Lehdistötiedote

Sivu Viimeksi muokattu tiistai 19. huhtikuuta 2016, 19.30
LEHDISTÖTIEDOTE – julkaisuvapaa 24. kesäkuuta 1999 Euroopan ympäristön “sääennuste” Euroopan unionin ensimmäinen
ympäristön tilaa ja tulevaisuudennäkymiä koskeva raportti
‘Tätä menoa’ –skenaarion mukaan Euroopan ympäristö on jatkuvan paineen alaisena

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisee tänään Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä koskevan raportin, Ympäristö Euroopan Unionissa vuosisadan vaihteessa. Raportissa arvioidaan ensimmäistä kertaa ympäristön laadun lähitulevaisuuden kehitystä EU:ssa aina vuoteen 2010 saakka.1

Raportin pääkohdat

Vaikka yhteisö on harjoittanut jo sinänsä menestyksekästä ympäristöpolitiikkaa yli 25 vuotta, ei Euroopan unionin (EU) ympäristön laatu yleisesti ottaen ole merkittävästi parantunut. Joillakin aloilla on todellista edistystä (esim. jokien laatu, happamoituminen), kun taas muilla aloilla tilanne pahenee (esim. jätteet). Raportissa analysoidaan tilannetta sekä dokumentoidaan nykyistä ja tulevaa kestämätöntä kehitystä joidenkin talouden sektoreiden kuten liikenteen, energian, maatalouden, kotitalouksien kulutuksen ja turismin osalta. Kestämätön kehitys on suurin este ympäristöparannuksille ottaen huomioon myös ne toimintalinjat, joita on noudatettu tai suunniteltu ennen vuotta 1997.

Mikäli lisätoimenpiteisiin ei ryhdytä EU:n ympäristöön kohdistuu paineita erilaisten toimintojen takia, joista monien esim. liikenteen ja teollisuuden sekä vapaa-ajan ja jopa yksilökäyttäytymisen muotojen ennustetaan laajenevan. Niillä on myös ketjuvaikutusta, koska ne ovat yhteydessä keskenään:

  • EU:n taloudellinen kasvu2 ekotehokkuuden tietystä paranemisesta huolimatta (saastumisen väheneminen suhteessa BKT:een) tuotanto ja kulutus vaativat yleisesti ottaen entistä enemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat aikaisempaa enemmän saastumista ja jätteitä (jätetuotannon 10 % kasvun vuosina 1990-96 odotetaan jatkuvan). Tämä kehitys vaikuttaa jo mitätöivästi ympäristöpoliittisista aloitteista saatavaan hyötyyn (esim. ilmanlaatua koskevat direktiivit), minkä johdosta pyrkimystä ympäristöongelmien parempaan yhdentämiseen kaikkiin toimintalinjoihin on määrätietoisesti vauhditettava.
  • Vaikka energiatehokkuus parantuisikin EU:n energiakulutus (1995-2010) lisääntyy 15 % (kotitalouksien, liikkuvuuden ja liikenteen lisääntymisestä johtuen: henkilöautojen osalta 30%, rahtiliikenteenosalta 50%). Tämä johtaa keskeisen kasvihuonekaasuja tuottavan osatekijän l. hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen ja vaikeuttaa ilmastomuutosten ongelmien ratkaisemista (EU:n tavoitteeseen KHK-kaasujen vähentämiseksi 8 % vuosien 1990 ja 2008-2012 välillä ei päästä Kioton sopimusta edeltävän toiminnan aikana vaan lisääntymisen odotetaan olevan 6 %). Uusiutuvan energian osuus (tällä hetkellä 6%) lisääntyy vaikkakin kasvu on vaatimatonta (12% tavoite vuoteen 2010 mennessä tuskin toteutunee).
  • Turismi lisääntyy nopeasti ja merkittävästi (kansainvälisten saapuvien turistien määrän odotetaan suurenevan 50% vuosina 1996-2010), samoin lisääntyvät polttoainekuljetukset ja energian tarve. Nämä yhdessä kaupunkialueiden jatkuvan laajentumisen kanssa (joissakin maissa maankäytön muutokset kohdistuvat jopa 120 hehtaariin maata/pv), ovat vakava haaste esim. maaseudulle ja herkille rannikkoalueille, joista 85% ovat suuressa tai kohtalaisessa määrin uhanalaisina erilaisten paineiden takia.
  • Kemikaalien kokonaistuotanto on kasvamassa, kun taas vähimmäisriskiarviointia ei ole tehty 75%:lle markkinoilla olevista laajalti käytetyistä kemikaaleista. Joidenkin kemikaalien (teollisuuden, tieliikenteen ja maatalouden) päästöjen määrät suurenevat (kadmium, kupari), ja joidenkin laskevat (lyijy).
  • Ympäristöongelmia yhdennetään kuitenkin hitaasti alakohtaiseen päätöksentekoon ja toimintalinjoihin. Teollisuudessa saavutetaan edistystä (ympäristöhallinta ja tarkastusjärjestelmät); mutta ympäristövaikutusten arvioinnit ja taloudellisten välineiden (kuten ekoverot) käyttö ovat vielä vaatimattomia. Yhdentymispolitiikkaa ja –välineitä on vielä mahdollista laajentaa muihin talouden aloihin.

