seuraava
edellinen
kohdat

Article

Ihmisen toiminta uhkana maalle ja maaperälle

Vaihda kieli
Article Julkaistu 17.11.2015 Viimeksi muokattu 11.05.2021
Photo: © Roger Langohr
Maa ja maaperä ovat olennaisia luonnonjärjestelmille ja yhteiskunnille, mutta ihmisen toiminta uhkaa kaikkien maavarojen, myös maaperän, toimintaa. Miksi näin käy? Miten EU:ssa pyritään estämään tätä? Vuosi 2015 on julistettu kansainväliseksi maaperän vuodeksi. Seuraavat kysymykset esitettiin Euroopan ympäristökeskuksessa työskentelevälle Geertrui Louwagielle, joka vastaa maaperän arviointia ja raportointia koskevista hankkeista.

Mitä ongelmia maahan ja maaperään liittyy?

Maa ja maaperä ovat rajallisia uusiutumattomia luonnonvaroja, joiden heikentyminen jatkuu. Tämä vaikuttaa niiden toimintaan ja kykyyn palvella erilaisia tarpeita. Ruoantuotantoon, biomassan ja biopolttoaineen tuotantoon, hiilivarastoihin, maaperän monimuotoisuuteen, veden suodatukseen ja ravinnekiertoon sekä raaka-aineiden saantiin kohdistuu entistä suurempaa painetta. Myös maaperän luonnonperintö ja arkeologinen perintö ovat vaarassa.

Monet prosessit vaikuttavat maan ja maaperän heikentymiseen: eroosio, maaperän orgaanisen aineksen vähentyminen, maaperän pilaantuminen ja maaperän sulkeminen (maaperän kuorikerros muutetaan vettä läpäisemättömäksi). Nämä johtuvat ihmisen toiminnasta, esimerkiksi maa-alueiden käyttämisestä, intensiivisestä maankäytöstä (mikä näkyy muun muassa maaseudulla käytettyjen ravinteiden määrässä) ja maan autioitumisesta. Jokainen prosessi vaikuttaa maan keskeisiin ominaisuuksiin: maanpeitteeseen/maankäyttöön, kasvillisuuteen ja maaperään. Näiden perusteella määräytyvät maavarat ja niiden toiminta sekä näihin perustuva tavaroiden ja palveluiden virta. Ne vaikuttavat myös maan luontaiseen arvoon ja siihen, miten maa edistää ihmisten hyvinvointia ja vaurautta.

Miten näihin ongelmiin puututaan?

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa asetetaan päämäärät maailmanlaajuisille pyrkimyksille maahan ja maaperään liittyviin ongelmiin puuttumiseksi. Tässä yhteydessä vuonna 2012 käynnistettiin Global Land Indicators Initiative -aloite, jonka tarkoituksena on kehittää joukko maailmanlaajuisesti kerättävissä olevia maata kuvaavia indikaattoreita, joita voidaan verrata pitkällä aikavälillä. Aloitteessa keskityttiin alun perin maaoikeuksiin, mutta sillä pyritään vaikuttamaan myös vuoden 2015 jälkeisiin maailmanlaajuisiin toimintasuunnitelmiin. Ehdotetuista indikaattoreista puuttui kuitenkin ympäristönäkökulma. Asian korjaamiseksi EYK ja tutkimuslaitos Institute for Advanced Sustainability Studies ehdottivat maata ja maaperään kuvaavia indikaattoreita, joilla seurataan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, maanpeitteessä/maankäytössä, maan tuottavuudessa ja maaperän orgaanisessa hiilessä havaittavien muutosten perusteella.

Miten EYK osallistuu tähän työhön?

EYK kerää tietoa EU:n maata ja maaperää koskevien toimintalinjojen kehittämistä varten. Euroopassa vastikään tehty arvio maaperän kyvystä tuottaa ekosysteemipalveluja on yksi esimerkki tästä. Myös EYK:n monivuotisessa työohjelmassa käsitellään maan luonnonvarojen käytön tehokkuutta, ekosysteemien arviointia ja luonnonvarojen tilinpitoa.

