Omat työkalut

Ilmoituksia
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tiheys: 3-4 sähköpostiviestiä / kk
Tilaukset
${kirjaudu} saadaksesi raporttejamme (paperitulosteena ja/tai elektronisesti) ja neljännesvuosittain ilmestyvän e-uutiskirjeen.
Seuraa meitä
Twitter-kuvake Twitter
Facebook-kuvake Facebook
YouTube-kuvake YouTube-kanava
RSS logo RSS-syötteet
Lisää

Write to us Write to us

For the public:


For media and journalists:

Contact EEA staff
Contact the web team
FAQ

Call us Call us

Reception:

Phone: (+45) 33 36 71 00
Fax: (+45) 33 36 71 99


seuraava
edellinen
kohdat

siirry sisältöön. | siirry navigointiin

Sound and independent information
on the environment

Sijainti: Pääsivu / Signaalit - Hyvinvointi ja ympäristö / Signaalit 2011 / Artikkelit / Terveys muuttuvassa ilmastossa

Terveys muuttuvassa ilmastossa

Vaihda kieli
Italiassa paikalliset terveysviranomaiset havaitsivat elokuussa 2007 useita tapauksia harvinaista tautia kahdessa pienessä joenvarsikylässä, Castiglione di Cerviassa ja Castiglione di Ravennassa. Lähes 200 ihmistä sairastui, ja yksi iäkäs mies kuoli (Angelini et al., 2007).

 Image © John McConnico

Yksityiskohtaisten tutkimusten jälkeen taudinaiheuttajaksi paljastui Chikungunya, hyönteisten kantama virus, joka siirtyy ihmiseen Aedes- eli tiikerihyttysen pistosta. Kyseistä hyttyslajia esiintyy tavallisemmin Afrikassa ja Aasiassa. Infektion lähde oli alueella lomaa viettänyt mies.

Sairaan miehen uskotaan saaneen tartunnan ennen kuin hän matkusti Eurooppaan, mutta Italiassa häntä pisti tiikerihyttynen. Tiikerihyttynen kantaa ja levittää virusta, ja sen uskotaan tartuttaneen viruksen toiseen kylässä asuneeseen henkilöön. Tämä käynnisti ketjureaktion: tiikerihyttyset pistivät sairastuneita ja levittivät virusta, kunnes kyliin kehittyi pienimuotoinen epidemia.

Vaikutussuhteiden verkko

Chikungunya-epidemian puhkeamisen taustalla vaikutti keskinäisten vaikutussuhteiden verkko. Se toi esiin terveysriskejä ja -haasteita, joita kohtaamme globalisoituneessa maailmassa. Tilanteeseen vaikuttivat niin matkustelu, ilmastonmuutos, kaupankäynti, lajien liikkuminen kuin kansanterveyskin.

Tiikerihyttysen uskotaan tulleen Eurooppaan tuontitavaran mukana – kyseessä voivat olla niin koristekasvit, kuten ”onnenbambu”, kuin käytetyt renkaatkin. Hyttysen toukkia on löydetty monista osista Eurooppaa, mutta ne selviytyvät ulkona vain etelän lämpimissä maissa tai kasvihuoneissa pohjoisempana – esimerkiksi Alankomaissa.

Euroopassa esiintyy nykyisin myös denguekuumetta ja Länsi-Niilin virustautia. Nekin leviävät hyttysenpiston välityksellä. Tukholmassa toimivan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan Romaniassa vuonna 1996 puhjenneen ensimmäisen suurepidemian jälkeen Länsi-Niilin virustautia on pidetty Euroopassa merkittävänä kansanterveydellisenä huolenaiheena. Rokotetta ei ole vielä saatavana, ja ennaltaehkäisyssä keskitytään pääasiassa vähentämään altistumista hyttysenpistoille.

