Elämä kaupungistuneessa maailmassa

Vaihda kieli

Sivu Viimeksi muokattu 03.06.2016

Maailman kaupungistumisen myötä kulutus ja hyvinvointi luultavasti kasvavat. Samalla kuitenkin myös kaupunkialueiden vähäosaisten köyhyys syvenee. Köyhien elinolot kaupungissa ja niihin liittyvät ympäristö- ja terveysriskit voivat vaikuttaa maailman kaikkiin alueisiin.

Miksi kaupungistumisella on meille suuri merkitys?

Kaupunkialueiden suunnittelu ja hallinta erityisesti Kaakkois-Aasiassa vaikuttaa voimakkaasti maailman kasvihuonekaasupäästöihin ja resurssien kysyntään. Rakennettua kaupunkia on vaikeaa muuttaa perusteellisesti jälkikäteen. Asukkaat mukautuvat näihin olosuhteisiin, ja myös heidän käyttäytymistään voi olla vaikeaa muuttaa. Kehittyneen maailman monissa osissa vaarana on se, että kaupungit juuttuvat runsaasti energiaa ja luonnonvaroja kuluttaviin kaupunkikehitysmalleihin vuosikymmenien ajaksi.

Maailmassa, jossa keskinäiset vaikutussuhteet ovat vahvoja ja kaupungistumisessa ja siihen liittyvissä kulutustottumuksissa tapahtuu muutoksia, ovat vaikutukset Eurooppaan etupäässä välillisiä. Näitä vaikutuksia voivat olla muun muassa maankäytön muuttuminen Euroopassa, kun kilpailu luonnonvaroista kiristyy, sekä maailmanlaajuisesti kehittyvien ja leviävien tautien uhka.

Kuva 6: Kaupungistumiseen liittyviä trendejä

Ensimmäistä kertaa historiassa yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä noin 70 prosenttia ihmiskunnasta asuu luultavasti kaupungeissa (UNDESA, 2010). Väestötutkijat arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä yli puolet maailman kaupunkiväestöstä elää Aasiassa.

Lisätietoja maailmanlaajuisista megatrendeistä ja elämisestä kaupungistuneessa maailmassa on osoitteessa: http://www.eea.europa.eu/soer/europe-and-the-world/megatrends