat vaurioittaa ympäristön osa-alueita, esimerkiksi sisävesiä, metsiä, maaperää ja luonnollisia ekojärjestelmiä. Happamoitavat aineet ovat suureksi osaksi lähtöisin ihmisten tuottamista kolmesta kaasumaisesta epäpuhtaudesta: rikkidioksidi, typen oksidit ja ammoniakki.
  • Rehevöityminen on vesistöjen liiallista rikastuttamista ravinteilla, jotka aiheuttavat kielteisiä biologisia vaikutuksia, mikä johtaa vesistöjen happipitoisuuden vähenemiseen. Tämä puolestaan haittaa vesistöjen kykyä tarjota elinympäristö eläimille tai kasveille.
  • EU on asettanut alustavat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi 12 %:iin energian kokonaiskulutuksesta ja 22,1 % :iin sähkönkulutuksesta vuoteen 2010 mennessä.

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot käyttävät Euroopan ympäristökeskusta pääasiallisena tiedonlähteenään kehittäessään ympäristöä koskevia toimintalinjojaan. Ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja saavuttamaan merkittäviä ja mitattavissa olevia parannuksia Euroopan ympäristössä tuottamalla ajankohtaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Keskus perustettiin EU:n toimesta 1990 ja se on toiminut Kööpenhaminassa vuodesta 1994 alkaen. Ympäristökeskus toimii Euroopan tieto- ja seurantaverkon (EIONET) keskipisteenä. Verkkoon kuuluu 600 Euroopassa toimivaa elintä, joilta kerätään ja joiden kautta levitetään ympäristöön liittyvää tietoa.

Ympäristökeskus on avoin kaikille valtioille, joilla on samat tavoitteet kuin sillä itsellään. Ympäristökeskuksella on nykyään 29 jäsentä. Jäseniä ovat 15 EU:n jäsenvaltiota, Euroopan talousalueeseen kuuluvat Islanti, Norja ja Liechtenstein ja 11 maata niistä Keski- ja Itä-Euroopan ja Välimeren alueen 13 maasta, jotka hakevat EU:n jäsenyyttä -- Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Romania, Slovenia ja Slovakian tasavalta. Ympäristökeskus on ensimmäinen EU:n toimielimistä, joka on ottanut mukaan jäsenyyttä hakeneet maat toimintaansa. Puolan ja Turkin odotetaan ratifioivan jäsensopimuksensa lähikuukausien kuluessa. Silloin ympäristökeskuksen jäsenenä on 31 maata. Myös Sveitsin kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja.



Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33209 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100