Ruoan tehotuotanto

Saatamme luoda paraikaa infektiotaudin leviämiselle tarpeellisia edellytyksiä, joita ei ollut ennen olemassa. Yhtenä suurena huolenaiheena on esimerkiksi ruoantuotannon teollistuminen. Kun jalostamme voimakkaasti yhtä eläintyyppiä, vaarana on, että kehitämme niin sanottuja monokulttuureja, yhden lajin tuotantoa, jossa geneettinen vaihtelevuus on hyvin vähäistä. Tällaiset eläimet sairastuvat herkästi huonosta hygieniasta johtuviin tauteihin tai saavat tartuntoja luonnonvaraisilta eläimiltä, kuten linnuilta. Monokulttuuriin päästyään nämä taudit voivat helposti mutatoitua ja jopa levitä kyseisten eläinten parissa työskenteleviin ihmisiin. Antibioottien liikakäytöstä on tullut hyväksytty keino kompensoida luonnollisen vastustuskyvyn puutetta – ja tämä käytäntö voi johtaa aivan omanlaisiin ongelmiin.

”Nykyajan tehomaatalous odottaa kansanterveyssektorin tavoin luonnontieteiden ja lääketieteen täyttävän globalisoituneen maailman tarpeet. Vaikka nykyaikainen maatalous onkin hyödyttänyt meistä monia tuottamalla runsaasti edullisia elintarvikkeita, se voi aiheuttaa myös ennennäkemättömiä paineita ja ongelmia”, ECDC:n johtaja tohtori Marc Sprenger toteaa.

”Esimerkiksi antibioottien runsas käyttö maataloudessa voi johtaa niiden tehon heikentymiseen bakteerien vastustuskyvyn kehittyessä, mikä voi vaikuttaa mahdollisesti myös ihmisiin”, Sprenger kertoo.

Innovaatio: ympäristö ja terveys

Ilmastonmuutoksen torjuntatoimet parantavat ilmanlaatua Euroopan unionin ilmastoa ja uusiutuvaa energiaa koskevan paketin tavoitteena on

  • vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä
  • lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä
  • lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Toimet, joita näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, vähentävät myös ilmansaasteita Euroopassa. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen johtavat molemmat fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemiseen, ja fossiiliset polttoaineet ovat puolestaan merkittävä ilmansaasteiden lähde. Näitä myönteisiä sivuvaikutuksia kutsutaan ilmastonmuutospolitiikan ”sivuhyödyiksi”.

Edellä kuvatun paketin on arvioitu pienentävän miljardeilla euroilla kustannuksia, joita EU:lle aiheutuu vuosittain sen pyrkimyksistä saavuttaa ilmansaasteiden vähentämistä koskevat tavoitteensa. Lisäksi eurooppalaisen terveydenhuollon säästöt voisivat olla jopa kuusinkertaiset.

Eurooppalaisen kokonaiskuvan muodostaminen

Uusien lajien ja tautien saapuminen Eurooppaan on vain yksi esimerkki ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. Viime kädessä ihmisten terveyteen voivat vaikuttaa monet muutkin ekologiset ja sosiaaliset muutokset, kun veden, ilman ja ruoan laatu ja määrä muuttuvat ja kun sääilmiöt, ekosysteemit, maatalous ja elinkeinot muuttuvat.

Ilmastonmuutos voi myös pahentaa nykyisiä ympäristöongelmia, kuten ilman saastumista, ja häiritä kestävää vedensaantia ja vaikeuttaa viemäröintijärjestelmien toimintaa.

Helleaalto, joka tappoi Euroopassa kesällä 2003 yli 70 000 henkeä, korosti tarvetta mukautua ilmastonmuutokseen. Iäkkäät ja tiettyjä sairauksia sairastavat ovat muita suuremmassa vaarassa, ja huono-osaisten väestöryhmien asema on muita heikompi. Hyvin tiheään asutuilla kaupunkialueilla, joilla suuri osa maaperästä on asfaltoitu ja lämpöä imeviä pintoja on paljon, helleaaltojen vaikutukset voivat olla vieläkin pahemmat, koska alueet eivät jäähdy yöllä riittävästi ja ilman virtaus on heikkoa.

EU:n väestön kuolleisuuden on arvioitu kasvavan 1–4 prosenttia kutakin sellaista astetta kohden, jonka verran lämpötila ylittää tietyn (paikkakohtaisesti määritellyn) rajan. Ennakoidusta ilmastonmuutoksesta johtuvan kuumuuden aiheuttaman kuolleisuuden on arvioitu kasvavan 2020-luvulla yli 25 000 hengellä vuodessa pääasiassa Keski- ja Etelä-Euroopassa.

