Euroopan ympäristökeskus

Elämää kriisien keskellä – keskiössä terveys, luonto, ilmasto, talous vai yksinkertaisesti kokonaisvaltainen kestämättömyys?

Bogdan Ciobanu — Tue, 29 Jun 2021 09:30:00 GMT

Politiikan käytäviltä aina akateemisille foorumeille keskustelua maailmanlaajuisista kriiseistä käydään ympäri maailman: aiheina ovat niin terveyskriisit, talous- ja rahoituskriisit, ilmastokriisit kuin luontokriisitkin. Viime kädessä ne ilmentävät kaikki samaa ongelmaa eli kestämätöntä tuotantoa ja kulutusta. Covid-19-kriisi on kuitenkin paljastanut maailmantalouden ja yhteiskunnan eriarvoisuudesta kumpuavan järjestelmien heikkouden.

Parempaa ympäristönsuojelua organisaatioissa

Aniko Furedi — Wed, 23 Jun 2021 13:55:00 GMT

Sen lisäksi, että Euroopan ympäristökeskus (EEA) tarjoaa luotettavaa tietoa ympäristöstä ja ilmastosta, se pyrkii parantamaan myös organisaationsa ympäristönsuojelun tasoa. Haastattelimme Melanie Sporeria, joka koordinoi näitä toimenpiteitä EEA:ssa. Siihen käytetään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS).

Kaupunkien ilmanlaatuportaalista tietoa asuinpaikkasi pitkän aikavälin ilmansaastepitoisuuksista

Bogdan Ciobanu — Thu, 17 Jun 2021 02:40:25 GMT

Ilman saastuminen on vakava ongelma monissa eurooppalaisissa kaupungeissa, ja se on todellinen riski terveydelle. Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkisti tänään uuden eurooppalaisten kaupunkien ilmanlaatuportaalin. Portaalista voi katsoa asuinkaupunkinsa ilmanlaatua koskevia tietoja viimeisten kahden vuoden ajalta ja verrata ilmanlaadun tilaa muihin kaupunkeihin eri puolilla Eurooppaa.

Valokuvakilpailu ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ratkaisuista

Bogdan Ciobanu — Wed, 02 Jun 2021 15:48:21 GMT

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää päästöjen vähentämistä, jotta sen pahimpia vaikutuksia voidaan lieventää, ja sopeutumista niihin vaikutuksiin, joita ei voida pysäyttää. Tänään alkavassa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) Climate Change PIX -valokuvakilpailussa pyydetään kuvia siitä, miltä ilmastonmuutos näyttää Euroopassa ja miten siihen reagoidaan.

EEA–Eionet strategia 2021–2030

EEA (European Environment Agency) — Wed, 02 Jun 2021 14:13:17 GMT

Aineistojen ja tietojen tarjoaminen Euroopan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Saasteettomuus: Suurin osa Euroopan uimavesistä täyttää tiukimmat laatuvaatimukset

Bogdan Ciobanu — Tue, 01 Jun 2021 11:50:00 GMT

Tänään julkaistun vuoden 2020 uimavesiraportin mukaan lähes 83 % Euroopan uimarannoista kuului Euroopan unionin laatuluokkaan ”erinomainen”. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) yhteistyössä Euroopan komission kanssa laatima tuorein arviointi perustuu 22 276 uimarannan seurantaan eri puolilla Eurooppaa vuonna 2020. Seuranta kattaa EU-maiden lisäksi myös Albanian ja Sveitsin.

Kohti terveempää, puhtaampaa ja muutosjoustavaa Eurooppa vuonna 2050

Bogdan Ciobanu — Tue, 06 Apr 2021 16:05:09 GMT

Euroopassa on eletty jo vuoden ajan covid-19-pandemian ja sen vaikutusten kanssa, mutta samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvien toimenpidepakettien kunnianhimoisia tavoitteita on viety eteenpäin. On tärkeää pysyä tavoitteissa ja varmistaa, että Eurooppa on vuonna 2050 palautumiskykyinen ja solidaarinen sekä tarjoaa kansalaisilleen myös terveellisen ympäristön.

