Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Talous vihreämmäksi

Vaihda kieli
Tulevaisuudessa useimmat muistavat vuoden 2011 taloudellisesta myllerryksestä, Japanin maanjäristyksestä, tsunamista ja ydinonnettomuudesta, EU:n jäsenvaltioiden lainapaketeista, arabikevään laajoista mielenosoituksista, Wall Streetin valtausliikkeestä ja Espanjan Indignados-protestiliikkeestä. Vain harvat muistavat, että samana vuonna tiedemiehet löysivät yli 18 000 uutta planeetallamme elävää lajia. Vieläkin harvemmat osaavat nimetä jonkin sukupuuttoon kuolleen lajin.
Indian farmer

Indian farmer  Image © EEA/John McConnico

Ensi näkemältä uhanalaisten lajien kohtalo vaikuttaa taloudesta irralliselta asialta. Kun asiaa kuitenkin tarkastellaan lähemmin, asioiden väliset yhteydet alkavat hahmottua. Sosiaali- ja talousjärjestelmiemme vakaus edellyttää ekosysteemien hyvää kuntoa. Voidaanko yhteiskunnan sanoa kukoistavan, kun se altistuu ilman ja veden saasteille ja sen jäsenet kärsivät tästä johtuvista terveysongelmista? Entä voiko yhteiskunta toimia, jos suuri osa sen jäsenistä on työttömänä tai ihmisten rahat eivät riitä toimeentuloon?

Tietojemme puutteista ja epäselvyyksistä huolimatta näemme, että maailmamme muuttuu. Maailman keskilämpötila nousee pysyttyään suhteellisen vakaana noin 10000 vuotta. Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt pienenevät, mutta fossiilisista polttoaineista vapautuu silti ilmakehään enemmän kasvihuonekaasuja kuin mitä maaperä ja valtameret pystyvät sitomaan. Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset tuntuvat voimakkaammin tietyillä alueilla – ja kyse on usein maista, joilla on heikoimmat valmiudet sopeutua uusiin ilmasto-oloihin.

Koska maapallomme väkiluku ylittää seitsemän miljardia, ihmiset selvästikin vaikuttavat tähän muutokseen ja nopeuttavat sitä. Nykyisellään kulutuksemme ja tuotantomme voivatkin vahingoittaa ympäristöä niin paljon, että planeettamme saattaa olla muuttumassa asuinkelvottomaksi monille lajeille – myös itsellemme. Kehitysmaissa monet tavoittelevat samanlaista elämäntyyliä kuin kehittyneissä maissa, mikä voi rasittaa ekosysteemeitämme entisestään.

Maapallon luonnon monimuotoisuus hupenee ennennäkemätöntä tahtia. Lajeja saattaa kuolla sukupuuttoon jopa tuhat kertaa enemmän kuin aiemmin historiassa. Tämä johtuu muun muassa luontotyyppien tuhoamisesta.

Vaikka viime vuosikymmeninä metsien kokonaispinta-ala onkin kasvanut Euroopassa, muualla maailmassa asia on toisin. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) arvioi, että maailmassa kaadetaan vuosittain noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää – mikä vastaa Kreikan kokoista aluetta – laidunmaaksi, maatalousmaaksi tai kaivostoimintaa tai rakentamista varten. Metsät eivät ole ainoita uhanalaisia ekosysteemeitä, vaan ihmisen toiminta uhkaa myös monia muita luontotyyppejä.

Tie eteenpäin: osallistava vihreä talous

Kun joka päivä miljardien ihmisten suurimpana huolenaiheena on se, miten he saavat pöytään ruokaa ja lapsensa kouluun, jotta nämä saisivat paremman tulevaisuuden, monien voi olla lähes mahdotonta välttää turvautumasta lyhytnäköisiin ratkaisuihin, ellei heille tarjota muita ja parempia vaihtoehtoja.

On selvää, että talouden toiminta kuluttaa luonnonvaroja. Sen sijaan koettu ristiriita, jonka mukaan ympäristön suojelun ja talouden kehittymisen välillä olisi tehtävä valinta, on harhaanjohtava. Pitkällä aikavälillä talouskehitys ja sosiaalinen kehitys edellyttävät luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Vuoden 2011 lopussa Euroopan unionin työttömyysaste oli 10 prosenttia. Nuorisotyöttömyysaste oli yli 20 prosenttia. Työttömyys kuormittaa suuresti yksilöitä, perheitä ja koko yhteiskuntaa. Vuonna 2010 noin neljäsosa EU:n väestöstä oli köyhyys-  tai syrjäytymisvaarassa. Maailmanlaajuiset köyhyysluvut ovat vieläkin suuremmat.

