Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Signaalit - Hyvinvointi ja ympäristö / Signaalit 2012 / Lähikuva / Onko liiketoiminnassa järkeä?

Onko liiketoiminnassa järkeä?

Vaihda kieli
Monet yritykset pienyrityksistä monikansallisiin yhtiöihin etsivät keinoja säilyttää markkinaosuutensa tai kasvattaa sitä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kestävyyden tavoittelu edellyttää paljon muutakin kuin yrityksen imagon muuttamista vihreään suuntaan ja tuotantokustannusten leikkaamista. Se voi edellyttää uusia liiketoiminta-aloja.
Production line

Production line  Image © Stockbyte

Unileverin suurimpien liiketoimintariskien luettelossa ei luultavasti mainittu ihmisapinoiden hyökkäystä, mutta niin kuitenkin kävi. Huhtikuun 21 päivänä 2008 orangutangeiksi pukeutuneet Greenpeacen aktivistit valtasivat Unileverin pääkonttorin Lontoossa ja yhtiön toimitilat Merseysidessa, Roomassa ja Rotterdamissa. Aktivistit vastustivat sitä, että monissa Unileverin tuotteissa käytetyn palmuöljyn tuotanto vahingoittaa Indonesian trooppisia sademetsiä. Pian yllätyshyökkäyksen jälkeen yhtiö ilmoitti hankkivansa palmuöljyn yksinomaan kestävistä lähteistä vuoteen 2015 mennessä. Tämän jälkeen yhtiö laati liiketoimintasuunnitelman kestävyyden sisällyttämiseksi osaksi keskeisiä liiketoimintakäytäntöjään.

Monet syyt saattoivat motivoida monikansallista yhtiötä siirtymään kestävämpiin käytäntöihin. Asia saattoi liittyä yhtiön yrityskuvaan tai sen brändien imagoon. Kestävyyttä saattoivat vaatia myös yhtiön sijoittajat, jotka ehkä välttelevät panemasta rahojaan yhtiöihin, jotka eivät puutu ympäristön muutosten riskeihin tai eivät ole kiinnostuneita hyödyntämään ekologisia innovaatioita.

Unileverin liiketoiminnan kestävyydestä vastaava varajohtaja Karen Hamilton esittää asian näin: ”Emme näe kasvun ja kestävyyden välillä ristiriitaa. Yhä useammat kuluttajat itse asiassa vaativat sitä.”

Siirtyminen kestäviin käytäntöihin voi siis yksinkertaisesti olla liiketaloudellisesti järkevää. Se voi tuottaa yrityksille kilpailuetua ja kasvattaa niiden markkinaosuutta. Se voi myös tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia ekologisia innovaatioita kehittäville yrittäjille, jotka vastaavat ”vihreiden” tuotteiden kysynnän kasvuun.

”Kestävyys tuottaa myös kustannussäästöjä”, Karen lisää. ”Vähentämällä pakkaamista voimme pienentää tehtaan energiankulutusta ja säästää siten rahaa ja lisätä kannattavuutta.”

Mistä etsiä ideoita?

Kun suuret monikansalliset yhtiöt alkavat siirtyä vihreämpiin käytäntöihin, ne pystyvät kokonsa ansiosta muuttamaan maailmaa. Ne alkavat edellyttää kumppaneiltaan samanlaisia käytäntöjä. Vuonna 1992 järjestetyn Rion huippukokouksen alla perustettiin Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvosto (WBCSD). Se perustettiin edistämään elinkeinoelämän kestävyyttä, ja se tuo esiin elinkeinoelämän äänen. WBCSD:n ”Vision 2050” –raportissa, joka on laadittu yhteistyössä suuryhtiöiden pääjohtajien ja asiantuntijoiden kanssa, tuodaan esiin seikkoja, jotka elinkeinoelämän on välttämätöntä saavuttaa tulevina vuosikymmeninä kestävän kehityksen saavuttamiseksi koko maailmassa. Kyseessä on toisin sanoen elinkeinoelämän itse esittämä, kestävää kehitystä koskeva vaatimus.

WBCSD:n määrittelemät ensisijaisen välttämättömät asiat vastaavat monia poliitikkojen asettamia tavoitteita: ympäristövahinkojen kustannukset on siirrettävä markkinahintoihin, ruoantuotannon lisäämiseen on löydettävä tehokkaita keinoja käyttämättä enempää maata ja vettä, metsien tuhoaminen on pysäytettävä, hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä maailmanlaajuisesti siirtymällä ympäristöä säästäviin energiantuotantomuotoihin, ja energian käyttöä on tehostettava kaikilla aloilla, myös kuljetusalalla.

Toinen elinkeinoelämän kestävää kehitystä edistävä taho on Carbon Disclosure Project (CDP). Se on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä yritysten ja kaupunkien vedenkulutusta. CDP auttaa myös sijoittajia arvioimaan ympäristöön – kuten ilmastonmuutokseen, vesipulaan, tulviin ja saasteisiin – tai pelkkään raaka-ainepulaan liittyviä liiketoimintariskejä. Erityisesti nykyisen talouskriisin valossa sijoittajat vaikuttavat suuresti siihen, mitkä yritykset selviytyvät.

Copyright: Thinkstock

Kaikille sopivia ratkaisuja ei ole

Seuraavaksi esiin nousee kysymys siitä, miten yritys voi ottaa kestävyysasiat huomioon liiketoiminnan johtamisessa. Kaikille sopivia ratkaisuja ei ole, mutta saatavana on paljon neuvontaa ja tukea.

WBCSD:n ja CDP:n kaltaiset kestävää liiketoimintaa edistävät järjestöt tarjoavat neuvontaa yrityksille, jotka haluavat olla kehityksen kärjessä. Myös yrityksille suunnattuja suosituksia on paljon, esimerkiksi monikansallisille yrityksille tarkoitetut OECD:n toimintaohjeet, jotka on liitetty OECD:n julistukseen kansainvälisestä sijoitustoiminnasta ja monikansallisista yrityksistä. Niissä esitetään julistukseen liittyneissä maissa toimiville monikansallisille yhtiöille vastuulliseen liiketoimintaan liittyviä periaatteita ja vaatimuksia, joiden noudattaminen on vapaaehtoista.

Useimmat nykyisistä järjestelmistä ovat kuitenkin vapaaehtoisia ja yleensä osa laajempaa yritysten yhteiskuntavastuuta.

Eri yhtiöissä siirtymistä kestäviin käytäntöihin ei ohjaa ainoastaan ylin johto, vaan myös hallitukset ja viranomaiset voivat auttaa yrityksiä yleisesti luomalla tasapuoliset toimintaedellytykset ja tarjoamalla kannustimia. Orankiasut eivät kenties ole aina tarpeen, mutta myös kuluttajat ja kansalaisyhteiskunta voivat antaa yksityiselle sektorille voimakkaan viestin yksinkertaisesti osoittamalla olevansa kiinnostuneita ympäristöä säästävistä tuotteista.

Karen vahvistaa tämän: ”Hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan on ehdottomasti tehtävä yhteistyötä. Yritykset voivat muuttaa maailmaa erityisesti vaikuttamalla kansainvälisiin toimitusketjuihinsa ja siihen, miten ne tavoittavat kuluttajat.”

Lisätietoja

  • Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvosto (WBCSD): www.wbcsd.org
  • Carbon Disclosure Project: www.cdp.net

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33121 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100