Juna, lentokone, auto vai laiva – mikä moottorikäyttöisistä kulkuneuvoista on ympäristöystävällisin?

Bogdan Ciobanu — Tue, 06 Apr 2021 15:37:16 GMT

Junamatkustus on yhä yleisesti ottaen ympäristöystävällisin moottoriajoneuvoilla tapahtuvan matkustajaliikenteen muoto, kun tarkastellaan liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Euroopassa. Näin todetaan kahdessa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistavassa liikenne- ja ympäristötutkimuksessa, joissa verrattiin raide-, maantie- ja lentoliikenteen päästöjä.

Miten Euroopan kaupungeissa on edistytty ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja kestävään tulevaisuuteen siirtymisessä?

Bogdan Ciobanu — Tue, 06 Apr 2021 15:01:50 GMT

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on Euroopan unionille ensisijaisen tärkeä tavoite. Miten kaupungit saadaan toteuttamaan tärkeitä toimenpiteitä, joilla näitä vaikutuksia lievennetään ja parannetaan kaupunkialueiden kestävyyttä ja kykyä sietää ilmastonmuutosta? Kysyimme Euroopan ympäristökeskuksen kaupunkien kestävän kehityksen asiantuntijalta Ivone Pereira Martinsilta, mitä virasto tekee auttaakseen tässä ensiarvoisessa työssä.

Terveyttä ja ympäristöä sekä ilman- ja melusaastetta koskeva EEA:n työ valokeilassa

Bogdan Ciobanu — Thu, 11 Feb 2021 17:05:00 GMT

Ilmansaaste, melusaaste ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat keskeisiä riskejä eurooppalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Selvitimme Catherine Ganzlebeniltä, Alberto Gonzálezilta ja Eulalia Perisiltä, mitä EEA tekee lisätäkseen tietämystä näistä tärkeistä aiheista. Catherine Ganzleben on ilmansaasteita, ympäristöä ja terveyttä käsittelevän ryhmän päällikkö, Alberto González ilmanlaatuasiantuntija ja Eulalia Peris melusaasteasiantuntija.

Muovien aiheuttamat haitat ympäristölle ja ilmastolle lisääntyvät – voidaanko suuntaus Euroopassa kääntää?

Aniko Furedi — Thu, 28 Jan 2021 06:00:00 GMT

Alati kasvava muovin määrä, sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen edistymiseen sekä muovien käsittely kiertotalouden näkökulmasta ovat olleet Euroopan unionin poliittisessa ohjelmassa jo vuosia. Valokuvat merissä kelluvista kasvomaskeista ja tietoisuus kertakäyttöisten suojavarusteiden käyttömääristä ovat lisänneet muovijätteeseen kohdistuvaa huomiota myös covid-19-pandemian myötä. Tänään julkaistussa muovin kiertotaloutta koskevassa raportissa Euroopan ympäristökeskus (EEA) analysoi mahdollisuuksia siirtyä kiertotalouteen perustuvaan ja kestävään muovien käyttöön sekä tällaisen siirtymän tarvetta.

Ilmanlaatuongelmat Euroopan kaupungeissa

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:37 GMT

Saastumisen seurannan tulevaisuus

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:40 GMT

Melusaaste

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:38 GMT

PFAS-aineiden vaikutukset ihmisten terveyteen

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:37 GMT

Mitä saastuminen on?

