seuraava
edellinen
kohdat

Article

Grönlannin jätehuolto

Vaihda kieli
Article Julkaistu 14.06.2012 Viimeksi muokattu 17.03.2023
Photo: © EEA/Ace&Ace
Asuimmepa sitten kaupungin taajamassa tai syrjäkylässä, tuotamme jätettä: ruoantähteitä, elektroniikkaromua, akkuja, paperia, muovipulloja, vaatteita ja vanhoja huonekaluja. Niistä kaikista on päästävä eroon. Osa jätteistä päätyy uusiokäyttöön tai kierrätykseen, osa poltetaan energiajätteenä tai kuljetetaan kaatopaikalle. Jätteiden käsittelyyn ei ole olemassa yhtä ainutta kaikkialla toimivaa tapaa, vaan paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaanhan jätteet ovat aluksi paikallinen ongelma. Seuraavassa kuvataan, miten hallitus pyrkii ratkaisemaan jäteongelman Grönlannissa, jossa asutus on hyvin harvaa, kylien väliset etäisyydet pitkät ja tieinfrastruktuuri puutteellista.

Per Ravn Hermansenin haastattelu

Per Ravn Hermansen asuu Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa. Hän muutti Grönlantiin Tanskasta työskennelläkseen Grönlannin sisä- ja ympäristöministeriössä jätehuollon parissa.

Millaista on asua Grönlannissa?

“Nuukissa on aika lailla samanlaista asua kuin missä tahansa muussakin keskikokoisessa kaupungissa, kuten tanskalaisissa kaupungeissa. Täällä on samantyyppisiä liikkeitä ja palveluja. Nuukin asukasmäärä on noin 15 000. Vaikka Nuukissa puhutaankin sekä grönlannin kieltä että tanskaa, pienissä kylissä puhutaan lähes pelkästään grönlantia.

Olen asunut Nuukissa vuodesta 1999, ja ihmiset käyttävät siellä samanlaisia tuotteita kuin muuallakin maailmassa, esimerkiksi tietokoneita ja matkapuhelimia. Mielestäni myös jäteongelma on alettu tiedostaa paremmin.”

Mikä tekee Grönlannin jäteongelmasta ainutlaatuisen?

Copyright: EEA/Ace&Ace“Grönlannissa asuu noin 55 000 henkeä, jotka tuottavat jätettä, aivan kuten ihmiset muuallakin maailmassa. Grönlannin jäteongelma on monilta osin melko tavanomainen. Grönlantilaiset yritykset ja kotitaloudet tuottavat monenlaista jätettä, ja meidän on käsiteltävä sitä niin, ettemme vahingoita ympäristöä.

Muilta osin Grönlannin jäteongelma on ainutlaatuinen sen koon ja tarkemmin sanoen asutuksen hajanaisuuden vuoksi. Suhteellisen suuria kaupunkeja on kuusi, pienempiä kaupunkeja yksitoista ja 30–300 asukkaan kyliä noin 60. Ne kaikki levittäytyvät pitkin rannikkoa. Suurin osa väestöstä asuu länsirannikolla, mutta myös itärannikolla on pieniä kyliä ja kaupunkeja.

Vain kuudessa kaupungissa on jätteenpolttolaitos, eivätkä ne riitä ympäristön kannalta riittävään jätteenpolttoon. Kaupunkien ja kylien välillä ei ole teitä, minkä vuoksi jätteitä ei pystytä kuljettamaan helposti polttolaitoksiin. Tavaroita kuljetetaan pääasiassa meriteitse.

Tällä hetkellä meillä on vain karkea arvio Grönlannissa tuotetusta yhdyskuntajätteen määrästä, ja uskomme sen olevan kasvussa. Noin puolessa kylistä on niin sanotut polttouunit, mutta muualla jätteet poltetaan taivasalla tai viedään kaatopaikalle.

Viime kädessä kaikkiin jäteongelmiin liittyy mielestäni yhteisiä tekijöitä, mutta jokainen tapaus on ainutkertainen. Jäte on paikallinen ongelma, jolla on laajempia vaikutuksia. Ratkaisuissa on otettava tämä kaksijakoisuus huomioon.”

Entäpä haitallinen jäte ja elektroniikkaromu?

“Suurimpien kaupunkien jätelaitoksissa puretaan elektroniikkaromua ja käsitellään haitallisia jätteitä, joita säilytetään tämän jälkeen paikan päällä, kunnes ne kuljetetaan Tanskaan. Grönlantiin tuodaan kaikenlaisia tuotteita, kuten ruokaa, vaatteita ja autoja, jotka useimmiten kuljetetaan Aalborgista. Haitalliset jätteet ja elektroniikkaromu lastataan Tanskaan palaaviin laivoihin.

Viime vuosina monikansalliset kaivosyhtiöt ovat alkaneet etsiä hyödyntämättömiä öljy- ja mineraaliesiintymiä. Mitä kaivosjätteelle tapahtuu?

Grönlannissa noudatetaan yhden oven politiikkaa, jonka ansiosta kaivosyhtiöt saavat kaikki tarvitsemansa luvat samalta viranomaiselta. Tämä tarkoittaa sitä, että ne toimittavat hakemuksen, joka kattaa niiden toiminnan kaikki näkökohdat, myös jätteidenkäsittelyn, kaivos- ja öljynporaustoiminnasta vastaavaan virastoon.

Lähes kaikki monikansallisten yhtiöiden toiminta tapahtuu kaukana kaupungeista ja kylistä. Yhtiöt voivat tehdä kuntien kanssa sopimuksia polttokelpoisten jätteidensä polttamisesta kunnan jätteenpolttolaitoksessa. Tämä jätteenpolton ylimääräinen kysyntä kuormittaa entisestään paikallista jätteenpolttokapasiteettia.”

Miten pyritte ratkaisemaan tämän ongelman?

“Yksi parhaillaan tarkastelemistamme vaihtoehdoista koskee alueellisten jätteenpolttolaitosten rakentamista ja jätteiden kuljettamista. On selvää, ettemme voi rakentaa jätteenkäsittelylaitoksia jokaiseen kaupunkiin. Tarkastelemme myös lämmöntuotantoa eli sitä, että kotitalouksien lämmitys saataisiin jätteidenpoltosta.

Pienempiin kaupunkeihin alamme perustaa laitoksia elektroniikkaromun purkamista ja haitallisten jätteiden käsittelyä varten. Pieniin kyliin viemme elektroniikkaromua ja haitallisia jätteitä varten säiliöitä, jotka voidaan sitten kuljettaa kaupunkien jätelaitoksiin.

Meillä on parhaillaan käynnissä kaksi pilottihanketta, jotka liittyvät polttokelpoisen jätteen kuljettamiseen kaupunkien jätteenpolttolaitoksiin.

Grönlannin hallituksella on kansallinen jätehuoltosuunnitelma, ja mainitsemani toimet ovat osa tätä suunnitelmaa.”

Per Ravn HermansenPer Ravn Hermansen asuu Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa. Hän muutti Grönlantiin Tanskasta työskennelläkseen Grönlannin sisä- ja ympäristöministeriössä jätehuollon parissa.

Lisätietoja

Permalinks

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: Waste, Greenland
tallenna toimenpiteet