Monimutkaisia haasteita keskinäisten yhteyksien maailmassa

Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa sitä, että ympäristökysymykset liittyvät toisiinsa ja ovat usein vain osa ihmisten ja planeettamme kohtaamien laajempien haasteiden palapeliä. Totuus on se, että maailmassa, jossa elämme ja josta olemme riippuvaisia, vallitsee runsaasti keskinäisiä riippuvuussuhteita ja että maailmamme muodostuu monista erillisistä mutta toisiinsa liittyvistä järjestelmistä, kuten ekologisista, sosiaalisista, taloudellisista, teknisistä, poliittisista ja kulttuurisista järjestelmistä.

Nämä maailmanlaajuiset keskinäiset yhteydet tarkoittavat sitä, että yhden osasen vaurioituminen voi johtaa odottamattomiin vaikutuksiin muualla. Viimeaikainen maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttama lentoliikenteen kaaos osoittavat, miten äkilliset ongelmat jollain alueella voivat vaikuttaa kokonaisiin järjestelmiin.

Näitä keskinäisiä riippuvuussuhteita nimitetään usein ”globalisaatioksi”, joka ei ole ilmiönä uusi. Euroopassa globalisaatio on mahdollistanut jo pitkään maanosamme vaurastumisen ja nousun johtoasemaan taloudessa. Olemme käyttäneet matkan varrella paljon paitsi omia luonnonvarojamme myös muiden kansojen luonnonvaroja. ”Jalanjälkemme” eli vaikutuksemme on voimakas, ja se ulottuu kauas rajojemme yli.

Globalisaatiota keskeisesti eteenpäin vievien voimien odotetaankin vaikuttavan tulevaisuudessa voimakkaasti Eurooppaan ja ympäristöömme. Monet niistä jäävät vaikutusmahdollisuuksiemme ulkopuolelle. Esimerkiksi maailman väestömäärä voi ylittää 9 miljardin rajapyykin vuoteen 2050 mennessä, millä olisi voimakkaita ympäristövaikutuksia. Suurin osa väestönkasvusta tapahtuu todennäköisesti Aasiassa ja Afrikassa, kun taas vain kolme prosenttia kasvusta tapahtuu kehittyneimmissä maissa (Euroopassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa).

Ympäristöhaasteet ovat yhteydessä maailmanlaajuisiin muutosvoimiin

Maailmaa muovaa joukko kehittyviä suuntauksia. Joitakin näistä suuntauksista kutsutaan ”maailmanlaajuisiksi megatrendeiksi”, sillä niillä on sosiaalisia, teknologisia, taloudellisia, poliittisia ja jopa ympäristöön liittyviä ulottuvuuksia. Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa väestörakenteen muutokset, kiihtyvä kaupungistuminen, teknologian aiempaa nopeampi kehitys, markkinoiden voimistuva yhdentyminen, taloudellisen vallan siirtyminen ja ilmastonmuutos.

Sellaiset trendit vaikuttavat äärimmäisen voimakkaasti maailmanlaajuiseen luonnonvarojen kysyntään. Kaupungit kasvavat. Kulutus lisääntyy. Maailmassa odotetaan jatkuvaa talouskasvua. Tuotantoa siirretään kehittyviin talouksiin, joiden taloudellinen painoarvo kasvaa. Valtiosta riippumattomien toimijoiden merkitys maailmanlaajuisissa poliittisissa prosesseissa voi kasvaa. Lisäksi teknologian kehityksen odotetaan kiihtyvän. Tämä ”kilpajuoksu kohti tuntematonta” tuo mukanaan uusia riskejä mutta tarjoaa myös valtavia mahdollisuuksia.

SOER 2010 -raportin yhdessä luvussa käsitellään näiden ”maailmanlaajuisten megatrendien” tulevia vaikutuksia Euroopan ympäristöön, ja aihe on keskeisesti esillä myös Ympäristösignaalit 2011 -raportissa. Nämä avaintrendit vaikuttavat hyvin voimakkaasti maapallon ympäristöön ja siihen, miten hoidamme sen tarjoamia luonnonvaroja. Ympäristösignaalit 2011 -raportissa on osioita, joiden otsikkona on ”Maailma vuonna 2050 – maailmanlaajuinen megatrendi”. Ennakoimme kussakin niistä yhtä keskeistä suuntausta ja arvioimme sen tulevia vaikutuksia Euroopan ympäristöön.

Emme voi sanoa tarkkaan, miltä maapallo näyttää tai tuntuu vuonna 2050. Monet trendit ovat jo selviä. Se, millaisina ne jatkuvat, riippuu nyt tekemistämme päätöksistä. Tässä mielessä tulevaisuus on omissa käsissämme. Tehdään viisaita valintoja. Lastenlapsemme ja kaikki muutkin sukulaisemme vuonna 2050 kiittävät meitä siitä.

• SOER 2010

• Maailmanlaajuiset megatrendit