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:36 GMT

Muovisaaste

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:39 GMT

Kemiallisten riskien tuntemattomat alueet

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:41 GMT

Vesialueiden tila Euroopassa

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:40 GMT

Saastuminen ja muut maatalouden vaikutukset ympäristöön

Bogdan Ciobanu — Tue, 19 Jan 2021 14:14:39 GMT

Euroopan ilmanlaatu on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana ja saastumiseen liittyvät kuolemantapaukset ovat vähentyneet

Aniko Furedi — Mon, 23 Nov 2020 11:35:00 GMT

Ilmanlaadun paranemisen ansiosta ennenaikaisten kuolemantapausten määrä on vähentynyt merkittävästi Euroopassa. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) viimeisimmät viralliset tiedot osoittavat kuitenkin, että ilmansaasteista kärsitään yhä lähes koko maanosassa. Ilmansaasteet aiheuttavat noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa eri puolilla Eurooppaa.

Kohti saasteetonta Eurooppaa

Aniko Furedi — Wed, 21 Oct 2020 10:32:22 GMT

Mitä saastuminen on ja miten se vaikuttaa meihin ja ympäristöön? Euroopassa tehdään jatkuvasti toimia ympäristön pilaantumisen vähentämiseksi. Euroopan komissio onkin asettanut tavoitteeksi täydellisen saasteettomuuden osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Tänään julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) Ympäristösignaalit-raportissa tarkastellaan saastumisen aiheuttamia haasteita Euroopassa eri näkökulmista sekä mahdollisuuksia pilaantuneen ympäristön puhdistamiseen ja saastumisen ehkäisemiseen.

Uusin arviointi osoittaa Euroopan luonnon tilan heikkenevän vakavasti ja jatkuvalla tavalla

Aniko Furedi — Mon, 19 Oct 2020 10:23:53 GMT

Euroopan luonnon monimuotoisuuden jyrkän heikkenemisen suurimpiä syitä ovat kestämätön maa- ja metsätalous, asutuksen leviäminen ja saasteet. Ne uhkaavat tuhansien eläinlajien ja luontotyyppien säilymistä. Tämän lisäksi Euroopan unionin luontodirektiivien ja muiden ympäristölakien täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa on puutteita. Suojelluimpien luontotyyppien ja lajien suojelun taso ei ole hyvä, ja tilanteen muuttamiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Näin todetaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistavassa EU:n luonnon tilaa koskevassa raportissa ”State of nature in the EU”.

Kohti vuoden 2030 Eurooppaa: selviytymiskykyistä luontoa, kestävää taloutta ja terveellistä elämää

Aniko Furedi — Mon, 28 Sep 2020 14:35:52 GMT

Covid-19-pandemia on osoittanut selkeästi, miten hauraita yhteiskuntamme ja taloutemme voivat olla, kun niitä kohtaa merkittävä isku. Ympäristön tilan heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi tällaisten iskujen odotetaan lisääntyvän ja tulevan entistä ankarammiksi. Epävarma tulevaisuus ja haasteiden moninaisuus pakottavat meidät varmistamaan, että kaikki tänä kriittisenä aikana tekemämme päätökset edistävät yhteiskuntaa ja kestävyyttä koskevien tavoitteidemme saavuttamista.

Miten vihreitä ovat uudet biohajoavat, kompostoitavat ja biopohjaiset muovituotteet, joita otetaan parhaillaan käyttöön?

Carmine DEFALCO — Wed, 23 Sep 2020 10:20:00 GMT

Muovisaasteen ja muovijätteen tiedetään olevan iso ympäristöongelma. Viime vuosina markkinoille on tullut uusia muovituotteita, joiden väitetään olevan ympäristöystävällisempiä. Äskettäin julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksessa niitä arvioidaan ympäristön näkökulmasta. Asian selvittämiseksi lähemmin tapasimme Almut Reichelin, joka työskentelee Euroopan ympäristökeskuksen kestävän resurssien käytön ja jätealan asiantuntijana.

Ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen torjunta Euroopassa parantaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien terveyttä ja hyvinvointia

Aniko Furedi — Mon, 07 Sep 2020 23:05:00 GMT

Ilmansaasteet ja melusaaste, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpöaallot, sekä vaarallisille kemikaaleille altistuminen aiheuttavat Euroopassa terveysongelmia. Huonolaatuinen ympäristö on osatekijänä 13 prosentissa kuolemista. Tämä käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaisemasta terveyttä ja ympäristöä koskevasta laajasta arvioinnista.

