Miten kaupungeista tehdään vihreitä?

Mikä tekee kaupungista ympäristön kannalta kestävän?

Kaupungit ovat taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan keskuksia. Ne voivat kasvaa ja pienentyä. Ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ratkaisua, jolla kaupungista tehtäisiin ympäristön kannalta kestävä paikka. On tarkasteltava kaupunkielämän eri näkökohtia. Kyse ei ole vain viheralueiden rakentamisesta, innovatiivisten ja vihreiden yritysten houkuttelemisesta tai toimivan julkisen liikenteen luomisesta. Kaupunkia on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluu sen asukkaiden hyvinvointi.

Malmö on teollisuuskaupunki, jossa asuu noin 300 000 eritaustaista ihmistä. Kaupungissa on 1960-luvulla rakennettuja tornitaloja ja omakotitaloja puutarhoineen. Täällä on myös uusia naapurustoja, joihin olemme pyrkineet rakentamaan tulevaisuuden hiilineutraalia, tiivistä ja vihreää kaupunkia.

Sen jälkeen kun Malmössä toiminut suuri telakka suljettiin 1980-luvun alussa, kaupungin asukasmäärä alkoi pienentyä lähinnä korkean työttömyyden takia. Vei aikaa korvata tämä kaupungin kielteinen imago myönteisellä. Malmön tapauksessa myönteinen imago koostuu muun muassa siitä, että kaupunki on miellyttävä elinympäristö, tiennäyttäjä ympäristöpolitiikassa ja -tietämyksessä, reilun kaupan kaupunki sekä vihreä ja siisti.

Miten kaupungista voidaan tehdä kestävä?

Malmön kaupunki on hahmotellut yleiset ympäristötavoitteensa pitkän aikavälin ohjelmaan, josta kaikki poliittiset ryhmittymät ovat yhdessä sopineet. Ympäristöohjelmassa luvataan, että Malmön kaupungin hallinto on ilmastoneutraali vuoteen 2020 mennessä, ja koko kaupunki käyttää uusiutuvaa energiaa sataprosenttisesti vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi myös kasvihuonekaasupäästöjen ja henkeä kohti kulutetun energian määrän vähentäminen.

Ympäristöohjelmassa luvataan myös, että resursseja, kuten vettä, maa-alueita ja biologista monimuotoisuutta, pyritään käyttämään kestävämmin kaupungissa sekä sitä ympäröivillä alueilla. Pyrimme myös luomaan miellyttävämmän elinympäristön kaikille, toisin sanoen auttamaan tulevaisuuden kaupungin rakentamisessa.

Miten nämä tavoitteet muutetaan konkreettisiksi hankkeiksi?

Ympäristöohjelman pohjalta Malmön kaupunki hyväksyy toimintasuunnitelmia, joissa on määritetty täsmällisempiä tavoitteita. Esimerkiksi yksi toimintaohjelmamme konkreettisista tavoitteista on, että vuoteen 2015 mennessä 40 prosenttia orgaanisesta jätteestä käytetään biokaasun tuotantoon. Tämänkaltainen konkreettinen tavoite edellyttää toimintaa eri tasoilla ja vaiheissa. Kotitalouksien on lajiteltava suurempi osa jätteistään. Jätehuoltoviranomaisten on valmistauduttava keräämään enemmän orgaanista jätettä. Ja lopuksi, jotta voimme muuttaa kasvavan määrän orgaanista jätettä biokaasuksi, tarvitsemme uusia laitoksia tai nykyisten laitosten kapasiteettia on lisättävä.

Osa tavoitteista, kuten jätteiden lajittelun lisääminen kotitalouksissa, voidaan saavuttaa tiedotuskampanjoilla. Osa taas saattaa edellyttää investointeja infrastruktuuriin, kuten jätteenkeräyskalustoon ja energiantuotantolaitoksiin.

Kuten tässäkin esimerkissä, yksi konkreettinen tavoite edellyttää monien eri toimijoiden osallistumista. Jotta nämä hankkeet toteutuvat, käymme ja meidän on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan, viranomaistahojen ja yksityisen sektorin kanssa. Monet hankkeistamme saavat rahoitusta EU:lta.

