seuraava
edellinen
kohdat

Vesi- ja meriympäristö

Vaihda kieli
Sivu Viimeksi muokattu 23.11.2020
5 min read
Kaikki elämä maapallolla on riippuvaista vedestä, ja niin ovat myös ekosysteemit, yhteiskunta ja talous. Meren ja makeanveden vesistöjen ekosysteemeillä on monia elintärkeitä tehtäviä:
  • veden suodattaminen, puhdistaminen ja varastointi
  • tulvien estäminen
  • ilmaston tasapainon säilyttäminen paikallisesti ja maailmanlaajuisesti
  • biologisen monimuotoisuuden turvaaminen.

Molemmat ekosysteemit tarjoavat monia hyödykkeitä ja palveluja sekä luonnonvaroja, kuljetus- ja liikennöintireittejä ja virkistäytymismahdollisuuksia. Näiden etujen suojeleminen edellyttää molempien kannalta laajaa katsantokantaa. Vesi- ja meriympäristöä koskevat toimenpiteet on yhtenäistettävä ilmastonmuutosta ja biologista monimuotoisuutta koskevien toimenpiteiden kanssa. Ne on yhtenäistettävä myös monilla asiaan liittyvillä aloilla, kuten maataloudessa, matkailussa, energia-alalla ja kuljetusalalla, toteutettavien toimenpiteiden kanssa.

Euroopan makeanveden varoihin kohdistuu yhä enemmän painetta, ja ihmisen toiminta on muokannut satojen vuosien aikana merkittävästi rannikkoalueita ja merta. Tämän seurauksena rannikkojen ja merten ekosysteemeissä on tapahtunut ympäristömuutoksia. Esimerkiksi vesi on pilaantunut ja rehevöitynyt (ravinteet ovat lisääntyneet), biologinen monimuotoisuus on vähentynyt, maisema on tuhoutunut ja rannikoita vaivaa eroosio.

Esimerkiksi maankäyttö, vedenotto ja ilmastonmuutos voivat muuttaa vesimassojen luonnollista kiertoa. Lisäksi vedenkäyttö ylittää usein joillakin alueilla veden saatavuuden, mikä aiheuttaa vesistressiä. Meren ja makeanveden vesivarojen käyttöä ja hoitoa on parannettava, jotta vesiekosysteemien tarjoamista elintärkeistä palveluista voitaisiin hyötyä myös jatkossa.

Vesi- ja meriluonnonvarojen suojeleminen ja niiden ekologisen laadun turvaaminen ovat EU:n ympäristöpolitiikan kulmakiviä. Vuonna 2000 annettu vesipuitedirektiivi ja vuonna 2008 annettu meristrategiapuitedirektiivi muodostavat kehyksen koko vesiekosysteemien hallinnalle. Niissä asetetaan päätavoitteeksi makeanveden vesivarojen ja merivesivarojen hyvä tila ekosysteemipohjaisella eli kokonaisvaltaisella lähestymistavalla.

Euroopan vedet ovat nyt paljon puhtaampia kuin 25 vuotta sitten, mikä on jäteveden käsittelyjärjestelmiin investoinnin ansiota. Vesipuitedirektiivissä vuodeksi 2015 asetettu tavoite täyttyi kuitenkin vain 53 prosentissa Euroopan pintavesistä. Muiden pintavesien ekologinen tila on edelleen huono (vuonna 2012 laadittu vesienhoitoraportti). 

Vaikka jätevedenkäsittely on parantunut suuresti, liikakalastus vähentynyt ja suojeltujen merialueiden pinta-ala kasvanut, meristrategiapuitedirektiivissä vuodelle 2020 asetetut tavoitteet, jotka koskevat rannikko- ja meriympäristöjen hyvää tilaa, ovat niin ikään haasteellisia.

 

Euroopan unionin politiikka

Euroopan yhteisten vesi- ja meriympäristöjen, luonnonvarojen ja ekosysteemien suojeleminen pilaantumiselta, liikakäytöltä ja rakennemuutoksilta edellyttää koordinoitua toimintaa EU:n tasolla.

Vesipuitedirektiivi muodostaa EU:ssa kehyksen vesien suojelua ja hoitoa varten. EU:n jäsenvaltiot julkistivat vuonna 2010 kaikkiaan 160 vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2009–2015. Tavoitteena oli suojella ja parantaa vesiympäristöä. Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2016–2021 saatiin valmiiksi vuosina 2016 ja 2017.

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2012 suunnitelman vesivarojen turvaamiseksi (COM(2012) 673). Siinä keskitytään toimenpiteisiin, joilla parannetaan nykyisen vesilainsäädännön käytännön soveltamista ja vesipolitiikan tavoitteiden yhdentämistä muiden politiikanalojen kanssa. Suunnitelman perustana ovat vesivarojen tehokkuuteen ja kestävään vesienhoitoon liittyvät toimenpiteet. Aikataulu on sama kuin Eurooppa 2020 -strategiassa aina vuoteen 2050 asti.

Vesipuitedirektiivin ja suunnitelman lisäksi on olemassa neljä vesidirektiiviä, joilla varmistetaan Euroopan vesien hyvä tila:

Myös tulvariskidirektiivi (2007/60/EY), jossa kannustetaan laatimaan tulvariskien hallintasuunnitelmia, tukee merkittävällä tavalla vesipuitedirektiivin tavoitteita.

Meristrategiapuitedirektiivi, jota vesipuitedirektiivi sekä luonto- ja lintudirektiivi tukevat, on koko ekosysteemiin pohjautuva yhdennetty strategia, jolla pyritään saavuttamaan ympäristön hyvä tila monien yksittäisten ympäristönäkökohtien kannalta.