Maan luonnonvarojen käytön tehokkuutta tutkittaessa tarkastellaan maan tarjonnan ja maahan kohdistuvien toiminnallisten vaatimusten välistä tasapainoa. Siinä todetaan, että maa on rajallinen ja uusiutumaton luonnonvara, ja pohditaan, miten maanpeitteen muutokset esimerkiksi infrastruktuuriin ja teollisuuteen liittyvissä tarkoituksissa vaikuttavat maan tuottamiin palveluihin. Siihen sisältyy myös maan kierrätys maa-alueiden käyttämisessä, ja siinä kehotetaan kerran käytetyn ja sittemmin hylätyn maan uudelleenkäyttöön.

Maaperän ravinteiden, kuten typen ja fosforin, sekä metallien, kuten kuparin, sinkin, kadmiumin ja lyijyn tasapainon hyväksi tehtävä työ edistää EYK:n toteuttamaan ekosysteemien arviointiin ja luonnonvarojen tilinpitoon liittyviä hankkeita. EU:n ja jäsenvaltioiden määrärahat arvioitiin vuonna 2014, ja tällä hetkellä tarkastellaan ammoniakkipäästölaskeumista aiheutuvan kuormituksen hälyttäviä ylittymisiä luonnon monimuotoisuuden kannalta, typen ja fosforin liukenemista ja valumista pohja- ja pintavesiin ja kadmiumpitoisuutta suhteessa ruoan laatuun.

EYK haluaa yhtenäistää tietoja näistä asioista, jotta maakohtaisista tiedoista saataisiin vertailukelpoisia Euroopan laajuisesti. Se tekee tässä yhteistyötä yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) kanssa. Yhteinen tutkimuskeskus kerää maaperää koskevia tietoja Euroopan maaperätietokeskuksen (European Soil Data Centre) toimeksiannon perusteella. Maata koskevia tietoja saadaan satelliittihavainnoinnista (Corine Land Cover) ja korkean resoluution aineistoista (High Resolution Layers), maan vedenpitävyys mukaan lukien.

Maan ja maaperän näkyvyyden lisäämiseksi EYK on laatinut myös aihekohtaisen indikaattoriryhmän. Siihen kuuluvat tällä hetkellä maa-alueiden käyttö, vedenpitävyys, pilaantuneiden alueiden hoito ja maa-alueiden pirstaleisuus. Siihen sisältyy indikaattoreita, jotka perustuvat ilmastonmuutokseen liittyvään työhön, mukaan lukien maaperän orgaaninen aines, maaperän eroosio ja maan kosteus.

Entä maata ja maaperää koskevat toimintalinjat?

Maata ja maaperää koskevat EU:n toimintalinjat ovat hajanaisia; nykyisiä ympäristö-, maatalous- tai aluepolitiikan toimintalinjoja ei myöskään koordinoida eivätkä ne ole kattavia. Maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia 2006 on ohjeasiakirja, jossa selitetään, miksi jatkossa tarvitaan toimia, jotta voitaisiin varmistaa maaperän toimintojen korkeatasoinen suojelu ja maaperän kestävä käyttö. Vuonna 2006 ehdotettu maaperäpuitedirektiivi vedettiin kuitenkin pois viime vuonna.

Euroopan komissio aikoo tutkia nykyisiä maaperään liittyviä EU:n ja jäsenvaltioiden toimintalinjoja, niiden tehokkuutta ja yhtenäisyyttä sekä niissä olevia puutteita. Se tekee näin vastauksena seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan, jossa EU sitoutuu käyttämään ja hoitamaan maata kestävästi, suojelemaan maaperää ja etsimään keinoja, joilla tämä voidaan toteuttaa parhaalla tavalla suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisesti.

Maailmanlaajuisesti YK:n jäsenvaltioiden odotetaan sopivan kestävän kehityksen tavoitteista syyskuussa. Nykyisessä sanamuodossa maa ja maaperä sisältyvät moniin tavoitteisiin. Maan ja maaperän luonnonvarojen hupenemisen suuntaus saadaan kääntymään maailmanlaajuisesti kuitenkin vain, jos kestävän kehityksen tavoitteet toteutetaan kansallisella ja sitä alemmalla tasolla.

Geertrui Louwagie

Haastattelu on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 2015/2 kesäkuussa 2015

Permalinks

Geographic coverage

Topics

tallenna toimenpiteet