Miten asukkaat voivat osallistua hankkeisiin tai tukea niitä?

Keskeinen osa ympäristöohjelmaamme on oikeiden valintojen helpottaminen. Meidän on tarjottava asukkaille mahdollisuus valita kestävämpiä vaihtoehtoja, esimerkiksi helpotettava julkisen liikenteen käyttöä ja parannettava jätehuoltoa.

Käyttäytymisen muuttamisessa tieto on ratkaisevassa asemassa. Lähestymistapamme perustuu siihen, että annamme asukkaille mahdollisuuden tehdä tietoisia valintoja. Mitä päätös käyttää omaa autoa julkisen liikenteen sijaan tarkoittaa kaupungin ilmanlaadulle ja liikenteelle?

Yksi tavoitteistamme on tehdä kaupungista sosiaalisesti kestävä siten, että sen eri osissa asuvat ihmiset ovat enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Malmön asukkaille luodaan tiloja ja tilaisuuksia kokoontua, kuten viheralueita tai festivaaleja. Näin myös edistetään kaupungin myönteistä imagoa ja parannetaan elinympäristöä.

(c) Daniel Skog

Miten kauan kestää muuttaa Malmön kaltainen kaupunki ympäristön kannalta täysin kestäväksi kaupungiksi?

Jokaisen kaupungin lähtökohdat ovat erilaiset. Ne määräytyvät olemassa olevan infrastruktuurin, poliittisten painopisteiden ja tavoitteiden perusteella. Malmöllä on yksi etu useimpiin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna, sillä tätä tulevaisuuteen suuntautuvaa visiota on toteutettu jo 1990-luvulta lähtien. Osa kaupungista on jo rakennettu ja kehitetty vision mukaisesti.

Puhumme hyvin konkreettista hankkeista ja ongelmista, joihin liittyvät tehtävät on helppo ymmärtää. Tässä mielessä kuulumme tiennäyttäjiin Euroopassa.

Niissä naapurustoissa, joissa olemme toimineet aktiivisesti 15 vuotta, ohjelma pyörii jo omalla painollaan. Joidenkin hankkeiden, kuten jätteiden lajittelun ja kierrätyksen, toteuttaminen voi viedä 5–10 vuotta. Ihmisten asenteiden muuttamiseen taas saattaa kulua kokonainen sukupolvi. Muissa hankkeissa, kuten nykyisten rakennusten muuntamisessa, aikaa saattaa kulua vieläkin enemmän.

Muutos tapahtuu pienin askelin. Viranomaisilla on tietty rooli tämän muutoksen helpottamisessa siten, että ne paitsi tarjoavat puitteet myös näyttävät esimerkkiä.

Mitkä ovat suurimmat haasteet?

Suurin haaste on mielestäni suunnittelu pitkälle eteenpäin, toisin sanoen lyhyen tai keskipitkän aikavälin suunnittelusta luopuminen. Poliitikot valitaan neljäksi tai viideksi vuodeksi kerrallaan, ja heidän poliittiset painotuksensa voivat muuttua vaalien jälkeen tai toimikauden aikana. Sama pätee yrityksiin. Investointipäätös riippuu siitä, miten paljon yritys saa rahalle vastinetta ja milloin. Ympäristön kannalta kestävien kaupunkien rakentamiseen liittyy itse asiassa monia erilaisia tekijöitä, kuten jo aiemmin mainitsin.

Meidän on suunniteltava ja valmistauduttava huomattavasti 5 tai 10 vuoden toimintasuunnitelmia pitemmälle. Esimerkiksi nyt rakenteilla olevat rakennukset voivat olla käytössä vielä vuonna 2100. Otammeko huomioon tulevat energiatarpeet ja rakennusten käyttötavat, kun suunnittelemme niitä? Meidän on oltava samanaikaisesti näkemyksellisiä ja joustavia. Näihin kysymyksiin ei ehkä ole vielä selkeitä vastauksia, mutta niitä kannattaa varmasti pohtia.

Roland Zinkernagel

Roland Zinkernagel työskentelee Malmön kaupungin ympäristövirastossa.