Haasteena saastuminen

”Pihoja ja katuja peitti viidentoista sentin paksuinen punainen lietekerros. Ihmiset yrittivät pestä sitä pois taloistaan ja tavaroistaan vedellä ja saippualla. Jotkut vain pakkasivat tavaransa. Yritin pestä lietettä pois kumisaappaistani sinä iltana, mutten onnistunut. Punainen väri ei vain lähtenyt”, kertoo Gábor Figeczky, Unkarin WWF:n vt. johtaja.

Lokakuun 4. päivänä 2010 Unkarissa Veszpremin maakunnassa lähellä Ajkan kaupunkia noin 160 kilometrin päässä Budapestista lounaaseen tapahtui yksi Euroopan viime vuosien pahimmista myrkkyvuoto-onnettomuuksista. Alumiinitehtaan lieteallas murtui, ja emäksistä lietettä valui laajalle alueelle, myös kolmeen kylään. Tapahtuneen pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta (EEA, 2010).

Tämä on vain yksi esimerkki edessämme olevista, teollisuuden saasteisiin liittyvistä haasteista. Toinen hyvin dokumentoitu saasteonnettomuus samalta vuodelta on huhtikuussa 2010 alkanut Meksikonlahden öljyvuoto. Nämä ovat dramaattisia esimerkkejä, mutta useimmat meistä joutuvat kosketuksiin saasteiden kanssa ihan päivittäisessä elämässään.

Maailman ja sen mekanismien muokkaaminen

Ihmisen vaikutukset ympäristöön ovat kasvaneet tasaisesti. Aiemmin vaikutuksemme tuntuivat pääasiassa paikallisesti. Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme kuitenkin nähneet vaikutusten leviävän alueiden rajojen yli, mistä esimerkkinä voi olla vaikkapa happosade. Nyt esimerkiksi ilmastonmuutoksella on maailmanlaajuisia vaikutuksia.

Aikakauttamme on kuvattu termillä ”antroposeeni”, joka perustuu kreikan kielen ihmistä tarkoittavaan sanaan ”anthropos”. Syynä on se, että ihmisen luonnonvarojen käytöstä ja siitä syntyvistä monenlaisista saasteista on tullut maapalloa ja sen sääntelymekanismeja muuttava keskeisesti vaikuttava voima.

Saasteet vahingoittavat ympäristöämme siinä missä meitäkin. Suuren osan ajasta ympäristömme voi ottaa vastaan toimintamme ei-toivottuja tuotoksia – saastetta ja jätettä – ja muuttaa ne ajan mittaan harmittomiksi. Tämä kyky ottaa saasteita vastaan ja muuttaa niitä onkin yksi niistä tärkeistä hyödyistä, joita saamme terveistä ekosysteemeistä. Ekosysteemien kapasiteetti on kuitenkin tältä osin rajallinen. Jos ylikuormitamme niitä, saatamme vahingoittaa niitä ja niissä eläviä lajeja – myös itseämme.

Lähempi katsaus kolmeen saasteeseen

Tarkastelemalla lähemmin kolmea saastetta – hiukkaspäästöjä, typpeä ja alailmakehän otsonia – saamme käsityksen siitä, miten haitallisesti vaikutamme planeettaamme. Näihin saasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota siksi, että ne vaikuttavat monimutkaisella ja mahdollisesti kauaskantoisella tavalla ekosysteemien toimintaan, ilmaston säätelyyn ja ihmisten terveyteen. Samalla niitä aiheuttavat tekijät ovat enimmäkseen samoja, esimerkkeinä teollistuminen, globalisaatio ja kulutuksen kasvu.

Viime vuosikymmeninä monien ilmansaasteiden päästöt ovat pienentyneet EU:ssa huomattavasti, ja ilmanlaadun suojelupolitiikka onkin yksi EU:n suurista menestystarinoista ympäristöalalla. Poliittisilla toimenpiteillä on pienennetty huomattavasti varsinkin rikkipäästöjä, jotka ovat happosateiden pääasiallinen aiheuttaja.

Kuormitamme kuitenkin ympäristöä edelleen yhä monipuolisemmin erilaisilla saasteilla, joiden mahdolliset vaikutukset kansanterveyteen ja ympäristöön tunnetaan huonosti. Tavarakaupassa liikkuu jo arviolta 70 000–100 000 kemikaalia, ja luku kasvaa nopeasti. Näistä aineista noin 5 000:ta tuotetaan suuria määriä, yli miljoona tonnia vuodessa.

