Article

Silminnäkijä: poika nimeltä Chance

Vaihda kieli

Article Julkaistu 01.07.2011 Viimeksi muokattu 21.03.2023

Photo: © Mark Craemer

Topics: Luonnon monimuotoisuus – ekosysteemit

Bisie on alueen suurin kaivos. Se sijaitsee keskellä tiheää metsää noin 90 kilometrin päässä metsän reunasta ja ulottuu 100 metrin syvyyteen. Kaivostunnelit ovat usein vain hieman suurempia kuin aukko maassa. Kussakin kaivostunnelissa työskentelee kymmeniä poikia ja miehiä hirvittävissä olosuhteissa.

”Nimeni on Chance, ja olen 16-vuotias. Työskentelin Bisien kaivoksessa kolme vuotta. Kuulin, että läheltä kotoani oli löydetty kaivos. Halusin tehdä töitä ja ansaita tarpeeksi rahaa oman kodin rakentamiseen. Alas ja ylös ryömiminen kestää niin kauan, että jäin joskus alas viikoksi, ennen kuin tulin takaisin ylös. Täällä kuolee ihmisiä joka kuukausi, kun jokin luolista romahtaa”.

Chance, 16

Viisi vuotta sitten tämä paikka oli viidakkoa. Nykyään mineraaleja kantaa ja louhii työkseen jopa 20 000 ihmistä. He tulevat kaukaa ja unelmoivat rahan ansaitsemisesta. Aseellisten ryhmittymien perimien epävirallisten verojen vuoksi elinkustannukset ovat kuitenkin niin suuret, ettei useimmilla ole varaa enää lähteä. Eri puolilla Itä-Kongoa on satoja tällaisia kaivoksia. Yksin Bisie tuottaa mineraaleja arviolta 70 miljoonan dollarin arvosta vuodessa.

Maan pinnalla mineraalit kuljetetaan kaupunkeihin, kuten Ndjingalaan, Osakariin ja Mubiin. Kantajat kulkevat 90 kilometriä kahdessa päivässä ja kukin kantaa 50 kiloa mineraaleja. Joka päivä 600 kantajaa tuo metsästä yhteensä 30 tonnia mineraaleja.

Bisien kassiteriittia ostavat välittäjät, joilla on yhteydet viejiin ja kansainvälisen kaupan toimijoihin, jotka myyvät malmia sulatoille avoimilla markkinoilla. Sulatot jalostavat malmin ja myyvät sen joko suoraan juotevalmistajille tai kansainvälisten metallipörssien kautta. Lopuksi tinajuote myydään elektronisten laitteiden valmistajille tuotannossa käytettäväksi.

”Kun ryömin tunneliin ensimmäistä kertaa, en pystynyt olemaan siellä kovin pitkään. En ollut tottunut kuumuuteen, joten pystyin olemaan siellä vain kaksi tuntia. Kerta toisensa jälkeen minun oli ryömittävä alas, tehtävä kovasti töitä ja palattava jälleen ylös. Kaivoksessa oli hyvin kuuma, enkä kestänyt sitä. Karkasin Bisiestä verilöylyn aikaan. En saavuttanut unelmaani, joten palasin kotiin käymään koulun loppuun.”

Maailman luonnonsäätiön (WWF) mukaan Kongon demokraattinen tasavalta on yksi maailman luonnon monimuotoisuuden tärkeimmistä keskuksista. WWF:n mukaan haasteena on suojella Kongon metsiä ja niiden lajeja ja estää rämemetsiin sitoutuneen hiilen vapautuminen sekä parantaa samalla kongolaisten toimeentuloa.

Tämä on maailmanlaajuinen haaste. Vuosituhattavoitteita koskevassa raportissaan vuodelta 2005 YK toteaa, että globalisaatiosta huolimatta lähes puolet maailman 2,8 miljardista työntekijästä joutuu edelleen tulemaan toimeen alle kahdella dollarilla päivässä. Näistä työntekijöistä yli 500 miljoonaa joutuu tulemaan toimeen puolella tästä summasta. On sanomattakin selvää, että köyhyyden vähentäminen edellyttää lisää työpaikkoja ja tuottavampaa työtä.

Ympäristösignaalit-raportin tämän osion teksti perustuu osaksi Frank Piasecki Poulsenin ohjaamaan dokumenttielokuvaan ”Verikännykät” (Blood in the Mobile). Kongoa koskevien valokuvien tekijäoikeudet: Mark Craemer