Meristrategiapuitedirektiivissä säädetyn mukaisesti sen täytäntöönpanossa toteutettiin vuonna 2012 kolme merkittävää vaihetta: 1) jäsenvaltiot toimittivat merivesiensä ympäristön senhetkistä tilaa koskevasta alustavasta arvioinnista laatimansa kertomukset (direktiivin 8 artikla); 2) jäsenvaltiot määrittivät, mitä ympäristön hyvä tila tarkoittaa asianomaisten merialueiden ja osa-alueiden merivesissä (direktiivin 9 artikla), ja 3) jäsenvaltiot asettivat ympäristötavoitteet ja laativat niihin liittyvät indikaattorit, jotka ohjaavat kehitystä kohti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä (direktiivin 10 artikla).

Muita merkittäviä EU:n toimenpiteitä, joissa meriin liittyviä kysymyksiä käsitellään yhtenäisellä tavalla eri politiikanalojen toimia paremmin koordinoiden, ovat yhdennetty meripolitiikka, rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, merten aluesuunnittelun puitedirektiivi (2014/89/EU) ja yhteinen kalastuspolitiikka (YKP).

Euroopan vesistöt eivät ole ainoastaan EU:n huolenaihe. Vuosikymmenten ajan on tehty vahvaa alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä seuraavien organisaatioiden ja sopimusten avulla:

Myös EYK:n Eionet-verkosto tarjoaa vankan perustan yhtenäisen toimenpide- ja toteutuskehyksen muodostamiselle Euroopan ympäristökeskuksen jäseninä olevien EU:n ulkopuolisten maiden ja naapurivaltioiden kesken.

 

Euroopan ympäristökeskuksen toiminta

Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) tavoitteena on tarjota oikea-aikaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa vesistöihin ja meriin liittyvistä kysymyksistä. Tätä työtä tukee ECT/ICM-konsortio (European Topic Centre on Inland, Coastal and Marine waters).

EYK tukee EU:n nykyisen ja tulevan vesi- ja meripolitiikan täytäntöönpanoa ja arviointia. Se on mukana kokoamassa tietoa kattavaan tietämyskantaan, jossa käsitellään Euroopan vesi- ja meriekosysteemien säilyttämiseen, sietokykyyn ja ennallistamiseen liittyviä kysymyksiä. Tietämyskanta antaa vankan pohjan päätöksentekoa varten, ja se sisältää raportteja, tietoa, indikaattoreita ja arviointeja, jotka ovat kaikki saatavilla EYK:n verkkosivuilla ja verkkoalustoilla (WISE-Freshwater, WISE-Marine).

Euroopan vesitietojärjestelmä (WISE) on Euroopan komission (ympäristöasioiden pääosaston, yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin) sekä EYK:n välinen yhteishanke. WISE on kattava portaali, joka sisältää makeaa vettä koskevaa tietoa. Sen tärkeä osa on vesitietokeskus, josta tarjotaan sidosryhmille EU:n toimielinten keräämää tietoa. WISE-katselinten ja interaktiivisten karttojen avulla pääsee tutustumaan valtavaan tietovalikoimaan, joka esitetään maantieteellisessä asiayhteydessään.

Vesitietojärjestelmän verkkopohjaista meriportaalia (WISE-Marine) kehitetään parhaillaan meriympäristöä koskevien tietojen jakamiseksi EU:n tasolla. Portaalin painopiste on meriympäristön tilassa Euroopan laajuisesti tarkasteltuna, ja näin se täydentää vastaavia alueellisia ja kansallisia hankkeita, kuten alueellisia merisopimuksia ja jäsenvaltioiden meritietojärjestelmiä. WISE-Marine sisältää yhteisten standardien mukaista tietoa, ja se auttaa meriympäristön säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevien päätösten teossa.

EYK on julkaissut joka viides vuosi julkaistavien ympäristön tilaa koskevien raporttien lisäksi myös muita raportteja, joissa arvioidaan Euroopan vesien ja meriympäristön tilaa: Euroopan merien tila (State of Europe’s seas, 2015), Euroopan uimavesien laatu (European bathing water quality, 2016 & 2017), ravintona käytettäviä mereneläviä Euroopassa koskeva raportti (Seafood in Europe, 2016), Euroopan kaupunkien joket ja järvet (Rivers and lakes in European cities, 2016), Euroopan vesipolitiikka ja ihmisten terveys  (European water policies and human health, 2016), Arktisen alueen ympäristö (The Arctic environment, 2017) ja veden hinnoittelua koskeva tiedote (2017). 

EYK:n raporteissa tarkastellaan veteen liittyviä päätöksenteon kannalta tärkeitä näkökohtia, kuten resurssitehokkuutta ja taloutta, ekologista ja kemiallista tilaa, hydromorfologiaa (vesistöjen fysikaalisia ominaisuuksia), haavoittuvuutta ja biologista monimuotoisuutta.

Myös ETC/ICM-kosortio julkaisee teknisiä raportteja, joihin voi tutustua sen verkkosivustolla.

Tulevaisuudennäkymät

EYK jatkaa tiedon ja arviointien tarjoamista painottamalla entistä enemmän ekosysteemipohjaista lähestymistapaa ja Euroopan merien kestävää hoitoa ja käyttöä. WISE-tietojärjestelmässä säilytetään edelleen tarvittava tietämyspohja, jotta Euroopan edistymistä taipaleellaan kohti makeanveden ja meriympäristöjen hyvää tilaa voidaan seurata.

Linkkejä

 

Permalinks

Geographic coverage

Topics

tallenna toimenpiteet