seuraava
edellinen
kohdat

Article

Melusaaste on merkittävä ongelma sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle

Vaihda kieli
Article Julkaistu 06.04.2020 Viimeksi muokattu 11.05.2021
3 min read
Melusaaste on kasvava ongelma kaikkialla Euroopassa, eivätkä ihmiset ole useinkaan tietoisia sen terveysvaikutuksista. Pyysimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ympäristömelun asiantuntijaa Eulalia Peristä kommentoimaan EEA:n aiemmin tässä kuussa julkaiseman raportin ”Environmental noise in Europe – 2020” keskeisiä havaintoja.


Mitkä ovat EEA:n julkaiseman toisen ympäristömelua koskevan raportin tärkeimmät päätelmät?

Raportista käy ilmi, että ympäristömelu ja erityisesti tieliikennemelu ovat edelleen merkittävä ympäristöongelma, joka vaikuttaa miljoonien eurooppalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Viidesosa Euroopan väestöstä altistuu sellaisille pitkän aikavälin melutasoille, jotka ovat haitallisia heidän terveydelleen. Tämä tarkoittaa yli sataa miljoonaa ihmistä Euroopassa. Tiedoista voi myös päätellä, että ympäristömelua koskevia poliittisia tavoitteita ei ole saavutettu. EEA:n ennusteiden perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että melulle altistuvien määrä vähenisi tulevaisuudessa merkittävästi kaupunkien kasvun ja liikkuvuuden lisääntymisen vuoksi.

Millaisia terveysvaikutuksia melulla tarkalleen ottaen on? Kuinka suuri ongelma melusaaste on verrattuna esimerkiksi ilmansaasteisiin?

Pitkäaikaisella altistumisella melulle on monenlaisia terveysvaikutuksia: se voi olla häiritsevää ja aiheuttaa esimerkiksi unihäiriöitä, haitata sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja aineenvaihduntaa sekä heikentää lasten kognitiivisia taitoja. Nykyisten tietojen perusteella arvioidaan, että ympäristömelu vaikuttaa 48 000 uuden iskeemisen sydänsairauden puhkeamiseen ja aiheuttaa 12 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Lisäksi arvioidaan, että 22 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta merkittävästä häiritsevyydestä ja 6,5 miljoonaa ihmistä kroonisesta merkittävästä unihäiriöstä. Arvioiden mukaan 12 500 kouluikäisellä lapsella on lentomelun takia lukemiseen liittyviä vaikeuksia koulussa.

Monet ihmiset eivät ymmärrä, että melusaaste on merkittävä terveysongelma, joka vaikuttaa myös heidän omaan terveyteensä. Huomattavasti suurempi osa ennenaikaisista kuolemista on yhteydessä ilmansaasteisiin kuin meluun, mutta melulla näyttäisi sen sijaan olevan suurempi vaikutus elämänlaatua ja mielenterveyttä koskeviin indikaattoreihin. Joidenkin Maailman terveysjärjestön (WHO) havaintojen mukaan melu onkin toiseksi merkittävin ympäristöön liittyvä terveysongelmien aiheuttaja heti ilmansaasteiden (hiukkasten) jälkeen.

Raportissa on eritelty myös EU:n ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia. Mitä nämä ongelmat ovat?

Joissakin maissa merkittävä osa melukarttoihin ja toimintasuunnitelmiin liittyvistä tiedoista puuttuu edelleen. Meluongelmia ei voida arvioida eikä niihin voida puuttua asianmukaisesti, elleivät maat, alueet ja kaupungit laadi direktiivissä vaadittuja melukarttoja ja toimintasuunnitelmia.

Miten EEA auttaa varmistamaan, että päättäjät ja kansalaiset ovat tietoisia ympäristömelusaasteesta?

EEA vastaa kaikkien niiden tietojen keräämisestä, joita maat toimittavat ympäristömeludirektiivin nojalla. Nykytiedot melunlähteistä ja väestön altistumisesta Euroopassa perustuvat suurelta osin tähän tietokantaan. EEA laatii useita raportteja ja arviointeja näiden tietojen perusteella. Tietojen avulla seurataan edistymistä meluntorjuntatavoitteiden saavuttamisessa, ja niitä voidaan hyödyntää myös tulevien ympäristöalan toimintaohjelmien laatimisessa. Hiljattain julkaistun Euroopan ympäristömelua koskevan raportin lisäksi EEA on laatinut myös useita muita melua koskevia raportteja, joita ovat esimerkiksi ”Quiet areas in Europe – The environment unaffected by noise pollution” (2016) ja ”Unequal exposure and unequal impacts: Social vulnerability to air pollution, noise and extreme temperatures in Europe” (2018). Kansalaiset voivat myös tarkistaa melusaastetiedot EEA:n melutietojen tarkasteluun tarkoitetusta ohjelmasta tai melua koskevista maakohtaisista tiedotteista.

Mitä muita toimia EU toteuttaa tähän ongelmaan puuttumiseksi?

Maat, alueet ja kaupungit toteuttavat erilaisia toimenpiteitä meluongelmiin puuttumiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi vähämeluisen asfaltin käyttö maanteiden päällysteenä, hiljaisten renkaiden käyttö joukkoliikenteen ajoneuvoissa, sähköautoinfrastruktuurin lisääminen kaupungeissa, aktiivisen liikkumisen, kuten kävelyn tai pyöräilyn, edistäminen sekä katujen muuttaminen kävelykaduiksi. Huomattava määrä kaupunkeja ja alueita on myös perustanut niin sanottuja hiljaisia alueita, jonne ihmiset voivat paeta kaupungin melua. Useimmiten nämä alueet ovat viheralueita, kuten puistoja ja luonnonsuojelualueita.

Monet näistä toimenpiteistä ovat auttaneet vähentämään myös ilmansaasteita. EEA:n näkemyksen mukaan eräs keino lisätä meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusta ja optimoida kustannuksia ja ponnisteluja olisi suunnitella yhteisiä strategioita liikenteen aiheuttaman melun ja ilmansaasteiden vähentämiseksi. Jos meluongelmiin ei puututa meluntorjuntatoimenpiteillä, melulle altistuvien määrä ei todennäköisesti vähene tulevaisuudessa merkittävästi, sillä kaupungit kasvavat ja liikkuvuus lisääntyy. On todennäköisempää, että haitallisille melutasoille altistuvien ihmisten määrä vähenee merkittävästi paitsi yksittäisillä toimenpiteillä myös yhdistelemällä toimenpiteitä, kuten teknologisia parannuksia, kunnianhimoista melupolitiikkaa, parempaa kaupunki- ja infrastruktuurisuunnittelua sekä ihmisten käyttäytymisen muutoksia.

Eulalia Peris

EEA:n ympäristömelun asiantuntija

Haastattelu julkaistiin maaliskuussa 2020 Euroopan ympäristökeskuksen uutiskirjeessä 01/2020.

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Topics

tallenna toimenpiteet