Omat työkalut

seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Artikkelit / Arktinen alue — Miksi arktisesta alueesta pitäisi olla huolissaan?

Arktinen alue — Miksi arktisesta alueesta pitäisi olla huolissaan?

Vaihda kieli

Dines Mikaelsen tukee kiväärinsä kevyesti keinuvan veneen keulaa vasten, lataa aseensa ja viittoilee muita olemaan hiljaa. Inuiittimetsästäjä on ampunut ohi jo muutaman kerran. Hän painaa liipaisinta. Kova pamaus kaikuu takaisin jäävuorista, ja jalkapallokentän pituisen matkan päässä maahan lyyhistyy hylje.

Mikaelsenin seurassa olevat neljä matkailijaa ovat hämmentyneitä. He ovat nähneet sen, mitä halusivatkin, mutta samanaikaisesti he ovat hieman järkyttyneitä. Dines ja suuren osuuden hänen elannostaan tuovat matkailijat ovat tavanneet toisensa vasta vähän aikaa sitten. Muut kulttuurit turvautuvat sellofaaniin pakattuihin siististi leikeltyihin lihapalasiin, mutta arktisen alueen kulttuureissa metsästys ja perinteiset eläinten paimentamistavat ovat edelleen keskeisiä.

Arktista kulttuuria ja maisemia, samoin kuin Dinesin pientä matkailuyritystä, muokkaa kaksi väkevää voimaa: globalisoituminen ja ilmastonmuutos. Globalisoituminen on tuonut mukanaan MTV:n, iPodit ja huippuluokan navigointijärjestelmät ja avannut alueen muulle maailmalle. Ilmastonmuutos muokkaa jäistä maisemaa sulattamalla jäätiköitä ja avaamalla meriteitä. Tämä tarjoaa joitakin uusia mahdollisuuksia. Ensimmäistä kertaa risteilyalukset ovat ilmestyneet Grönlannin kylmällä itärannikolla sijaitsevan Ammassalikin saaren Tasiilaqiin kylään, joka on Dinesin kotikylä. Vuonna 2006 risteilyaluksia tuli neljä, seuraavana vuonna kahdeksan. "Viisi vuotta sitten Pohjois-Grönlannissa ei ollut lainkaan kärpäsiä. Nyt on. Tänne kärpäset tulevat kuukautta aikaisemmin kuin ennen", kertoo Dines. Nyt on myös huomattavasti lämpimämpää. Viime kesinä lämpötila on noussut Tasiilaqissa jopa 22 asteeseen, mikä on kaikkien aikojen lämpöennätys.

Mikä on arktinen alue?

Arktinen alue on valtava alue, joka kattaa kuudesosan maapallon maa-alueesta, 24 aikavyöhykettä ja yli 30 miljoonaa neliökilometriä. Suurinta osaa arktisesta alueesta peittää jopa neljän kilometrin syvyinen valtameri, mutta mukaan mahtuu myös suuria maa-alueita.

Asukkaita arktisella alueella on noin neljä  miljoonaa ja alkuperäiskansoja on yli 30 . Kahdeksalla valtiolla (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska/Grönlanti, Venäjän federaatio ja Yhdysvallat) on maa-alueita arktisella alueella. Näistä valtioista viisi, joista kolme on EU:n jäsenvaltioita, on Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä.

Mitä arktiselle alueelle on tapahtumassa?

Ilmastonmuutos vaikuttaa arktisella alueella enemmän kuin missään muualla. Viimeisten 50 vuoden aikana arktisen alueen lämpötilat ovat nousseet kaksi kertaa enemmän kuin maapallon keskimääräinen lämpötila.(19) Keväällä 2009 toteutetussa Catlin Arctic Survey -tutkimuksessa tarkasteltiin merijäätä yli 280 mailin matkalla arktisen alueen pohjoisreunalla sijaitsevalla Beaufortin merellä. Keskimäärin vain vuoden ikäinen jää ylsi vain vajaan kahden metrin syvyyteen. Vanhempi, paksumpi ja vakaampi merijää on häviämässä. Vuonna 2008 arktisen alueen läpi kulkevat luoteis- ja koillisväylät olivat kesällä hetken aikaa purjehduskelpoisia ensimmäistä kertaa sinä aikana kun tästä on tietoja.

Ilmiön vaikutukset uhkaavat tuhota arktisten ekosysteemien muodostaman herkän verkoston. Erityisesti huolta aiheuttaa arktinen merijää. Jäässä ja sen alapuolella olevassa meressä esiintyy monenlaisia elämänmuotoja, joita ilmaston lämpeneminen uhkaa.

Jääkarhut nääntyvät nälkään, sillä merta lähimpänä oleva jää, joka on hylkeiden mieluisin levähdyspaikka, ei kestä jääkarhujen painoa. Arktisella alueella kesänsä viettävät muuttolinnut myöhästyvät kevään kukoistavimmalta kukinta-ajalta, sillä se alkaa nyt kolme viikkoa aiemmin – ennen kuin linnut saapuvat.

Saastuminen ja imettäminen(18)

Lukuisat vaaralliset saasteet, kuten maataloudessa käytettävät kemikaalit, palonestoaineet, raskasmetallit ja radioaktiiviset materiaalit, vaikuttavat voimakkaasti arktiseen alueeseen ja siellä vuosikymmeniä eläviin ihmisiin.

Tuuli ja meri kuljettavat saasteita muualta arktiselle alueelle. Alhaisesta lämpötilasta johtuen saasteet, kuten DDT, eivät hajoa, vaan jäävät veteen. Koska esimerkiksi hylkeiden rasvakudos imee saasteita, kemikaalit kulkeutuvat paikallisväestöön. Altistumisen välttämiseksi imettäviä äitejä neuvotaan joillakin arktisilla alueilla täydentämään sylivauvojen imetystä äidinmaidon korvikkeilla.

