seuraava
edellinen
kohdat

Article

Kemikaalit Euroopassa: ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen

Vaihda kieli
Article Julkaistu 15.06.2017 Viimeksi muokattu 06.12.2022
Vaarallisille kemikaaleille altistumisella on tunnetusti vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Miten voimme maailmanlaajuisen kemikaalituotannon kasvaessa ja uusia kemikaaleja kehitettäessä ja käyttöön otettaessa tietää, mikä on turvallista? Keskustelimme Xenia Trierin, EYK:n kemikaaliasiantuntijan kanssa kemikaalien turvalliseen käyttöön Euroopassa liittyvistä asioista sekä siitä, mitä EU tekee vähentääkseen kemikaalien mahdollisia sivuvaikutuksia.

Mitkä ovat kemikaalien vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön koskevia suurimpia huolenaiheita?

Olemme edenneet pitkälle muutaman viime vuosikymmenen aikana, jolloin kemiallinen saastuminen oli erittäin näkyvää, ja EU:ssa suojaudutaan nyt paljon aiempaa paremmin useita haitallisia aineita vastaan. Vuosina 1950–2000 kemikaalien maailmanlaajuinen tuotantomäärä kasvoi kuitenkin yli viisikymmenkertaiseksi, ja useita uusia kemikaaleja rekisteröidään joka päivä ympäri maailman. Tämä lisää ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvaa yleistä kemikaalipainetta ja siten haitan riskiä. Haitallisille kemikaaleille altistumisella sekä sisällä että ulkona voi olla useita terveysvaikutuksia, ja se voi aiheuttaa muun muassa hengityselin-, sydän- ja verisuonisairauksia, allergioita ja syöpää.

Vastaavasti luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin sekä ekosysteemeihin vaikuttavat esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö ja pysyvien epäpuhtauksien kertyminen. Testausta tehdään, mutta se on aikaavievää ja kallista, eikä siinä voida ottaa huomioon kaikkia altistumisskenaarioita. Kokemus on osoittanut, että alun perin turvalliseksi luulluista aineista paljastuu usein vaikutuksia, jotka tulevat esiin myöhemmin. Haasteena on ylläpitää kemikaaleista taloudelle ja ihmisille saatavaa etua ja minimoida niiden sivuvaikutukset.

Onko käytössä edelleen kemikaaleja, joista pitäisi olla huolissaan?

Suurimmassa osassa aiempia ponnisteluja on keskitytty yksittäisiin aineisiin, jotka katsottiin haitallisiksi. Ongelmana on, että voi viedä todella kauan, ennen kuin meillä on tarpeeksi tietoa haitallisuuden todistamiseksi, ja sillä välin kemikaalit ovat levinneet. Esimerkkinä tällaisesta toimenpiteestä on polttoaineessa olevasta lyijystä sekä joistakin torjunta-aineista aiheutuviin ongelmiin puuttuminen. Joskus myös korvaavat kemikaalit ovat tavalla tai toisella yhtä huonoja.

Lisäksi olemme yhä enemmän huolissamme kemikaaliseosten aiheuttamista vaaroista ja siitä, miten kemikaalit käyttäytyvät yhdessä, mitä ei tavallisesti oteta huomioon kemikaaleja arvioitaessa. Nyt tiedämme myös, että tietyt väestöryhmät, kuten lapset ja kroonisia sairauksia sairastavat, ovat muita herkempiä kemikaalien vaikutukselle.

Kaikilla kemikaaleilla ei myöskään ole välittömiä vaikutuksia, vaan ne saattavat johtaa sairauksiin myöhemmällä iällä. Tällaisia ovat esimerkiksi hormonitoimintaa häiritsevät aineet, jotka vähentävät hedelmällisyyttä ja aiheuttavat korkeaa kolesterolia ja lihavuutta. Jotkin kemikaalit vaikuttavat jo hyvin pieninä annoksina, kun toisia ei edes huomata, ennen kuin niiden kertymä saavuttaa kriittisen tason ja aiheuttaa terveysongelmia. Tietämyksemme kemikaalien kokonaispaineen vaikutuksista sekä ihmisiin että ekosysteemeihin on vielä hyvin vähäinen. 

Miten EU puuttuu kemikaaliongelmiin?