Yhdessä eteenpäin: kestävän planeetan rakentaminen koronasokin jälkeen

Carmine DEFALCO — Tue, 21 Jul 2020 08:27:03 GMT

Miten voimme tehdä maailmasta nykyistä kestävämmän ja selviytymiskykyisemmän koronaviruksen aiheuttaman kriisin jälkeen? Tänä kriittisenä aikana, kun tehdään tulevaisuuttamme muovaavia tärkeitä elvytyspäätöksiä, Euroopan ympäristökeskus kokoaa yhteen koronavirukseen ja ympäristöön liittyvää tietoa ja osallistuu tietoon perustuvaan keskusteluun.

Tulevaisuuteen suuntautuvia arviointeja, joilla parannetaan kestävyysnäkymiä koskevaa ymmärrystä

Aniko Furedi — Fri, 26 Jun 2020 13:45:34 GMT

Euroopan ympäristökeskus (EEA) on äskettäin julkaissut raportin muutoksentekijöistä, jotka vaikuttavat Euroopan ympäristöä ja kestävyyttä koskeviin tulevaisuudennäkymiin. Haastattelimme raportin hankepäällikköä Lorenzo Beniniä, joka työskentelee ympäristövirastossa järjestelmien arvioinnin ja kestävyyden asiantuntijana.

Euroopan merten tulevaisuus on epävarma, jos johdonmukaisiin toimiin ei ryhdytä heti

Aniko Furedi — Fri, 26 Jun 2020 13:40:00 GMT

Euroopan merillä on entistä enemmän uhkia, muun muassa meren luonnonvarojen ylihyödyntäminen, saasteet ja ilmastonmuutos. Merten palauttaminen hyvään kuntoon edellyttää kiireellisiä toimia. Euroopan ympäristökeskuksen raportti merten ekosysteemeistä julkaistiin tänään. Raportin mukaan pian ei ole enää mahdollista korjata vuosikymmenten laiminlyöntiä ja väärinkäyttöä.

Löydä yhteys luontoon Euroopan ympäristökeskuksen REDISCOVER Nature -valokuvauskilpailussa

Aniko Furedi — Tue, 09 Jun 2020 13:10:00 GMT

Luonnon ihmeitä osataan arvostaa nyt kenties aiempaa enemmän missä tahansa liikummekaan. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tämänvuotinen valokuvauskilpailu REDISCOVER Nature käynnistyy tänään. Ikuista yhteytesi luontoon ja ympäristöön valokuvassa ja jaa kuvasi muiden kanssa osallistumalla kilpailuun.

Vuotuinen selvitys: Euroopan uimavedet edelleen hyvässä kunnossa

Aniko Furedi — Mon, 08 Jun 2020 13:15:00 GMT

Euroopan uimavesien laatu on pysynyt korkealla tasolla. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Euroopan uimavesien vuotuisesta laatuarvioinnista. Melkein 85 prosenttia vuonna 2019 tarkastetuista Euroopan uimarannoista täytti EU:n tiukimmat ”erinomaisen” laatuluokan vaatimukset.

Pohdintaa Euroopan ilmastoneutraaliustavoitteista covid-19-epidemian aikana

Aniko Furedi — Fri, 29 May 2020 10:21:09 GMT

Euroopan maissa toteutetaan äärimmäisiä toimenpiteitä, jotta rajoitettaisiin covid-19-viruksen vaikutukset eurooppalaisten terveyteen ja talouteen. Tällaisilla kriiseillä on yleensä välittömiä ja vakavia vaikutuksia koko väestöön ja talouteen. Koska koronaviruskriisi voi vaikuttaa talouden keskeisiin sektoreihin, kriisin odotetaan vähentävän myös joitakin taloudellisen toiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Yhteiskunnalle kalliit ja odottamattomat sokit eivät kuitenkaan ole se tapa, jolla Euroopan unioni on sitoutunut muuttamaan talouttaan ja saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja äskettäin ehdotetussa eurooppalaisessa ilmastolaissa vaaditaan sen sijaan vähentämään päästöjä peruuttamattomasti ja vaiheittain sekä varmistamaan oikeudenmukainen siirtymä, jossa tuetaan niitä, joihin muutos vaikuttaa.