Miksi arktisesta alueesta pitäisi olla huolissaan?

Monelle arktinen alue on maantieteellisesti etäinen ja merkitykseltään vähäinen. Alueella on kuitenkin keskeinen rooli maapallon ilmaston säätelyssä. Jos ilmastonmuutos etenee arvioitua vauhtia, sillä on laajamittaisia vaikutuksia meihin kaikkiin.

Pohjois- ja etelänapa-alueilla on keskeinen rooli maapallon ilmaston säätelyssä, sillä napa-alueet toimivat maapallon jäähdytysjärjestelmänä. Ohuempi lumipeite merkitsee sitä, että maapallo imee enemmän auringon lämpöä ja merivirtaukset muuttuvat. Pohjoinen jäämeri, jonka vesi on sekoitus sulaa makeaa vettä ja merivettä, vaikuttaa koko maapallon merivirtoihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan liiallinen sula makea vesi saattaa "sammuttaa" osan näistä merivirroista, joilla on merkittävä vaikutus ilmastoon etelämpänä.

Arktisella alueella asuu miljoonia ihmisiä, joista useat kuuluvat ainutkertaisiin alkuperäisväestöihin. Näiden ihmisten ja heidän kulttuuriensa tulevaisuus on myös uhattuna.

Uudenlainen taloudellinen toiminta arktisella alueella

Arktisen alueen sulava merijää ja jäätiköt avaavat uusia alueita ihmisen toiminnalle. On todennäköistä, että monien alojen taloudellinen toiminta lisääntyy arktisella alueella tulevien vuosikymmenten aikana. Jään vetäytyessä kalastus siirtyy pohjoisemmaksi, arktisen alueen öljy- ja maakaasuvaroja aletaan hyödyntää, matkailu lisääntyy entisestään, ja laivaliikenne mitä todennäköisimmin lisääntyy arktisen alueen luonnonvarojen viennin myötä.

Vesireittien avautuminen ja jään ohentuminen saattaa johtaa mannertenvälisen tavaraliikenteen käynnistymiseen, mutta se edellyttää laivojen ja infrastruktuurien kehittämistä. Myös mineraalien, puutavaran ja muiden luonnonvarojen hyödyntäminen saattaa lisääntyä. Eri arktisen alueen kansat voivat alkaa kilpailla keskenään luonnonvarojen, maan ja laivareittien hallinnasta. Tasapainottelu lämpimämmän arktisen alueen tarjoamien mahdollisuuksien ja riskien (kuten öljyvuodot ja sen vaikutukset ympäristöön) välillä on merkittävä haaste, joka edellyttää muutoksia arktisen alueen hallintotapaan.

Ympäristöasioiden hallinta

Muualla maailmassa ympäristöhaasteena on palauttaa entiselleen vahingoittuneet ekosysteemit. Arktisella alueella on vielä mahdollista suojella suurimmaksi osaksi ainutkertaista ympäristöä. Arktisen alueen nykyinen hallintojärjestelmä on erittäin hajanainen. Alueella sovelletaan useita kansainvälisiä sopimuksia, joita ei kuitenkaan ole tehty erityisesti arktista aluetta varten ja joiden täytäntöönpano ja valvonta vaihtelevat jopa arktisen alueen valtioissa.

Euroopan komissio esitteli marraskuussa 2008 asiakirjan, jossa esitettiin pääpiirteittäin EU:n kiinnostuksen kohteet alueella ja ehdotettiin toimia EU:n jäsenvaltioille ja toimielimille. Asiakirja on ensimmäinen askel kohti EU:n yhdennettyä arktista politiikkaa. EU:n päätavoitteena on

  • suojella arktista aluetta ja säilyttää se yhteisymmärryksessä alueen väestön kanssa
  • edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä
  • edistää arktisen alueen vahvistettua monenvälistä hallintoa.

Jääkarhut tahtomattaan dieetillä

Pohjoismaiden ministerineuvoston Signs of Climate Change in Nordic Nature -raportissa todetaan ilmastonmuutoksen alentavan jääkarhujen painoa, koska jää alkaa sulaa joka kevät yhä aikaisemmin. Jään aikaisempi sulaminen rajoittaa jääkarhujen saalistamien hylkeiden määrää. Joissakin arktisen alueen osissa naarasjääkarhu painaa keskimäärin vain 225 kiloa, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Jos suuntaus jatkuu, jääkarhu uhkaa kadota arktiselta alueelta paikoitellen kokonaan.

Raportissa nimetään indikaattoreita, joiden avulla voidaan esittää määrällisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seurata kehitystä pohjoisissa ekosysteemeissä. Neljäntoista indikaattorin avulla voidaan kuvata ilmaston lämpenemisen vaikutuksia esimerkiksi kasvu- ja siitepölykausiin sekä kala- ja planktonkantoihin. Siitepölykaudet alkavat yhä aikaisemmin, mikä vaikeuttaa allergisten elämää. Esimerkiksi eräissä Tanskan, Norjan ja Islannin osissa koivun siitepölykausi alkaa nyt kuukautta aiemmin kuin 1980-luvulla.

18 Arktisen ympäristön seuranta- ja arvioimisohjelma (AMAP) 2009, "Human Health in the Arctic".

19 Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) 2007, "End of 21st century prediction".

Asiaan liittyvää sisältöä

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Asiaan liittyvä video

Katso myös

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100