Nykyiset talousmallimme eivät kerro siitä, millaista hyötyä saamme terveellisestä ympäristöstä. Bruttokansantuote (BKT) – tavallisimmin käytetty talouden indikaattori, jolla kuvataan maan kehitystasoa, elintasoa ja asemaa suhteessa muihin maihin – perustuu talouden tuotannon arvoon. Siinä ei oteta huomioon sitä sosiaalista ja inhimillistä hintaa, jonka maksamme taloudellisen toiminnan sivuvaikutuksista, kuten ilmansaasteista. Päinvastoin hengityselinsairauksista kärsiville tarjotut terveyspalvelut kasvattavat BKT:tä.

Haasteenamme on selvittää, miten voimme uudistaa talousmallejamme niin, että voimme synnyttää kasvua ja parantaa elämänlaatua koko maailmassa vahingoittamatta ympäristöä ja suojellen samalla myös tulevien sukupolvien etuja. Ratkaisulla on nimi: vihreä talous.

Vaikka vihreän talouden käsite voikin vaikuttaa yksinkertaiselta, ajatuksen muuttaminen todellisuudeksi on paljon monimutkaisempaa. Siihen tarvitaan selvästi teknologisia innovaatioita. Samalla se edellyttää kuitenkin myös monia muutoksia yritystemme toimintatapoihin, kaupunkisuunnitteluun, henkilö- ja tavaraliikenteeseen ja pohjimmiltaan koko elämäntapaamme.

Jos asia ilmaistaan liike-elämän kielellä, meidän on turvattava pitkäaikainen kestävyys kaikilla vaurauden luomisen aloilla. Niitä ovat luonnonvarat, inhimillinen pääoma, sosiaalinen pääoma, tuotannon rakenteiden pääoma sekä rahallinen pääoma. Vihreän talouden käsite voidaan selittää myös näiden erillisten mutta toisiinsa liittyvien pääomalajien avulla.

Arvioidessamme päätöstemme kustannuksia ja hyötyjä meidän on tarkasteltava sitä, miten ne vaikuttavat kaikkiin pääomalajeihin. Tie- ja tehdasinvestoinnit voivat kasvattaa tuotannon rakenteiden pääomaa, mutta ne voivat myös vähentää yleistä vaurauttamme, jos niiden vuoksi tuhotaan metsää (joka on osa luonnonvarojamme) tai ne heikentävät kansanterveyttä (joka on osa inhimillistä pääomaa).

Tulevia mahdollisuuksia

Kun muutamme elämäntyyliämme, tuotantoamme ja kulutustottumuksiamme, meille avautuu uusien mahdollisuuksien maailma. Ympäristösignaalit 2012 -raportissa esitetään yleiskuva nykytilanteesta tasan 20 vuotta Brasiliassa Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Siinä tarkastellaan talouden ja ympäristön välisiä kytköksiä ja sitä, miksi talouden ekologista kestävyyttä on parannettava. Siinä luodaan myös silmäys mahdollisuuksien laajaan kirjoon.

Saatavilla ei ole mitään yksittäistä ratkaisua, joka tekisi muutoksesta nopean tai sopisi kaikille. Vaikka niin Grönlannin kuin Luxemburginkin jätehuollolla on yhteinen yleistavoite – tehokas jätteenkäsittely –, ne toimivat täysin erilaisissa olosuhteissa.

Myös ajoituksella on suuri merkitys. Tarvitsemme nyt ratkaisuja, joiden avulla voimme puuttua ajankohtaisiin ympäristöongelmiin nykypäivän teknologiaa hyödyntäen, mutta samalla meidän on muistettava, että politiikkaa ja yritysten päätöksentekoa on parannettava ja kehitettävä jatkuvasti niin, että ne vastaavat kasvavaa tietoa ympäristön roolista sekä teknologian kehitystä. Monia ratkaisuja on kuitenkin jo olemassa, ja paljon lisää on tulossa.

Kyse on valinnoista

Copyright: Gülcin KaradenizViime kädessä kyse on valinnoista – poliitikkojen, yritysten ja kuluttajien valinnoista. Miten paras vaihtoehto sitten valitaan?

Onko meillä tietoja ja työkaluja, joita tarvitsemme sopivan politiikan kehittämiseksi? Puutummeko ongelmaan ”oikealla” tasolla? Ovatko kannustimet ja markkinasignaalit ”oikeanlaisia” – edistävätkö ne investointeja uusiutuvaan energiaan? Onko meillä ”oikeaa” tietoa ja onko ostamissamme tavaroissa merkintöjä, joiden perusteella osaamme valita vihreämmän vaihtoehdon?

Tiedoilla ja tiedonsaannin ajoituksella on suuri merkitys autettaessa erilaisia yhteisöjä tekemään ”oikeanlaisia” päätöksiä. Viime kädessä tieto tarjoaa meille mahdollisuuden kehittää ratkaisuja ja luoda uusia mahdollisuuksia jakamalla tietoa muiden kanssa.

Professori Jacqueline McGlade
Toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet
kuuluu seuraaviin kategorioihin:

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33072 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100