Melusaaste on merkittävä ongelma sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle

Aniko Furedi — Mon, 06 Apr 2020 15:25:03 GMT

Melusaaste on kasvava ongelma kaikkialla Euroopassa, eivätkä ihmiset ole useinkaan tietoisia sen terveysvaikutuksista. Pyysimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ympäristömelun asiantuntijaa Eulalia Peristä kommentoimaan EEA:n aiemmin tässä kuussa julkaiseman raportin ”Environmental noise in Europe – 2020” keskeisiä havaintoja.

Haitalliselle melusaasteelle altistuvien eurooppalaisten määrän odotetaan kasvavan

Aniko Furedi — Thu, 05 Mar 2020 00:05:00 GMT

Tällä hetkellä ainakin viidesosa eurooppalaisista altistuu melutasoille, joiden katsotaan olevan haitallisia heidän terveydelleen. Tämä käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaisemasta raportista, jossa käsitellään ympäristömelusaastetta. Altistuneiden määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina.

Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 käsittelevä EEA:n raportti keskeisessä asemassa tukemassa EU:n tehostettua pyrkimystä kestävään kehitykseen

Aniko Furedi — Fri, 14 Feb 2020 14:23:26 GMT

Euroopan ympäristökeskus julkaisi aiemmin tässä kuussa Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 käsittelevän raporttinsa (SOER 2020). Sen mukaan Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, jos seuraavan kymmenen vuoden aikana ei puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Raportissa esitettiin myös joitakin keskeisiä ratkaisuja, joiden avulla Eurooppa voisi jälleen edetä kohti tavoitteitaan. Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen SOER-raportin koordinoinnin ja arvioinnin asiantuntijan Tobias Lungin, ja kysyimme häneltä vuoden 2020 raportin merkityksestä.

Aika ryhtyä toimiin ilmaston, luonnon ja ihmisten hyväksi

Aniko Furedi — Fri, 14 Feb 2020 13:46:01 GMT

Vuosi 2019 tullaan muistamaan käännekohtana ilmasto- ja ympäristötoimissa Euroopassa. Miljoonat ihmiset Euroopassa ja ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään ja kehottaneet päätöksentekijöitä ryhtymään toimiin. Näyttöön perustuvat tieteelliset arviot painottavat, kuinka laajoja edessä olevat haasteet ovat ja että toimiin on ryhdyttävä viivyttelemättä. Yksi näistä arvioista on Euroopan ympäristökeskuksen raportti ympäristön tilasta (SOER 2020). Nämä vaatimukset ollaan nyt muuttamassa uudeksi toimintasuunnitelmaksi. Euroopan komission esittämä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on lupaava alku tulevalle kriittiselle vuosikymmenelle.

Euroopan ympäristö -- Tila ja näkymät 2020 Tiivistelmä

EEA (European Environment Agency) — Wed, 04 Dec 2019 00:05:00 GMT

Tiivistelmä

Euroopan ympäristön tila 2020: suuntaa on muutettava heti, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin, pysäyttää ympäristön pilaantuminen ja varmistaa tuleva hyvinvointi

Marie Jaegly — Wed, 04 Dec 2019 00:05:00 GMT

Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, ellei seuraavan kymmenen vuoden aikana puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistussa uusimmassa Ympäristön tila -raportissa todetaan, että Euroopalla on ennennäkemättömän laajoja ja kiireellisiä ympäristöhaasteita. Raportin mukaan toivoa kuitenkin on, sillä kansalaiset tiedostavat, että siirtymä kestävään tulevaisuuteen on välttämätön. Myös teknologiset innovaatiot, lisääntyvät yhteisöjen aloitteet sekä EU:n tehostuneet toimet, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, luovat uskoa paremmasta.