Mitä on saavutettu ja millä aloilla, ja mitkä ovat tulevaisuudennäkymät?

Seuraavassa on viimeisten 5-10 vuoden kehityksen arviointi ja näkymät vuoteen 2010 saakka (vuoteen 2050 ilmastomuutoksen ja otsonia heikentävien aineiden osalta). Paineita koskevat indikaattorit osoittavat, miten sellaiset ongelmia aiheuttavat tekijät kuin saastepäästöt tai maankäyttö ovat muuttumassa. Tilaa ja vaikutusta koskevista tiedoista käy ilmi, miten nämä paineet osaltaan muuttavat ympäristön laatua.

PAINEET Ympäristö-Kysymykset

TILA & VAIKUTUS

Nykytila Tulevaisuus Nykytila Tulevaisuus
jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä Kasvihuonekaasut ja Ilmastonmuutos Epäsuotuisaa kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä
Myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Otsonikerroksen heikentyminen Epäsuotuisaa kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä
jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä Vaaralliset aineet jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä ?
jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Ilman epäpuhtauksien kulkeutuminen valtiosta valtioon jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä
jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Vesistöjen paineet jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä
Epäsuotuisaa kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä Maaperän pilaantuminen Epäsuotuisaa kehitystä ?
jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä Jätteet Epäsuotuisaa kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä
Epäsuotuisaa kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä Biologinen monimuotoisuus jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä ?
jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Ihmisten terveys Epäsuotuisaa kehitystä ?
jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä Kaupunkialueet jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä
Epäsuotuisaa kehitystä Epäsuotuisaa kehitystä Rannikko- ja merialueet Epäsuotuisaa kehitystä ?

Selitys:

Myönteistä kehitystä

Myönteistä kehitystä

jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä

jonkin verran muttei riittävästi myönteistä kehitystä

Epäsuotuisaa kehitystä

Epäsuotuisaa kehitystä

?

ei varmaa tietoa (osa määrällisestä tai asiantuntija-analyysista saatavilla)


Edellä olevasta kokoomataulukosta käy ilmi, että otsonikerrosta heikentävien aineiden vähentämisessä on saavutettu merkittävää ja myönteistä edistystä, ja että happamoitumiseen vaikuttavat päästöt ja jokien fosforipäästöt ovat vähentyneet. Muiden ympäristön tilaan kohdistuvien paineiden vähentämisessä ei vieläkään ole edistytty riittävästi. Ainoastaan ilman epäpuhtauksien päästöjä on onnistuttu merkittävällä tavalla irrottamaan BKT:stä vuoden 1990 jälkeen. Sitä vastoin hiilidioksidia ja jätteitä on onnistuttu irrottamaan vain suhteellisen vähän. Tulevaisuudennäkymien mukaan tällainen kehityssuuntaus jatkuu vuoteen 2010 asti, sillä päästöt lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti sellaisilla ongelma-aloilla, joihin puuttuminen on osoittautunut vaikeaksi kuten kasvihuonekaasujen päästöt, kemikaalit ja jätteet.

Saastepäästöt ovat vähentyneet merkittävästi talouden keskeisillä aloilla, esim. energian, liikenteen ja teollisuuden aloilla ja vähemmässä määrin maataloudessa, mutta energiankulutus ja hiilidioksidi ovat joko pysyneet tuotannon tasolla (liikenne ja maatalous) tai niitä on irrotettu vain vähän, ja näyttää siltä, ettei näiden kahden kriittisen ympäristövaikutuksen suhteen onnistuta saavuttamaan merkittävää ekotehokkuutta vuoteen 2010 mennessä.

Nämä paineet antavat yhtä lailla huolestuttavan kuvan ympäristön tilasta vuonna 2010. Etenkin ilmastonmuutoksen ja jätteiden syntymisen suhteen kehityksen odotetaan kääntyvän huonompaan suuntaan. Myönteistä kehitystä ennustetaan kuitenkin tapahtuvan esimerkiksi valtiosta toiseen tapahtuvan ilman epäpuhtauksien kulkeutumisen (ekosysteemit, joissa on kriittisen kuormituksen ylittävät hapan laskeumatasot vähentyvät 25%:sta vuonna 1990, 7%:iin vuonna 2010), vesien pilaantumisen (fosforin ja orgaanisten aineiden päästöjen jatkuva väheneminen) ja kaupunkien ilmanlaadun (jatkuva paraneminen) vaikutusten osalta.