EU toimii useilla tahoilla suojellakseen kansalaisiaan. Meillä on REACH-lainsäädäntö, joka on luultavasti maailman edistynein kemikaalilainsäädäntö ja jota tarkistetaan parhaillaan. Euroopan komissio tarkastaa myös kemikaalilainsäädännön sääntelyn toimivuuden ja tuloksellisuuden osalta. Euroopan parlamentti on ottanut esiin kemikaaliseoksia ja puhdasta materiaalikiertoa kiertotaloudessa koskevan kysymyksen, ja tähän liittyen komissio laatii parhaillaan myrkytöntä ympäristöä koskevaa strategiaa.

Lisäksi useat EU:n virastot tutkivat erilaisia kemikaaleihin liittyviä näkökohtia. Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto tukee REACH-lainsäädännön täytäntöönpanoa, ja Parmassa sijaitseva Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen tutkii aineita, jotka saattavat päätyä elintarvikkeisiimme. EU:lla on virasto, joka työskentelee lääkkeiden turvallisuuden parissa, ja virasto, jonka alana on työturvallisuus ja -terveys. Lisäksi meillä on uusi ihmisten biomonitorointia koskeva erityisaloite, jonka avulla saamme lisätietoa kansalaisten todellisesta altistumisesta kemikaaleille. Asian hyväksi tehdään siis paljon, mutta esiin tulee yhä kysymyksiä: Käytämmekö oikeita välineitä etsiessämme ratkaisua useiden kemikaalien käsittelyä koskevaan kysymykseen? Voisimmeko tarkastella tuotteiden ja kemikaalien elinkaarta paremmin?

Mikä on ihmisten biomonitorointia koskeva aloite?

Ihmisten biomonitorointia Euroopassa koskevassa ”Human Biomonitoring Initiative for Europe” -aloitteessa (HBM4EU), johon EYK osallistuu, tarkastellaan erityisesti EU:n kansalaisten altistumista kemikaaleille näiden lähteestä riippumatta. Keräämällä ja analysoimalla verinäytteitä tarkoituksena on saada esimerkiksi selville, onko olemassa kemikaaleille altistumisen paikallisia tai alueellisia pesäkkeitä, minkälaisille kemikaaleille altistumme ja altistuvatko tietyt väestöryhmät toisia enemmän. Näiden tietojen perusteella pitäisi pystyä määrittämään saasteiden lähteet, ja niiden pitäisi olla väline, jonka avulla päätöksentekijät voivat kohdentaa toimenpiteitä ja asettaa niitä etusijalle.

Hankkeen toisena tarkoituksena on tarjota kansalaisille luotettavaa ja tosiasiallista tietoa kemikaaleista. Olemme havainneet aiemmin, erityisesti Pohjois-Euroopassa, että kansalaisten aktiivinen osallistuminen esimerkiksi kansalaisjärjestöjen välityksellä voi edistää sellaista yritysten ja päätöstentekijöiden kanssa käytävää vuoropuhelua ja yhteistyötä, jota tarvitaan myönteiseen muutokseen.

Mitä muuta EYK tekee kemikaaleja ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä?

EYK:lla on varsin merkittävä tehtävä kemikaalien vaikutusta ympäristöön ja ihmisten terveyteen sekä jätteen syntymisen ehkäisyä ja jätehuoltoa kiertotaloudessa koskevan tietoisuuden lisäämisessä.

Myös suuri osa eri aihealueilla tekemästämme työstä liittyy kemikaaleihin. Esimeriksi ilmansaasteiden vaikutukset, teollisuuden päästöt, kasvihuonekaasut, otsonikerrosta tuhoavat aineet sekä veden ja maaperän saasteet johtuvat pitkälti kemikaaleista. Laadimme useita näitä aiheita koskevia indikaattoreita ja asetamme kemikaalitietoja avoimesti tutkijoiden, päätöstentekijöiden ja suuren yleisön saataville. Tämä tapahtuu oman verkkosivumme sekä muiden verkkosivujen, kuten ”Information Platform for Chemical Monitoring” IPCHEM, kautta. Yleisesti ottaen olemme varsin pieni toimija alalla, mutta uskomme, että meillä on tärkeä tehtävä tarkastellessamme suuremmassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa esimerkiksi sitä, estävätkö vai edistävätkö kemikaalit siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen Euroopassa.

Xenia Trier

EYK, kemikaaliasiantuntija

Haastattelu on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 2017/2 kesäkuussa 2017

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Topics

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: environment and health, health and well-being, chemicals
tallenna toimenpiteet