Maaperä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Laura Cernahoschi — Thu, 28 Nov 2019 14:34:47 GMT

Monissa maailmanlaajuisissa toimintakehyksissä, myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, käsitellään suoraan ja välillisesti maata ja maaperää. Monia kyseisistä kestävän kehityksen tavoitteista ei voida saavuttaa ilman tervettä maaperää ja kestävää maankäyttöä. Jäljempänä esitetään katsaus niihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla on vahva yhteys maaperään.

Infografiikat

Laura Cernahoschi — Thu, 24 Oct 2019 10:40:00 GMT

Signaalit - Hyvinvointi ja ympäristö

Marie Jaegly — Thu, 24 Oct 2019 10:37:45 GMT

Ympäristösignaalit on Euroopan ympäristökeskuksen (European Environment Agency, EEA) vuosittain julkaisema katsaus ajankohtaiseen ympäristökeskusteluun ja kansalaisia kiinnostaviin kysymyksiin. Tässä Ympäristösignaalit 2014 -raportissa keskitytään vihreään talouteen, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen. Hankimme ja käytämme enemmän ja nopeammin luonnonvaroja kuin maapallomme pystyy tuottamaan. Nykyiset kulutus- ja tuotantotasot eivät ole kestäviä, vaan ne uhkaavat heikentää maapallon kykyä huolehtia meistä. Meidän on muokattava tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä, jotta voimme tuottaa saman määrän hyödykkeitä vähemmillä luonnonvaroilla, lisätä uudelleenkäyttöä, talteenottoa ja kierrätystä sekä vähentää tuottamamme jätteen määrää.

Luonnon ravinnekierto

Laura Cernahoschi — Thu, 24 Oct 2019 10:29:28 GMT

Maaperällä on suuri merkitys luonnon kierroissa, myös ravinnekierrossa, ja tähän liittyy se, miten paljon maan orgaanista ainesta – esimerkiksi hiiltä, typpeä ja fosforia – kertyy ja varastoituu maaperään. Maaperässä elävät organismit hajottavat orgaaniset yhdisteet, kuten lehdet ja juurten kärjet, yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi ennen kuin kasvit voivat hyödyntää niitä. Jotkin maabakteerit muuttavat ilmakehän typen mineraalitypeksi, joka on välttämätöntä kasvien kasvamiselle. Lannoitteissa on typpeä ja fosforia kasvien kasvun edistämiseksi, mutta kasvit eivät ime koko määrää. Ylijäämä voi kulkeutua jokiin ja järviin ja vaikuttaa elämään näissä vesiekosysteemeissä.

Maaperä, maa ja ilmastonmuutos

Laura Cernahoschi — Thu, 24 Oct 2019 10:28:28 GMT

Maaperä sisältää merkittäviä määriä hiiltä ja typpeä, jotka voivat vapautua ilmakehään riippuen siitä, miten maata käytetään. Metsien kaataminen tai istuttaminen tai ikiroudan sulaminen voi muuttaa kasvihuonekaasupäästötasetta suuntaan tai toiseen. Ilmastonmuutos voi myös muuttaa huomattavasti sitä, mitä viljelijät voivat tuottaa ja missä.

Kohti maan ja maaperän kestävää hoitoa

Laura Cernahoschi — Thu, 24 Oct 2019 10:26:52 GMT

Euroopassa maahan ja maaperään kohdistuu monenlaisia paineita, mukaan lukien kaupunkien laajeneminen, maatalouden ja teollisuuden aiheuttama saastuminen, maaperän sulkeminen, maiseman pirstoutuminen, vähäinen viljelykasvien monimuotoisuus, maaeroosio ja ilmastonmuutoksesta johtuvat äärimmäiset sääilmiöt. Entistä vihreämmät kaupungit, joissa on puhtaammat energia- ja liikennejärjestelmät, viheralueita yhdistävä vihreä infrastruktuuri sekä vähemmän voimaperäiset, kestävät maatalouskäytännöt voivat auttaa tekemään maankäytöstä kestävämpää ja maaperästä terveempää Euroopassa.

