Omat työkalut

seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Ruokajäte

Vaihda kieli
Noin kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään pois. Kun samalla yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa näkee nälkää, on mahdotonta olla pohtimatta, mitä asialle voitaisiin tehdä. Ruokahävikki on paitsi menetetty mahdollisuus ruokkia nälkäisiä myös muiden resurssien, kuten maan, veden, energian ja työvoiman tuhlaamista.
Food waste

Food waste  Image © Istock

Me kaikki tarvitsemme ruokaa ikäämme ja taloudelliseen tilanteeseemme katsomatta. Ruoka on paljon enemmän kuin pelkkää ravintoa ja erilaisia makuja. Yli neljä miljardia ihmistä on riippuvaisia kolmesta peruslajikkeesta: riisistä, maissista ja vehnästä. Kaksi kolmasosaa ihmiskunnan saamasta energiasta tulee näistä lajikkeista. Koska syötäviä kasvilajeja on yli 50 000 ja elintarviketuotannossa käytetään vain muutamaa sataa lajiketta, nykyinen ruokavaliomme näyttää varsin tylsältä.

Samalla kun miljardit ovat riippuvaisia muutamasta viljelykasvista, ruoan hinnan nousun vaikutukset tuntuivat eri puolilla maailmaa vuosina 2006–2008. Vaikka kehittyneet maat onnistuivatkin yleisesti ruokkimaan väestönsä, osa Afrikasta kärsi nälänhädästä. Markkinoiden ongelmat eivät olleet tähän ainoa syy.

Ilmastonmuutos lisää ruokaturvaan kohdistuvia paineita, ja joillakin alueilla kuormitus on voimakkaampaa kuin toisilla. Kuivuus, metsäpalot tai tulvat heikentävät tuotantokapasiteettia suoraan. Valitettavasti ilmastonmuutos vaikuttaa usein juuri niihin maihin, jotka ovat muita heikompia ja joilla on huonommat valmiudet sopeutua siihen.

Yhdessä mielessä ruoka on vain tavanomainen ”hyödyke”. Sen tuottamiseen tarvitaan resursseja, kuten maata ja vettä. Muiden markkinoilla myytävien tuotteiden tavoin sitä kulutetaan eli käytetään ja sitä voidaan tuhlata. Ruoasta heitetään pois huomattava osa erityisesti kehittyneissä maissa, ja tämä merkitsee myös ruoan tuottamiseen käytettyjen resurssien tuhlaamista.

Elintarvikeala ja ruokahävikki ovat keskeisiä aloja, joita korostetaan Euroopan komission syyskuussa 2011 julkaisemassa ”etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa”.

Vaikka yleisesti tiedetäänkin, että heitämme osan tuottamastamme ruoasta pois, ilmiön laajuutta on vaikeaa arvioida tarkkaan. Euroopan komissio on laskenut, että pelkästään EU:ssa heitetään joka vuosi pois 90 miljoonaa tonnia ruokaa eli 180 kiloa henkeä kohti. Suuri osa tästä ruoasta kelpaisi edelleen ihmisravinnoksi.

Kyse on muustakin kuin ruoasta

Copyright: Gülcin KaradenizRuokahävikin ympäristövaikutukset eivät rajoitu maan ja veden käyttöön. Euroopan komission etenemissuunnitelman mukaan ruoan ja juoman arvoketju synnyttää 16 prosenttia EU:n suorista kasvihuonekaasupäästöistä ja sen osuus raaka-aineiden käytöstä on 28 prosenttia.

Tristram Stuart on kirjailija ja yksi ”Feeding the 5k” aloitteen pääjärjestäjistä (aloitteessa ruokitaan 5 000 henkeä Lontoon Trafalgar Square aukiolla). Hän arvioi, että useimmat vauraat maat heittävät kaikesta ruoastaan pois vähintään kolmanneksen tai jopa puolet.

”Kyse ei ole pelkästään rikkaiden maiden ongelmasta. Myös kehitysmaissa ilmenee ruokahävikkiä lähes yhtä paljon kuin rikkaissa maissa, mutta hyvin erilaisista syistä. Suurimpana syynä on puutteellinen maatalousinfrastruktuuri, kuten sadonkorjuun jälkeen käytettävän teknologian puutteellisuus. Arviolta ainakin kolmasosa maailman koko ruoantuotannosta menee hukkaan”, Tristram toteaa.

Ruokahävikkiä tapahtuu tuotanto- ja toimitusketjun joka vaiheessa sekä kulutusvaiheessa. Se voi johtua monista syistä. Osittain se johtuu lainsäädännöstä, jonka tavoitteena on yleensä suojella ihmisten terveyttä. Osittain se voi johtua kuluttajien mieltymyksistä ja tottumuksista. Kaikkia vaiheita ja syitä on tarkasteltava ja niihin on tarvittaessa puututtava ruokahävikin vähentämiseksi.

Euroopan komission etenemissuunnitelmassa vaaditaan maanviljelijöiden, ruokateollisuuden, vähittäismyynnin ja kuluttajien yhteisiä toimia resurssitehokkaiden tuotantotekniikoiden, kestävien ruokavalintojen ja ruokajätteen vähentämisen hyväksi. EU:n tavoite on selvä: syömäkelpoisen ruoan hävikki halutaan puolittaa EU:ssa vuoteen 2020 mennessä. Osa Euroopan parlamentin jäsenistä on itse asiassa pyytänyt nimeämään vuoden 2013 ”Euroopan ruokahävikin vastaiseksi teemavuodeksi”.

”Patenttiratkaisua ei ole. Jokaiseen yksittäiseen ongelmaan tarvitaan erilainen ratkaisu”, Tristram toteaa ja lisää: ”Hieno uutinen on silti se, että voimme pienentää ympäristövaikutuksiamme, eikä sen tarvitse olla uhraus. Emme pyydä ihmisiä matkustamaan vähemmän lentokoneella tai ajamaan vähemmän – vaikka sekin saattaa olla tarpeen. Kyse on itse asiassa mahdollisuudesta. Meidän on vain lakattava heittämästä ruokaa pois ja sen sijaan nautittava siitä.”

Lisätietoja

Geographic coverage

tallenna toimenpiteet
kuuluu seuraaviin kategorioihin:

Kommentit

Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100