”Keskustelua terveydestä, maankäytöstä, maataloudesta, matkailusta, kaupasta ja ilmastonmuutoksesta on kehitettävä kekseliäällä tavalla. Emme välttämättä ymmärrä vielä riittävän hyvin kansanterveyden ja ympäristön tai ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä”, Sprenger toteaa.

”Kävin esimerkiksi hiljattain eräässä terveysministeriössä kysymässä, kuka vastaa ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä. Minulle vastattiin, ettei niistä vastaa kukaan. Tarkoituksenani ei ole tuomita yhtäkään yksittäistä ministeriötä tai viranomaista, mutta tämä osoittaa, että meidän on muutettava ajattelutapaamme näiden ongelmien suhteen, sillä ne ovat kaikki yhteydessä toisiinsa”, Sprenger toteaa.

”Kansanterveysjärjestelmiä on ryhdyttävä mukauttamaan ja niissä on suhtauduttava avoimesti uusien tautien ja uusien ilmasto‑olojen mahdollisuuteen. Lääkärit saattavat antaa ihmisille tällä hetkellä vääriä diagnooseja, koska he eivät tunne uutta virusta. Monet taudit näyttävät ja tuntuvat influenssalta. Tarvitsemme uusia keinoja, kuten koulutusta, voidaksemme vastata uusiin haasteisiin, ja laboratorioiden kaltaisten laitosten on oltava joustavia ja mukautuvia”, hän toteaa.

  • Marc Sprengerin haastattelun voi lukea kokonaan Ympäristösignaalit-raportin verkkosivuilta osoitteessa: www.eea.europa.eu/signals

MosquitoHaitalliset vieraslajit

Aasian tiikerihyttynen eli Aedes albopictus on yksi laajimmin levinneitä haitallisia vieraslajeja. Alun perin sitä esiintyi Pakistanista Pohjois-Koreaan. Nyt sitä esiintyy kaikkialla maailmassa, ja sen on sanottu olevan maailman haitallisin vieras hyttyslaji.

Tiikerihyttynen on vain yksi esimerkki paljon laajemmasta Euroopan luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvasta uhkasta, joka syntyy, kun vieras- eli tulokaslajit leviävät eri puolille mannerta ihmisen toiminnan seurauksena. Vieraslajeja tavataan Euroopan kaikista ekosysteemeistä. Globalisaatio, erityisesti kaupan ja matkailun kasvu, on saanut Eurooppaan saapuvien vieraslajien määrän ja tyyppien kasvamaan voimakkaasti.

Euroopassa on rekisteröity noin 10 000 vieraslajia. Jotkin, kuten peruna ja tomaatti, on tuotu Eurooppaan tarkoituksella, ja niiden taloudellinen merkitys on nykyisin suuri. Muut lajit, joita kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi, voivat aiheuttaa vakavia ongelmia puutarhoille, maanviljelylle ja metsätaloudelle, sillä ne levittävät tauteja tai vahingoittavat rakennelmia, kuten rakennuksia ja patoja.

Haitalliset vieraslajit muuttavat myös ekosysteemejä, joissa ne elävät, ja vaikuttavat ekosysteemien muihin lajeihin. Biologista monimuotoisuutta koskevassa YK:n yleissopimuksessa vahvistetaan haitallisten vieraslajien olevan yksi maailman luonnon monimuotoisuuden suurimmista uhkista.

Geographical coverage

[+] Show Map

tallenna toimenpiteet

Kommentit

Liity nyt!
tilaa ilmoitus uusista raporteista ja tuotteita. Tällä hetkellä meillä on 33050 tilaajaa. lähetysväli: 3-4 sähköpostia / kk.
Ilmoitusarkisto
Seuraa meitä
 
 
 
 
 
Euroopan ympäristökeskus (EEA)
Kongens Nytorv 6
1050 Copenhagen K
Tanska
Puhelinnumero +45 3336 7100