Nykytilanne

Laura Cernahoschi — Thu, 24 Oct 2019 09:18:50 GMT

Euroopan maanpeite on säilynyt suhteellisen vakaana vuodesta 2000, ja noin 25 prosenttia on peltojen ja pysyvien viljelykasvien kattamaa, 17 prosenttia laidunta ja 34 metsää. Samalla kaupungit ja betoni-infrastruktuurit kasvavat edelleen ja maatalouteen käytetty kokonaisala supistuu. Vaikka keinotekoiset pinnat kattavat alle viisi prosenttia laajemmasta ETA-alueesta, huomattava alue suljettiin (peitettiin asfaltilla tai betonilla) vuosina 2000–2018. Hyvä uutinen on se, että keinotekoisten pintojen kasvuvauhti on hidastunut viime vuosina.

Infografiikat

Laura Cernahoschi — Thu, 24 Oct 2019 09:15:32 GMT

Signaalit 2019

Laura Cernahoschi — Thu, 24 Oct 2019 09:12:14 GMT

EU:n uusi politiikka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden parantaa kestävyyttä

Aniko Furedi — Tue, 24 Sep 2019 18:59:35 GMT

Euroopan komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen on vahvistanut johtamansa komission poliittiset suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Hänen ohjelmansa ydin muodostuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (European Green Deal), jossa esitetään entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyviä toimia. EU:n politiikan avulla on torjuttu jo pitkään ympäristön tilan heikkenemistä ja ilmastonmuutosta. Osa toimista on onnistunut, osa ei. Uusi toimikausi sekä uusi Euroopan komissio ja parlamentti tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa ja vauhdittaa ympäristöystävällistä ja oikeudenmukaista muutosta Euroopassa. Tätä tukee myös suuren yleisön vaatimukset tällaisille toimille.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on keskeistä maatalouden tulevaisuudelle Euroopassa

Aniko Furedi — Tue, 24 Sep 2019 18:47:27 GMT

Viime kesän helleaallot ja äärimmäiset sääilmiöt ovat rikkoneet ennätyksiä Euroopassa ja vahvistaneet käsitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkityksestä. Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijan, Blaz Kurnikin, keskustellaksemme aikaisemmin tässä kuussa julkaistusta EEA:n raportista, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen Euroopassa.

EEA 25 vuotta: Kestävä Eurooppa rakentuu kokemukselle

Carmine DEFALCO — Tue, 16 Jul 2019 09:26:12 GMT

Miltä Euroopan ympäristö näyttää 25 vuoden kuluttua? Olemmeko saavuttaneet yhteisen visiomme ”hyvästä elämästä maapallon resurssien rajoissa”? Pystymmekö rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja rakentamaan kaupunkeja, jotka kestävät ilmastonmuutosta ja joita ympäröivä luonto on terve? Tämä huolettaa eurooppalaisia yhä enemmän, kuten äskettäiset Euroopan parlamentin vaalit osoittavat. Myös Euroopan seuraava sukupolvi vaatii ryhtymään heti toimiin, mutta miten heidän vaatimuksensa kestävästä tulevaisuudesta vaikuttavat Euroopan ympäristö-, yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan? EEA pohtii 25. vuosipäivänään, miten Euroopan ympäristötietämys ja -politiikka ovat kehittyneet kuluneiden 25 vuoden aikana ja miten EEA pystyy yhdessä verkostojensa kanssa tukemaan kestävyyttä edistäviä toimia seuraavien 25 vuoden aikana.