• Ilmakehän hiukkasilla tarkoitetaan monenlaisia pienhiukkasia, jotka ovat peräisin ajoneuvojen pakokaasujen ja kotien uunien kaltaisista lähteistä ja jotka vaikuttavat keuhkoihin. Pitkäaikainen altistus ja voimakas lyhytaikainen altistus voivat aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia hengityselimistön lievästä ärsytyksestä ennenaikaiseen kuolemaan.

• Typpisaasteet vaikuttavat pohjaveden laatuun ja rehevöittävät makean veden ekosysteemejä ja meriekosysteemejä. Kun maatalousmaahan on levitetty lantaa ja lannoitteita, ylimääräiset ravintoaineet voivat päästä ilmaan, valua nitraatteina pohjaveteen tai huuhtoutua pintaveteen. Tämä makean veden saastekuormitus kulkeutuu viime kädessä rannikkovesiin, missä sillä voi olla vakavia vaikutuksia.

• Vaikka otsoni (O3) toimiikin suojakerroksena korkealla maanpinnan yläpuolella, se voi olla myös haitallista. Alailmakehän otsonilla tarkoitetaan ilmassa lähellä maan pintaa olevaa otsonia. Sitä ei pääse ilmaan suoraan, vaan sitä muodostuu muiden aineiden sekoittuessa. Alailmakehän otsonille altistuminen voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen ja pienentää satoja. Luonnollisten elinympäristöjen tuottavuus ja lajisto voivat muuttua, mikä uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Eye on Earth -palvelu

Saastumista koskevan haasteen alati mutkistuessa on erittäin tärkeää saada tietoja tieteellisiin tarkoituksiin ja politiikan suunnittelemiseksi. EEA on sitoutunut tarjoamaan myös suurelle yleisölle merkityksellisiä, ajankohtaisia ja ymmärrettäviä ympäristötietoja. Yksinkertaisesti sanottuna haluamme saada ihmiset mukaan keskusteluun ja tarjota heille mahdollisuuden vaikuttaa.

Käsittelemättömät tiedot ovat tietenkin useimmille käyttäjille enemmän tai vähemmän merkityksettömiä. Keskeistä onkin tarjota tietoa helposti saatavassa ja merkityksellisessä muodossa. EEA toteuttaa nämä ajatukset yhteistyössä Microsoftin kanssa. Uuden tieto- ja viestintäteknologian ansiosta voimme nyt kerätä ja järjestää yhteen paikkaan ja käyttää yhdessä paikassa erilaisia tietoja, jotka voivat olla peräisin valtavasta määrästä erilaisia lähteitä.

Uudessa Eye on Earth -palvelussa annetaan tietoa paikallisen uimaveden ja ilman laadusta. Tiedot perustuvat lähes reaaliaikaiseen dataan, jota saadaan seuranta-asemilta ja tietokonemallinnuksen avulla. Sovellus muuntaa jokseenkin puisevat, monimutkaiset tieteelliset tiedot merkitykselliseen ja helposti ymmärrettävään muotoon yli 500 miljoonalle EU:n kansalaiselle ja 25 kielelle.

Esimerkiksi Water Watch -palvelusta käyttäjät saavat helposti tietoa veden laatuluokituksesta 21 000 seurantapisteestä EU:n 27 jäsenvaltion uimapaikoista. Pilvilaskentateknologian avulla sivuston käyttäjät voivat tarkentaa verkossa näkymää Euroopan kartan tietylle alueelle. Toisena vaihtoehtona on kirjoittaa uimarannan nimi hakukenttään.

Eye on Earth myös tarjoaa yleisölle mahdollisuuden esittää oma mielipiteensä rantojen, vesien ja ilman laadusta sekä mahdollisuuden täydentää ja vahvistaa (tai mahdollisesti kiistää) tällä tavoin virallisia tietoja. Tämä kaksisuuntainen viestintä on tärkeä askel kohti vuorovaikutteista osallistumista ja eri yhteisöjen vahvistamista.

Tulevina vuosina palvelua on tarkoitus kehittää monipuolisempaan suuntaan ja täydentää uudenlaisella tiedolla, jota saadaan tieteellisistä seurantalähteistä ja muista lähteistä, myös paikallisesta näkökulmasta.

• Käy Eye on Earth -palvelussa osoitteessa: www.eyeonearth.eu