On kuitenkin olemassa huomattavia epävarmuustekijöitä. Joillakin aloilla (maaperä, biologinen monimuotoisuus tai pohjavesien torjunta-aineet) esiintyvän tiedonpuutteen tai tulevaan sosioekonomiseen kehitykseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on vaikea nähdä selvästi, mihin suuntaan olemme menossa. On erityisen vaikea arvioida sellaisten tärkeiden uusien ongelmien tulevaisuudennäkymiä, jotka myös huolestuttavat entistä enemmän kansalaisia, kuten ihmisten terveyteen liittyvät kysymykset (pääasiassa ilmanlaatuun liittyvät: hiukkasmaisten aineiden päästöt saattavat aiheuttaa vuosittain 40–150 000 aikuisen kuoleman kaupungeissa), kemialliset aineet (kuten dioksiini) tai geneettisesti muunnetut organismit ruoassa.

Monessa maassa on kuitenkin myös joitakin toistaiseksi pieniä mutta nopeasti kasvavia myönteisiä signaaleja: tuulienergia on lisääntynyt; polkupyöräily on lisääntymässä joidenkin kaupunkien liikenteessä; alueita tai kuntia on nimetty torjunta-aineettomiksi useissa maissa; luonnonmukainen viljely on lisääntynyt merkittävästi; monet yritykset pitävät kestävää kehitystä kannattavana ja tuottavana prosessina ja monet kunnat laativat omia paikallisia Agenda 21 -ohjelmiaan.

Lopuksi raportissa on dokumentoitu EU:n laajentumisen haasteet ja mahdollisuudet. Joissakin jäsenehdokasmaissa taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävämpää, ja myös luonnontyyppialueet ovat laajempia. EU-jäsenyyttä edeltävässä siirtymävaiheessa vaarana on kuitenkin se, että jäsenehdokasmaiden ympäristö kärsii, mikäli niiden kehitys on sama kuin 15 jäsenvaltion EU:ssa. Kun lähentyminen nykyiseen EU:hun merkitsee kiihtyvää talouskasvua jäsenehdokasmaissa, niiden haasteena on varmistaa, ettei niissä laiminlyödä ympäristöä kahden vuosikymmenen ajan niin kuin Länsi-Euroopassa, mikä johti lopulta 1970-luvulla pikaisiin korjaustoimenpiteisiin Euroopassa ja kansallisella tasolla. ”On ehkä realistisempaa ja hyödyllisempää ajatella, että sekä 15 jäsenvaltion EU että jäsenehdokasmaat ovat entistä kestävämpää kehitystä edeltävässä siirtymävaiheessa”, sanoi Euroopan ympäristökeskuksen johtaja Domingo Jiménez-Beltrán esitellessään raporttia EU:n ympäristöneuvostolle 24. kesäkuuta 1999.

Lisätietoja antaa:
Ronan Uhel, projektipäällikkö – ympäristöraportit, EEA, (tel.: +45 33 36 71 30)

1 Raportissa Ympäristö Euroopan Unionissa vuosisadan vaihteessa käsitellään lähinnä ympäristön tilaa EU:n 15 jäsenvaltiossa. EU:n laajentumista koskevan keskustelun yhteydessä raportissa käsitellään myös 11 jäsenyyttä hakeavaa maata (Bulgaria, Tshekin tasavalta, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Slovakian tasavalta, Slovenia ja Kypros). Myös EFTA-maita (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) käsitellään asiaan liittyvien aiheiden osalta. Raportissa luonnehditaan ja punnitaan viime vuosien tilannetta ja arvioidaan myös tulevia kehityssuuntauksia – näin ollen siinä arvioidaan jo tapahtunutta ja todennäköisesti tapahtuvaa edistystä EU:n ja kansainvälisten päämäärien sekä poliittisten tavoitteiden kannalta ja otetaan huomioon ennustetut paineet, mukaan lukien taloudellinen ja muu kehitys. Siinä pyritään antamaan tärkeää tietoa niille, jotka laativat ja panevat täytäntöön tehokkaita ympäristöpolitiikkoja, ja muita toimenpiteitä, jotka voisivat vaikuttaa niihin.

2 Raportissa käytetään perusskenaariota (joka perustuu OECD:n ja Euroopan komission sosio-ekonomiseen ”Tätä menoa”- skenaarioihin), jonka mukaan vuosien 1990 ja 2010 välillä taloudellisen kasvun odotetaan olevan 45 % ja kulutuksen kasvavan 50 % vuosina 1995-2010.

tallenna toimenpiteet
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100